Miksi musiikikirjoissa esim, hildesheimerin mozart-kirjassa on suhteellisen paljon paino-tai käännös-ellei peräti asiavirheitä, kun vcälillä menevät Susanat ja Barbarinat sekaisin, jossain sivun 190 paikkeilla, ja sitten erehdytään sanomaan Susannaa muka esittänyttä 12-vuotiasta "kukapa tietää, ehkäpä hänkin oli pieni lumppu". Aika kyseenalainen kohta, ellei koko ihana ooppera lapsuuden keksmisen jälkeen, joka on tapahtunut verattain myöhään. Ehkä joskus 1800-1900-lukujen taitteissa. Siksi niinki nuoren säveltäjän kuin 12-vuotian Mozartin annettiin työskemnnellä niin riettaan ja eroottisen aiheen parissa La fintaa säveltäessään. Eikös sen Loh perduta-aarian laula juri barbarinna, joka hiusneulaa etsiessään haikailee pientä romanssia, joka voisi käsiotellä yhtä hyvin liian varhain menettämää viattomuutaan tai neitseyttään.Figaro sanookin hänelle resitatiivissa: "niinpä tyttöseni, osaat jo harjoittamasi ammatin kokonaan niin hyvin." mutta kuten monee kertaan sanottu. Moraali ei ole taiteen lähde. Moraalittomuus hallitsee monia muitakin oopperoita ja näytelmiä, joka on pikemminkin niiden käyntiaines myös yhteiskunnallisena kannanottona.
Susanna vai Barbarina?
Koanga
0113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.