Olen ikäni ollut helvetin huono juttelemaan tyttöjen kanssa, sillä hyviä jutun aiheita en meinaa koskaan keksiä ja yleensä keskustelut ovat päättyneet jo ennen kuin ne ovat ehtineet alkaakaan.
Mutta. Muutama päivä sitten rohkaisin itseni ja avasin keskustelun erään tytön kanssa, jonka kanssa oltiin kyllä vaihdeltu useampiakin katseita menneinä päiviä. Jotenkin kyllä olin aistinut sen, että me olisimme samalla aaltopituudella, vaikkei oltu sanottu sanaakaan toisillemme. Siltikin oli minulle todellinen yllätys, että sen tunnin aikana, joka meillä oli aikaa jutella, ei juuri hiljaisia hetkiä ollut. Hänen kanssaan oli aivan tajuttoman helppo jutella kunhan sen ensimmäisen lauseen oli saanut sanottua ja tuntui että tunne oli molemminpuolinen.
Mutta. Muutama päivä sitten rohkaisin itseni ja avasin keskustelun erään tytön kanssa, jonka kanssa oltiin kyllä vaihdeltu useampiakin katseita menneinä päiviä. Jotenkin kyllä olin aistinut sen, että me olisimme samalla aaltopituudella, vaikkei oltu sanottu sanaakaan toisillemme. Siltikin oli minulle todellinen yllätys, että sen tunnin aikana, joka meillä oli aikaa jutella, ei juuri hiljaisia hetkiä ollut. Hänen kanssaan oli aivan tajuttoman helppo jutella kunhan sen ensimmäisen lauseen oli saanut sanottua ja tuntui että tunne oli molemminpuolinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että mitäs sanotte. Olisiko saumaa, että tuosta kehittyisi vakava suhde? En valitettavasti näe tyttöä vähään aikaan. ;...(
Jostainhan ne elämää suuremmatkin suhteet aina alkaa. Älä nyt kuitenkaan mene kovin paljon asioiden edelle, ettet putoa pilvistä. Voihan olla että tyttö pitää sua vain tosí kivana juttukaverina. Riippuu tietysti myös mistä ja kuinka "syvällisiä" tuon tunnin aikana juttelitte.
Joo, yritän pitää jalat maassa. Yksi juttu askarruttaa minua. Se on se, että sellaista kunnon kipinää ei häneen syttynyt, mutta muuten tuon jutustelun perusteella tuntuisi, että olemme kuin toisillemme luodut. Varsin syvällisiä nimittäin välillä puhuimme ja kyllä toistemme luonteenpiirteitä analysoimme. Yhteisiä kiinnostuksenkohteita on myös varsin monia. Voisin veikata, että tuo "pettymys" - jos sitä nyt edes sellaiseksi voi kutsua - johtuu siitä, että itse olen muodostanut käsitykseni rakkaudesta siihen mitä olen elokuvissa nähnyt, sillä omaa kokemusta jutusta ei ole. Ja nehän nyt ovat "vähän" liioiteltuja. ;) Kuitenkin voisin sanoa, että se mitä tunnen häntä kohtaan nyt pelkän tunnin jutustelun jälkeen on syvällisempää kuin pelkkä ihastuminen, jonka tunteen häntä kohtaan olen myös läpikäynyt. Eilenkin kaipasin häntä niin paljon, että ihan vatsa oli kipeä. Kertokaa elämänne rakkauden löytäneet, olivatko teidän tunteenne lainkaan samansuuntaisia.
karkottaa naiset lipsauttamalla suoraan, tosin yleensä väh. 40 tunnin jutustelun jälkeen että mä rakastan sua, het lähtee nainen kuin nainen..
vaiks ois ehtiny naida jo..