Hänen hyvä, jos ei paras, ystävänsä kuoli tänä iltana viinaan vajaa nelikymppisenä. Surullista. Mies oli näitä perus suomalaisia miehiä, jotka juovat suruun, iloon jne.
Koittakaa pojjaat seurustella, perustaa perheitä ja ihastua ja rakastua ja elää, ettei tarvitsisi elämää pulloon pudottaa.
Niin turhalta tuntuu tämäkin kuolema:(
Koittakaa pojjaat seurustella, perustaa perheitä ja ihastua ja rakastua ja elää, ettei tarvitsisi elämää pulloon pudottaa.
Niin turhalta tuntuu tämäkin kuolema:(
Vastaukset 9
Vanhimmat
better to burn out,than to a fade a way,my my,hey,hey...Ajattele niin että hänellä oli todennäköisesti ainakin ajoittain helvetin hauska ja tapahtumarikas elämä,vaikkakin sit lyhyen puoleinen sellainen.Laatu ennen määrää...
Tuskin oli. Lopultakaan kovin hauskaa meinaan. Jos meinaa itsensä tappaa viinaan, saa siihen juoda aika hemmetisti (yksilölliset erot huomioon ottaen, tietysti). Siinä vaiheessa juominen on kaikkea muuta kuin hauskaa. Se hauskuus loppuu monta vuotta ennen kuolemaa, eikä jäljellä ole muuta kuin pakko.
Yleensä siis, osa tietysti kuolee övereihin nuorina ja kokemattomina, mutta yleisempää viinan kanssa on kuolla pitkään jatkuneeseen alkoholismiin.
Joten ihan turhaa viinanjuontiin/ alkoholikuolemaan mitään kultareunusta on kehittää; ei sitä siinä ole. Se on yksinäinen, kivulias, hidas, yhteiskunnan paheksuma ja kaikin tavoin vaikea tapa kuolla/ ottaa henki itseltään.
Alkuperäinen: olen pahoillani. Kauniin naivisti osuit asian ytimeen neuvoissasi.
muutama vuosi ennen noutajaa onkin sit vietävän hauskaa,muutaman vuoden kärsimys monesta hyvästä vuodesta on pieni hinta loppupeleissä.Ainakin jos mietin omaa elämää ilman viinaa niin todennäköisesti oisin hypännyt kiikkuun jo ajat sitten,mitä vitun järkeä on elämässä joka on pelkkää nuku, duuniin, tv, nuku, duuniin, tv, nuku,tv, tv, tv, tv, duuniin,nuku ja viikon kohokohta on joku saatanan kuntosali tai juoksulenkki.Jos tämä viinan kanssa läträäminen viekin lopulta enneaikaiseen hautaan ja siihen totaali-alkoholisimiin niin se on pieni hinta siitä että edes osa elämästä on ollut muutakin kuin tuota ikuista oravanpyörää vailla minkäänlaista tarkoitusta tai järjen häivää.
kultapieni, rakas ystävä, ihminen...onko vaihtoehto tosiaan tylsä tappava arki tai jatkuva juominen? Vaihtoehtoja on maailma täynnä, kun vaan haluaa nähdä ne. Mun exä on alkoholisti, ja silläkin on vaihtoehtoja ollu, ja se on jopa halunnu yrittää muuta kuin juomista, mutta jossain vaiheessa viinasta tulee tärkeämpää kuin mikään muu, vaikka ei enää itse haluaisi.
Ymmärrän ihan täysin että nuoret miehet ryyppää kun se on kivaa ja kaikki pitää kokea, ujostuttaakin ehkä olla selvänä oma itsensä seurassa kuin seurassa. Pitää vaan pitää huolta ettei mee sen tietyn rajan yli, että pystyy lopettaa sen kivan sosiaalisen harrastuksen sit kun ei enää nauti siitä.
Mut älä väitä ettei elämässä oo muuta kuin ryyppääminen vs. tappava arki!! Elämä on sitä miksi sen itse tekee!!
aina vaan olla positiivinen joka asian suhteen.Kaikkien elämän asenne ei vaan oo tollanen,kuten oon sanonu mun lasi on aina puoliksi tyhjä eikä se siitä muuksi muutu.Arki on vitun tylsää sano kuka mitä tahansa,jotkut nappailee mielialalääkkeitä yms. päivittäin,onko se sit parempi vaihtoehto kuin viettää pe-su kännissä,en menis vannomaan.Tottakai elämässä on muutakin hauskaa kun ryyppääminen mutta ei mitään mua kiinnostavaa jota pystyis harrastamaan ellet oo miljonääri eli ainoaksi vaihtoehdoksi jää armoton kännääminen :)
jokainen valitsee tiensä, ei siihen voi muut vaikuttaa. Mut mielipiteensä voi sanoa. Eikä ne mielialalääkkeet tietenkään oo parempi vaihtoehto, riippuvuus niihinkin syntyy. Oleellista mun mielestä on se, että pystyy tarvittaessa oleen juomatta yhen tai kaks viikonloppua, sillon ei oo vielä ongelmaa.
Enkä mä aina suinkaan jaksa olla positiivinen, ainakaan oman elämäni suhteen, mut yrittää täytyy :)
We're in this together, but we die alone
Vaan se miten sitä käyttää (annettua aikaa siis).
Eiköhän sitä onnellisena kuole, jos on elämässään sattunut saamaan jotain aikaan. Ja voiko olla hienompaa kohtaloa kuin kuolla onnellisena?
Tosta alkoholin käytöstä saarnaa jo muutkin kun äitee. Oon pistäny semmosen suodattiman korvien ja aivojen välille, että mitään ei takuulla mene perille. Kuuntelen mieluummin kroppaani kuin ihmistä. Kyllä se kroppa varottaa, kun alkaa mennä liiallisuuksiin. Kroppa on paljon fiksumpi kuin pää. Tai äitee.
Seurustellaan ja perustetaan perheitä jos vastakkaisesta sukupolvestakin olis siihen. Mutta nykyään seurustelu taitaa olla paremminkin leikkimistä joten juodaan vaan suruun ja iloon parempia aikoja odotellessa!