Voiko eron jälkeen olla ystäviä tai edes kavereita? Haluaisin olla entisen kanssa kaveri, mutta hän ei kuulemma tarvitse lisää kavereita. Tuo loukkaa minua.
Minä pistin poikkui, että tietenkin hän varmasti on loukkaantunut minulle. Erossa ei kuitenkaan ollut mitään ikävää. Syynä lähinnä se, ettemme sopineet toisillemme.
Olimme kuitenkin yhdessä ollessamme samalla hyviä ystäviä ja keskustelimme asioista - kaikista asioista päivittäin. Mihin se muka katoaa, jos suhde päättyy?
Minä pistin poikkui, että tietenkin hän varmasti on loukkaantunut minulle. Erossa ei kuitenkaan ollut mitään ikävää. Syynä lähinnä se, ettemme sopineet toisillemme.
Olimme kuitenkin yhdessä ollessamme samalla hyviä ystäviä ja keskustelimme asioista - kaikista asioista päivittäin. Mihin se muka katoaa, jos suhde päättyy?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaveri voi olla eli sanoa hei, mitä kuuluu, ihan hyvää, no moi. Ystävä, jolle kerrotaan paljon enemmän en kyllä exieni kanssa halua olla. Ruotia uusien vikoja, lohduttaa, kuunnella hehkutusta ja selitellä uusille, että olemme vain ystäviä.
Ellei kyseessä ole ollut parin kuukauden teinisuhde tyyliin, ookko mun kaa, joo, mä en ole enää sun kaa, vaan parisuhde, joka on loppu, niin exät jää ainakin mulla heippa tasolle.
Ehkä sille on helpompaa, jos se ei kuulisi susta enää. Ehkä se ei kokenut eroa yhtä tuskattomana kuin sinä. Antaisit sen mennä.
entisen kanssa? Olet valintasi tehnyt, etkä voi saada kaikkea: syödä kakkua ja säästää sitä.
Miksi hän haluaisi kuulla sinun tapahtumistasi, kun ne eivät mitenkään enää liity hänen elämäänsä tai tulevaisuuteensa? Miksi haluaisi avautua omista sattumuksistaan sinulle, tässä tilanteessa?
Sinä punnitsit asiat ja halusit erota. Hän ehkä/kenties/todennäköisesti haluaisi nyt pyyhkiä menneen mielestään. Miksi repiä haavaa auki yhä uudestaan?
"Ystävyys päättyy usein rakkauteen, rakkaus ei milloinkaan ystävyyteen."
Tunneäly ohoi!
Olen toiminut kyllä hänen toiveidensa mukaan, enkä ole ottanut mitään yhteyttä. Asumme eri paikkakunnilla, joten emme todennäköisesti enää koskaan tulee toisiimme törmäämään.
Eroon kuitenkin liittyy niin monia asioita, kuten (hänen) päihdeongelmat, yms. Eropäätöstä ei ole tehty kevyin perustein vaan enää ei ollut vaihtoehtoja jäljellä, koska tilanteeseen ei tullut muutosta. Yhteinen tulevaisuus näytti hataralta.
Ihmettelen vain sitä, että mihin se kaikki muu, mikä on pelkän rakkauden ulkopuolista katoaa. Vai oliko sitten minun puoleltani enemmän loppujen lopuksi kyse ystävyydestä kuin rakkaudesta?
nyt kun olette seurustelleet ja eronneet, hän ei näe sinua "vain kaverina" taas, koska teidän välillänne on ollut muutakin. suhteiden jälökeen ei voida mennä "takaisin" siihen ennen-tilaan, siksi on kunnioitettava toisen päätöstä. voi ollakin, ettei hän vain halua että kuulut hänen elämäänsä muuna kuin rakkaana tyttöystävänä. joten joko olet se tai et kuulu ollenkaan.
avomieheni jatti minut juuri monen vuoden suhteen jalkeen. yllattaen, ilman kunnon syyta. ei tuntenut etta suhde toimi enaa, ei saanut kaikkea mita halusi, halusi muita naisia. viela kaksi viikkoa sitten kaikki oli loistavasti.
miksi h*lvetissa haluaisin olla enaa tuollaisen kanssa ystavaa??!! han kayttaytyy nyt kuin paraskin ystava, kyselee kuulumisia jne. mutta jumalauta, ystava on joku johon voi luottaa. han on ihminen, johon luotan tassa maailmassa talla hetkella vahiten, koska han romautti hetkessa kaiken luottamukseni hanta kohtaan.
sina olet se jattaja, ala siis kuvittele etta han ymmartaa asian noin vain ja on valmis olemaan ystavaa (tai kaveria) kanssasi. helmpompaa se on hanelle jos ei nae sinua enaa. sita paitsi, ei ihminen valitse kaveriksikaan sellaista ihmista, jota ei voi sietaa (syysta tai toisesta).
mietipa sita. ala ole sinisilmainen ja odota liikoja.