Aion pettää tänään

Mies poissa kotoa eikä mua estä mikään! Ollaan oltu yhdessä muutamia vuosia ja mies on nykyään kaikkea muuta kuin se ihminen mihin alunperin rakastuin. En olisi koskaan uskonut että tähän tilanteeseen päädytään. Jäljellä on enää riitelyä olemattomista asioista ja jatkuva paha olo. Rakastan edelleen, olisin halunnut olla loppuelämän yhdessä ja perustaa perheen. Mutta toinen haluaa vain käydä juhlimassa kavereiden kanssa ja hänen mielestä vähäinen yhteinen aikamme on kuulemma ahdistavaa nyhjäämistä. En ole kuullut kuukausiin sanoja rakastan sua. Kaikista ahdistavinta on se, että meillä ei ole enää minkäänlaista seksielämää, enkä varmana suostu elämään jo kolmekymppisenä seksittömässä parisuhteessa. Okei, olen yrittänyt keskustella ja kertoa hyvässä hengessä kaikesta mikä vaivaa ja että haluaisin vain normaalin parisuhteen missä pidetään huolta toisitamme ja aidosti välitetään. En ole aikaisemmin yhdessäkään suhteessa yrittänyt näin kovasti. Mutta nyt ei enää jaksa, lähden illalla baariin etsimään sopivaa miestä jolta saa edes hetken läheisyyttä. Jos oikein hyvin käy, saan siitä voimaa jättää tämän parisuhteen ja mennä eteenpäin.
132236
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Sinut löydän?

Äänestä
  • Illalla stadista :)

    Äänestä

Siinäpä muutamalle miehelle miettimistä miksi nainen pettää. Ollaan tuppisuuna ja kylmänä niin kauan, että vaimo/tyttöystävä ajautuu tollaseen tilanteeseen.

Äänestä

Olen nähnyt noita epätoivoisia baanalla paljon, loppuillasta epätoivoiselle naiselle (kosto tai muu) kelpaa melkein kuka tahansa. Siinä sitten seuraavana päivänä on kaksi ongelmaa, pettymys itseensä ja pelko taudeista ja oma tilanne ei muuttunut mihinkään. Mene pitämään hauskaa, mutta typerä seuran hakeminen unohda. Ihan oikeasti sano huomenna miehellesi, että tämä on loppu nyt ja tee käytännön asiat, jotenkin on kuitenkin parempi olo, jos sen noin hoitaa, koko pettymys vie vähemmän aikaa, jos itsellä on puhdas pöytä. Miehen voi hankkia vaikka viikon päästä, eikö?

Äänestä
  • Kun ei itse ole tuollaisessa tilanteessa, pystyy ajattelemaan järjellä. Uskon että kyllästynyt tuntee olevansa umpikujassa ja silloin juuri tehdään huonoja ratkaisuja. Itseltä löytyy kokemusta juuri tästä tilanteesta. Toisaalta pettäminen voi olla hyväkin irtiotto tilanteesta ja miehestä.

    Äänestä

  • Hyvin kirjoitti:

    Kun ei itse ole tuollaisessa tilanteessa, pystyy ajattelemaan järjellä. Uskon että kyllästynyt tuntee olevansa umpikujassa ja silloin juuri tehdään huonoja ratkaisuja. Itseltä löytyy kokemusta juuri tästä tilanteesta. Toisaalta pettäminen voi olla hyväkin irtiotto tilanteesta ja miehestä.

    Harvoin pettäminen parantaa asiaa. Riippuu myös siitä toisesta osapuolesta miten suhtautuu JOS saa jostain kuulla(parempi sitten kertoa itse!)asiasta. Suosittelisin hoitamaan tilanteen vaikka sitten erolla jos toista ei kiinnosta enää teidän yhteiset asiat. Tää on tuttua asiaa mullekkin. Ei vaan ole tullut mieleen pettää vaikka joskus eroaminen kyllä on käynyt mielessä. Tilanne on saatu hallintaan puhumalla sen kaksi kertaa, kun on ollut tiukempi paikka.

    Äänestä

  • höpö kirjoitti:

    Harvoin pettäminen parantaa asiaa. Riippuu myös siitä toisesta osapuolesta miten suhtautuu JOS saa jostain kuulla(parempi sitten kertoa itse!)asiasta. Suosittelisin hoitamaan tilanteen vaikka sitten erolla jos toista ei kiinnosta enää teidän yhteiset asiat. Tää on tuttua asiaa mullekkin. Ei vaan ole tullut mieleen pettää vaikka joskus eroaminen kyllä on käynyt mielessä. Tilanne on saatu hallintaan puhumalla sen kaksi kertaa, kun on ollut tiukempi paikka.

    Olin pitkään erittäin ahdistavassa suhteessa mistä en päässyt ulos. Kerran kävin pettämässä ja sen jälkeen tajusin että maailmassa on muitakin miehiä ja muunlaista elämää. Suhde loppui siihen enkä ole päivääkään eroa tai sen enempää pettämistäni katunut. Silloinen mieheni ei koskaan saanut pettämisestä tietää eikä siis joutunut takiani kärsimään.
    Jos vain se puhuminen aina auttaisikin!

    Äänestä

  • Pääsin eroon kirjoitti:

    Olin pitkään erittäin ahdistavassa suhteessa mistä en päässyt ulos. Kerran kävin pettämässä ja sen jälkeen tajusin että maailmassa on muitakin miehiä ja muunlaista elämää. Suhde loppui siihen enkä ole päivääkään eroa tai sen enempää pettämistäni katunut. Silloinen mieheni ei koskaan saanut pettämisestä tietää eikä siis joutunut takiani kärsimään.
    Jos vain se puhuminen aina auttaisikin!

    Enpä sano tuohon muuta kuin Amen.

    Äänestä

  • Pääsin eroon kirjoitti:

    Olin pitkään erittäin ahdistavassa suhteessa mistä en päässyt ulos. Kerran kävin pettämässä ja sen jälkeen tajusin että maailmassa on muitakin miehiä ja muunlaista elämää. Suhde loppui siihen enkä ole päivääkään eroa tai sen enempää pettämistäni katunut. Silloinen mieheni ei koskaan saanut pettämisestä tietää eikä siis joutunut takiani kärsimään.
    Jos vain se puhuminen aina auttaisikin!

    Minäkin olin liitossani noin 5-8 vuotta ahdistunut ja yritin kaikkeni, enkä voi syyttää, ettei toinenkin olisi omalta osaltaan välillä yrittänyt. Silloinen aviomieheni uhkasi usein, että mikäli olen uskoton kerrankin, niin silloin erotaan ja varmasti. Eroa kun oli jo muutoman kerran yritetty ja useimmiten MINÄ puhuin erosuunnitelmat pyörryksiin.

    Lopulta ymmärsin, että ero on ainoa oikea vaihtoehto, joten pettämällä yhden ja ainoan kerran elämässäni, löin viimeisen naulan sen avioliiton arkun kanteen.

    En todellakaan ole päivääkään katunut tekoani. Myös lapset ovat loppujen lopuksi olleet nyt onnellisempia kuin ennen: varsinkin teininuoret, vähän nuorempien on ehkä vielä vaikea ymmärtää, miksi minulla oli niin paha olo kotona.

    Äänestä

  • höpö kirjoitti:

    Harvoin pettäminen parantaa asiaa. Riippuu myös siitä toisesta osapuolesta miten suhtautuu JOS saa jostain kuulla(parempi sitten kertoa itse!)asiasta. Suosittelisin hoitamaan tilanteen vaikka sitten erolla jos toista ei kiinnosta enää teidän yhteiset asiat. Tää on tuttua asiaa mullekkin. Ei vaan ole tullut mieleen pettää vaikka joskus eroaminen kyllä on käynyt mielessä. Tilanne on saatu hallintaan puhumalla sen kaksi kertaa, kun on ollut tiukempi paikka.

    ..ei kuule paljoa hyödytä. Eräät kun eivät vaan keskustele!
    Pettään en silti lähtis vaan kokonaan eri osoitteeseen.

    Äänestä

  • puhuminen kirjoitti:

    ..ei kuule paljoa hyödytä. Eräät kun eivät vaan keskustele!
    Pettään en silti lähtis vaan kokonaan eri osoitteeseen.

    Kyllä kuule tasantarkkaan tiedän että puhuminen yksin ei oikein vaikuta! Pari kertaa oltu "kriisissä" sen takia kun toista ei huvita puhua asioista. Kuitenkin olisin ensin eronnut ja sitten toista partneria kuvioon. Ei mulla niin huono itsetunto ole että tarvisin jotain varmistusta että tavarani kelpaa jollekkin muullee eikä tartte eronj älkeen vanhaksi piiaksi jäädä.Kuulostaa lapsellisten ihmisten jutuilta eikä AIKUISEN naisen. No ite vasta 30 ja suhdetta 10 v, niin en koe itseäni miteenkään niin NAISEKSI, mutta osaan ajatella muutakin kuin itseäni. Toki tuo yksin yritys ja puhe on raastavaa. Itse kun en ole nalkuttaja niin harkitsin viikon mitä sanon ja miksi sanon. Mietin onko aihetta ja olenko valittaja, mutta pakko oli saada hommat skulaamaan niin sitten kunnon ryöppy päälle kun yli vuoden yrity ei tuottanut tuloista

    Äänestä

Toivottavasti sut raiskataan kotimatkalla.

Äänestä

on, se uuden suhteen löytyminen? Baariin vaan ja heti tapahtuu? Joo kyllä VOI tapahtua.Mutta minä en niistä harvoista keeroista elämäni aikana ole baari miehiltä saanut kuin pettymyksiä. Kerran piti juosta väkivaltaista äijää pakoon henkensä kaupalla. Ainoo kerta kun menin jonkun kotiin, baarista. Jotain olen oppinut siitä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kyllästynyt kirjoitti:

Mies poissa kotoa eikä mua estä mikään! Ollaan oltu yhdessä muutamia vuosia ja mies on nykyään kaikkea muuta kuin se ihminen mihin alunperin rakastuin. En olisi koskaan uskonut että tähän tilanteeseen päädytään. Jäljellä on enää riitelyä olemattomista asioista ja jatkuva paha olo. Rakastan edelleen, olisin halunnut olla loppuelämän yhdessä ja perustaa perheen. Mutta toinen haluaa vain käydä juhlimassa kavereiden kanssa ja hänen mielestä vähäinen yhteinen aikamme on kuulemma ahdistavaa nyhjäämistä. En ole kuullut kuukausiin sanoja rakastan sua. Kaikista ahdistavinta on se, että meillä ei ole enää minkäänlaista seksielämää, enkä varmana suostu elämään jo kolmekymppisenä seksittömässä parisuhteessa. Okei, olen yrittänyt keskustella ja kertoa hyvässä hengessä kaikesta mikä vaivaa ja että haluaisin vain normaalin parisuhteen missä pidetään huolta toisitamme ja aidosti välitetään. En ole aikaisemmin yhdessäkään suhteessa yrittänyt näin kovasti. Mutta nyt ei enää jaksa, lähden illalla baariin etsimään sopivaa miestä jolta saa edes hetken läheisyyttä. Jos oikein hyvin käy, saan siitä voimaa jättää tämän parisuhteen ja mennä eteenpäin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu