Jos on yhteishuoltajuus ja en halua elareita, niin käykö se lastenvalvojan luona, että sovittan yhteishuoltajuus, ilman elareita?
Yhteishuoltajuus ja elarit?
kysyn
3026922
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Jos ex-puolisosi on henkisesti surkea luuseri kuten minulla, maksat elareita lapsen 18-vuotispäivään asti.
Mutta jos sovitte, ettet maksa ex-puolisosi kanssa, asia on selvä.
Voitte myös sopia pienennetystä elarista.
Ei yhteishuoltajuus poista elareita. Jos todella haluat elättää lapsesi ilman elareita "yhteishuoltajuudessa", niin toki se käy.
Mikäli luulet, että yhteishuoltajuus poistaa elarit, niin olet väärässä. Tai silloin sinun on todella osallistuttava lasten kuluihin puoliksi.
Jos ovat luonasi vain viikonloppuisin, maksat ruokakuluja, harrastuksia, tarhamaksuja, vaatteita jne. tasan tarkkaan, mitä lapsi kuluttaa, mahdoton yhtälö. Eli lähi saa elareita vaikka olisi yhteishuoltajuus.
Toki voitte sopia ettei puolin tai toisin makseta elatusapua. Teette sopimuksen lastenvalvojan luona huollosta ja tapaamisista mutta jätätte
elatussopimuksen tekemättä. Senhän voi tehdä myöhemminkin jos koette että kuukausittainen elatusapu on paikallaan.
Lapsi asuu kolme päivää viikossa luonani ja maksan ruokakulut ja harrastuskulut ja lapsen äiti saa lapsilisät,millä hoitaa vaate ja kännykkälaskut ja hyvin on mennyt,itse ehkä häviän,kun en saa lapsilisää,mutta rahaahan se vaan on.
Ei ne elarit olekaan sinua varten, vaan lastasi. Jos koet ettet rahaa tarvitse,avaa lapselle tili, jonne elatusmaksut ohjautuvat.
Kuulostaa hieman epäuskottavalta, että haluaa yhteishuoltajuuden, mutta ei muka elatusmaksuja. Vähän kuin pitäisi muuttaa erilleen että saisi jotain muuta ajateltavissa olevaa etuutta.
Yleensä jos ei halua elatusmaksuja, ei halua olla missään muussakaan tekemisissä lapsen isän kanssa.
Vaikuttaisi että sinulta on nyt päässyt täysin unohtumaan käsite lapsen etu. Kursailusi tuntuu oudolta.
Parin kirjoittajan mielestä on lapsen etu, onko etu sellaista, että esim. lapse isän hyvistä tulosita vaaditan ITSELLE hyvän elämän vuoksi älyttömiä summia? Se tässä se etu Teidän mielestä on, eikä lapsen!!! Jos ihmmiset haluavat yhteishuoltajuuten, eikä mitään älyttömiä elatusmaksuja, vaan yhteishuoltajuuden KIRJAMELLISESTI!!!
Tosiaan tämä vanhakantainen "rahastus" isältä on muka lapsen etu. Se on oikeasti niin että lasten vahemmat voivat hyvin ja voivat täten myös tukea lapsia ja yhteishommanahan se parhaiten järjestyy. Jos vanhemat niin sopii niin sitä ei tarvitse mitenkään vahvistaa koska se on sovittu juttu ja jos lapset voivat hyvin miksi arpoa sitä jossakin "konttorissa".
Kaikki komentit takoo sun päähän että ala "lypsämään" isää. Pitäkää vain aito vastuuntunto lapsista ja hahmottakaa lapsen etu itse jolloin olette siinä oikeutetussa vanhemmuudessa myös jatkossa, asuittepa miten tahansa. Yhteishuoltajuudessa.
Ketjun aloittaja ilmeisesti tarkoittaa kuitenkin tätä selvästi.
Meillä oli lastenvalvojalle mennessä lähtötilanne:
- molemmilla suunnilleen saman suuruiset tulot
- lapset 50%-50%, eli lapset viettävät aikaa isällään tasan yhtä paljon kuin minullakin, jolla lasten pääsääntöinen huoltajuus on
- isoimmat hankinnat ostetaan yhdessä
Tuo järjestely on toiminut ja lopullisen avioeron tullessa voimaan ajattelimme mennä tekemään tuosta mustaa valkoiselle. Liittäen perään pykälän siitä, että jos kummallakaan tulot olennaisesti muuttuvat suhteessa toiseen elatusmaksujen tarve voidaan kartoittaa uudelleen.
Luulimme, sopueron tehneinä, että voimme sopia mitä haluamme, mutta eihän se niin helppoa ollutkaan.
Lastenvalvoja oli sitä mieltä, että oli tulot mitä hyvänsä, minun tulee vaatia ns. minimielari jokatapauksessa. Minä tästä ällikällä lyötynä, että mitä? No hän ei suostunut vahvistamaan sopimusta. Vetosi siihen, että sopimus ei ole lasten edun mukainen. Minä tätä aikani ihmettelin ja onneksi sitten käännyin keskustelemaan muiden eronneiden ja samanlaisen elatus/huoltajuussopimuksen tehneiden kanssa. Nämä neuvoivat minua vahvistamaan huoltajuussopimuksemme käräjäoikeudessa. Näitä neuvoja seuraten, meillä on nyt voimassa oleva elatus- ja huoltajuussopimus, eikä tarvinnut tapella lastenvalvojan kanssa enempää.
oikein hyvältä kuulostaa ja ennen kaikkea se että olitte itse ja vaikutitte lapsen edun mukaisesti koska takasitte varmaankin parhaimman kyvyn toisillenne lasten tukemiseen. Aikuiten välisistä tapahtumista huolimatta.
Kuulostaa järkevältä.
... olipa lastenvalvoja *tsiiisus* !!
Jos te tahdotte sopparin vahvistettavaksi, hänen hommansa on se vahvistaa. Ja aivan oikein, ei sinne lastenvalvojalle ole pakko mennä ollenkaan, kaikki lapseen liittyvät sopimukset (elatus, tapaamsiet, huoltajuus) voidaan sopia ja vahvistaa jo avioerohakemuksessa ilman että lastenvalvojalla edes "vaivataan".
Vaikka tiedän kyllä mihin lastenvalvoja perusti neuvonsa ... pelkoon että kikkailette ja kunta joutuu maksamaan. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, minimi elarit on 120 EUR ja ellei etävanhempi maksa, ne saa kunnalta joka voi velkoa "pinnarilta" ... vaikka lasten lähi olisi miljonääri. MUTTA valvoja ei tajunnut sitä, jos vahvistetaan nolla euroa ... ja etä ei sitä maksa ... kunta joutuu maksamaan VAHVISTETUN mutta max. 120 EUR ... joka edelleen suunnilleen nolla tässä tapauksessa.
Meillä on samanlainen tilanne, sopuero tulossa ja siihen en haluaisi mitään lastenvaljovia väliin. Kaikki asiat on jo sovittu ja ero tulossa noin 2kk päästä. Onko olemassa huoltajuussopimukselle valmiita kaavakkeita tai vapaamuotoisia pohjia?
Kiitos etukäteen.
Pääsääntöisesti voitte sopia lastenvalvojan luona mitä vaan.
Niin sanottu nollasopimus on mahdollinen tilanteessa jossa vanhemmilla on yhtä suuret tulot ja lapset ovat ns. vuoroviikkoasumisessa.
Kukaan lastenvalvoja ei voi vahvistaa kohtuutonta sopimusta.0 sopimus ilman em. tilannetta on kohtuuton koska kyseessäon lasten elintason säilyttäminen.
lausessa. Eli sopikaa täten keskenänne tai jos on "pakko" niin lasten valvonnassakin vielä se on lasten etu. Ei se miten "kupata" jotakin vanhempaa taktisesti elatusmaksuilla ja kuka niihin on oikuetettu.
Lapsen elintaso säilyy parhaiten kun vanhemmat sopii eikä kukaan "sorki" sitä. Lisäksi vahvistettu "o"sopimus tai mikä vaan ei ole nolla eikä lapsen etu. Kun ja jos vahvistetuilla sopimuksilla lapsen tasapinoinen perusturva muuttuu se aina aiheuttaa muutoksessa jo sinänsä ylennsä kärsimystä ja kuluja jollekkin ja ovat ylimääräisiä kuluja sekä vahinkoja sekä kärsimyksiä. (ja edun saaja on) yhteiskunta , järjestelmä, pyrokraitia, ja mahdollisesti jompikumpi tai molemmat vanhemmat mutta hyvin vähä tai ei ollenkaan lapsi.
Yh:lla voi jo itsellään olla riittävät tulot lapsen "elintason säilyttämiseksi" ettei tarvitse ex-puolisolta nyhtää rahaa. Kenenkään ei ole pakko vastaanottaa elatusapua tai valtion tukea ellei sitä tarvitse .. ja luulen että on niitäkin jotka ottavat kaiken vastaan vaikkei tarvitsisi... mutta pakko on maksaa jos vaatija osoittaa luotettavasti ettei itse pysty lasta elättämään. Minulla esimerkiksi on hyvät tulot, samoin ex-puolisollani. Lapsi asuu minun luonani ja tapaa toista vanhempaansa satunnaisesti, miten se heille sopii. Ex-puolisollani olisi varmasti varaa maksaa että entinen elintasomme säilyisi, mutta en näe mitään syytä sellaisessa. Me pärjäämme pienemmälläkin. Lasta ei ole mitään sytä kasvattaa yltäkylläisyyteen. Enkä näe mitenkään järkevänä "kostaa" hänelle esim. rahan vaatimisen muodossa eroamme.
meillä tilanne ajautumassa eroon ja mielessä onkin pyörineet juuri nämä elatusasiat joita tässä ketjussa onkin jauhettu.
Mietin todella miten olisi järkevää tehdä kun miehen kanssa hiukan riitaa siitä kumman luona lapsi asuu..hän haluaa sen ja minä haluan sen ja en todellakaan haluaisi tapella lapsestamme MUTTA miten saamme tolkkua tähän että se olisi sitten tasapuolista??? Eli oisiko viikko toisella ja viikko toisella?Eli tasapuolisesti?MUTTA mites silloin nämä elatusrahat kun se on puoliksi täysin kummallakin eikä siis toinen huolla lasta silloin yhtään enempää? Vaki osoitehan on jommankumman luona ja oletettavasti minun luonani..toivon ainakin niin.
Kertokaahan tähän vielä jotain neuvoja...
.. tuo minun tekstini ylempää. Ja muistakaa, että lapset eivät saa olla aikuisten riitelyuvälineitä vaan aikuisten pitää pystyä eroamaan aikuisina ja antaa lapsen olla lapsi.
Voimia..
kuin raha, eli vanhemmuus lienee kuitenkin arvo ja siksi aivan muuta kuin raha. Myös suhteet eivät taida ajautua mihinkään vaan me itse ajadumme varmaankin suhteissa arvottamaan moita asioita kun perhekäsitystä, lasten asemaa, kumppania, menneisyyttä, ehkä näemme vain jotain unelmaa ja kaipausta ja tulevaisuus on se ainut jota emme ole kokeneet joten siellä lienee niitä vaikuttimia miksi ajaudumme itse arvoissamme valintoihin joita teemme. Tätä ei tulisi laittaa kohtaloksi tai ajautumiseksi tai toisen aiheuttamiseksi.
Kasvua kuuluu tapahtuakkin lapsen kautta aikuisissa mutta ei lapsen aseman kautta.
Elämä saa oikeutusta kun sille oivaltaa vastuun valintojensa kautta itse.joka vapauttaa.
... kuten yllä muistutin ...
Ei lastenvalvojaa tarvita lainkaan ... ko. sopimukset voidaan vahvistaa JO avierohakemuksessa. Nolla soppari on aivan OK ... on syynä sitten kertakorvaus elareista tai että lapset tosiaan 50/50 niin tapaamisten kuin kulujenkin osalta sovittu jaettavaksi.
Muuten, ei lastenvalvoja oikeasti niitä sopimuksia vahvista ... kyllä ne aikanaan kiertävät tuomioistuimen kautta!! (mikä tekee maksamattomat elarit heti ulosottokelpoiksiksi ILMAN oikeuden erillistä päätöstä)
Mikäli lähihuoltaja luopuu etukäteen elatusavusta
- tekee nollasopimuksen - on se suoraan lain nojalla pätemätön sopimus.
Mihin lakiin tällainen mahtaa perustua ?? Olisi aika erikoista että on PAKKO haluta jotain elatusapua jostain?!! Teette sitten millaisen sopimuksen tahansa, eikä kumpikaan ala riitelemään, se on lainvoimainen. Muussa tapauksessa jättäkää sopimus tekemättä. Ei sitä ole pakko tehdä. Tai jättäkää sopimuksesta pois kohta jossa määritellään elatusavusta.
Vai täytyykö tässä alkaa pelätä milloin poliisi tulee oven taakse, kun en ole tarvinnut elatusapua mistään??
Luullahan ullakin saa ... mutta fakta on, että vanhemmat voivat oikein hyvin SOPIA nollasopimuksen ja saada sille vahvistuksen.
Ajattelepa nyt itsekin ... vanhemmat sopivat tapaamiset vuoroviikoiksi, sovitaan että kulut jaetaan ja lapsella vaatteet yms. kahdessa kodissa. Miksi pitäsi kertomasi mukaan "laissa kieltää" tekemästä nollasopimusta. Ja sopimuksiahan voidaan muuttaa, jos vaikka asumisjärjestelyt muuttuvat ... voidanhan ihan "perinteisiäkin" elarisoppareita muuttaa.
Monia muitakin esimerkkejä on, missä nolla sopimus on aivan perusteltu JOILLEKIN eroerheille -- eikä mitenkään sorra lapsen etua.
ja hyvin pyyhkii
Ei sosiaalitoimessa sovittuja sopimuksia kierrätetä tuomioistuimen kautta, vaan lastenvalvojan vahvistus riittää.
Ainoastaan jos sopimuksiin ei päästä, käräjäoikeus puuttuu asiaan.
Lastenvalvoja on ensisijainen sopimuksen vahvistaja.
elareita on joutunut maksamaan, vaikka expuolisollani on jo eroa ennen ollut vähintään tuplatulot omiini verrattuna.Sekään, että exä on kaikenaikaa ollut samassa vakituisessa duunissa, itse sen sijaan pätkätöissä, työttömänä ja huomattavasti huonommassa taloudellisessa asemassa ja tilanteessa ei ole asiaa muuksi muuttanut: joka kuukausi on lähtenyt tietty summa lapselle, jonka elintasosta ei ole tarvinnut tinkiä tippaakaan.
Tosin sikäli "hyvä mieli", että näin on lapselle saatu kartutettua sievoinen summa pesämunaksi, mutta omalla kohdalla korpeaa,kun osa elareista on kasaantunut velaksi.
Puhumattakaan, että aikoinaan tasingoksi laskettu ja saamani summa tulee takaisin maksetuksi exälleni korkojen kanssa.
Mutta, elämä on, eikä kestä ikuisesti, elatusvelvollisuuskaan.
Missä valtiossa noin toimitaan? Olen ymmärtänyt että nyt puheena on Suomen lait. Käräjäoikeus on ainoa paikka missä mitään vahvistetaan. Olet kai ymmärtänyt, että käräjäoikeuden ainoa tehtävä on riitojen sovittelu..? Sekin onnistuu, ellei sopimusta muuten synny.
Lastenvalvojat kuvittelevat itselleen enemmän valtuuksia kuin mitä heillä on. Sopimuksia voi toki tehdä, mutta lainvoiman ne saavat vasta käräjäoikeudessa. Suullisiakin sopimuksia on olemassa, ja tilannehan on upea jos se riittää. Riitatilanteessa ne eivät kuitenkaan päde.
Sosiaalivirastossa tehdyn elatussopimuksen vahvistaa lastenvalvoja, joissakin kunnissa vahvistaja saattaa olla sosiaali- tai perusturvajohtaja. Elatussopimuksen alaosassa on erillinen osio "Elatusavusta tehdyn sopimuksen vahvistaminen". Ko. osioon tulee päätöksen pvm, kunta, vahvistajan allekirjoitus ja pykälänumero. Elatussopimusta ei siis lähetetä käräjäoikeuteen vahvistettavaksi.
Asia erikseen on tapaukset, joissa ei päästä yhteiseen sopimukseen, vaan elatusavun suuruuden määrää käräjäoikeus.
m36!
Kirjoitin jo ensimmäisessä viestissäni:
Pääsääntöisesti voitte sopia lastenvalvojan luona mitä vaan.
"Niin sanottu nollasopimus on mahdollinen tilanteessa jossa vanhemmilla on yhtä suuret tulot ja lapset ovat ns. vuoroviikkoasumisessa.
Kukaan lastenvalvoja ei voi vahvistaa kohtuutonta sopimusta.0 sopimus ilman em. tilannetta on kohtuuton koska kyseessäon lasten elintason säilyttäminen."
Näin se on.Kannataisi lukea viestit kunnolla!
Lastenvalvojan tehtävänä on virkavastuulla huolehtia lasten edusta erotapauksissa.Lähtökohtana on se ettei lasten elintaso laskisi jota valitettavasti tapahtuu lähes joka tapauksessa.
eletty!
Väittääkö joku ettei vanhemmat saa sopia mitään lasten huollosta ja hoidosta?
Meinatko että sopi mitä sopi niin riitaa on synnyttävä asiasta jossa puhutaan elatusmaksuista? Lasten edunmukaista kai luulisi olevan mitä suurimmassa määrin että vanhemmat sopii asiat yhdessä miten he sen tahtovat ja katsovat. Myös jos siihen ei käytetä ja tarvita yhteiskunna rahaa niin miten ihmeessä jokin sossu tai mikään muukaan voi alkaa pakoittamaan haluamansa sopimuksen asiaan.?
Kerrot itsekkin että lähtökohta on että lapsen elintason laskua ei saisi tapahtua. Jos niin ei tapahdu ja sopimuksella osoitetaan niin mikä ihmeen pakko sopimus silti tulisi tehdä että näkyy se "virkavastuu". Tämä maa on sopimusyhteiskunta jossa asioista voidaan sopia ja virkavastuuseen ei kuulu järjestää riitoja lapsiperheisiin ja täten tuottaa lapsen elintason ja elämisen tason laskua.
Jottei tule väärinkäsitystä, ei minulla "vänkäämistä" vastaan mitään ole ... vapaata keskustelua rohkaistava ;-))
Unohdetaan syyt ja edellytykset joilla mielestäsi "nolla sopimus" on laillinen ja lastenvalvojan vahvistettavissa. Sitten kuvitellaan tilanne jossa lastenvalvoja kieltäytyy vahvistamasta sopimusta minkä lapsen huoltajat tahtovat tehdä ...
Hehän voivat hakea ko. sopimuksen vahvistamista suoraan oikeudesta vaikka avioerohakemuksen kakkosvaiheen liitteenä.
Toisaalta, nollasopimusta ei tarvitse välttämättä edes vahvistuttaa...
Tai jos sellainen laki minkä kuvittelet olevan, joka "nolla sopimuksen" estää, niin mitäpä jos vanhemmat tekisivät normaalin elarisopparin ja lähi palauttaa rahan etävanhemmalle "in cash".
Koska sovussa asiansa sopivat vanhemmat ja lapsensa huoltajat voivat joka tapauksessa menetellä kuten keskenään sopivat, on aivan älytöntä kuvitella että lastenvalvoja voisi sen mitenkään estää. Mutta, toivottavasti hän selvittää mitä ao. sopimus merkitsee ja saa vanhemmat pohtimaan valintaansa joka kantilta.
Ja pakko puuttua vielä tähänkin kommenttiisi: "Lastenvalvojan tehtävänä on virkavastuulla huolehtia lasten edusta erotapauksissa.Lähtökohtana on se ettei lasten elintaso laskisi jota valitettavasti tapahtuu lähes joka tapauksessa." ... ja mitenköhän se lastenvalvoja kuvittelee VARMISTAVANSA sen että lähivanhempi todella käyttää elarit kokonaan lapsen kuluihin... ei mitenkään!! Aivan vamasti suurin osa läheistä näin tekee, ja joskus elarit ovat alimitoitettuja ... mutta pointti on siinä, että vanhemmat sen lapsen elintason pitävät eronkin jälkeen, riippumatta mistään soppareista mitä virastoissa laaditaan.
... on kahta eri näkemystä. Jos vain jaksaisin (lue: viitsisin), soittaisin lastenvalvojalle ja kysyisin kuinka ne sopparit kiertävät byrokratian rattaissa ... vaan kun ei niin paljoa kiinnosta tuo osuus.
Yhtä kaikki, vanhemmille sillä ei suurta merkitystä, koska lastenvalvojalla vahvistamiset sujuvat kyllä, riippumatta minkä viskaalin leima siitä sitten lainvoimaisen tekee. Kunhan vanhemmat muistavat, ettei lastenvalvoja voi "tuomita" elareita.
Tuntuu että harva tietää siitä, että vanhemmat voivat vahvistuttaa sopuisatkin sopimukset tuomioistuimessa, käymättä lastenvalvojalla. Helpoiten onnistuu avieorohakemuksen liitteenä.
Ja riitaiset sopimukset luonnollisesti puidaan käräjillä ja "naamatusten".