Joulu lähestyy ja taas sen vietän yksin, no toki menen vanhempieni luo, mutta siis ilman oman rakkaani seuraa. Mites muut sinkut aikovat viettää Jouluansa?
Viime vuonna ajattelin, että ehkä ensi Jouluun mennessä se Oikea sattuu kohdalle, mutta ei. No tuleehan se Joulu joka tapauksessa, oli yksin tai ei:)
Mutta olisi se vain mukavampaa hyvässä seurassa, eli oman kullan kanssa:)
Olen ollut 1v 2kk sinkkuna, eihän se toki ihan hirmuisen pitkä aika ole.., pitkään meni ihan ok, nautin yksin olosta ja muusta sinkkuilusta, kavereiden kanssa hengailusta yms. Mutta nyt alkaa vaan olla yhä hankalampaa sietää tätä, olisi niin valmis rakastumaan! Mutta...
Yleensä kuitenkin käy niin, että kun itse kiinnostuu jostain tyypistä, ei hän kiinnostu minusta ja päin vastoin. Mutta niin kait se vaan menee. Sitä kun toivoo, että se tunne olisi sitten molemmin puolinen, ei voi tyytyä vähempään:)
Näitä samoja ongelmia olen ollut huomaavinani muillakin tämän palstan sinkuilla. Vaikea löytää itselle sitä Oikeaa... Hankalaa tämä ihmisen elämä. Välillä ihan väkisinkin tulee mieleen, että sitä tulee jäämään yksin, eikä ikinä löydä ketään... Pelottava ajatus... Eihän näin kuitenkaan käy, eihän..? :)
Viime vuonna ajattelin, että ehkä ensi Jouluun mennessä se Oikea sattuu kohdalle, mutta ei. No tuleehan se Joulu joka tapauksessa, oli yksin tai ei:)
Mutta olisi se vain mukavampaa hyvässä seurassa, eli oman kullan kanssa:)
Olen ollut 1v 2kk sinkkuna, eihän se toki ihan hirmuisen pitkä aika ole.., pitkään meni ihan ok, nautin yksin olosta ja muusta sinkkuilusta, kavereiden kanssa hengailusta yms. Mutta nyt alkaa vaan olla yhä hankalampaa sietää tätä, olisi niin valmis rakastumaan! Mutta...
Yleensä kuitenkin käy niin, että kun itse kiinnostuu jostain tyypistä, ei hän kiinnostu minusta ja päin vastoin. Mutta niin kait se vaan menee. Sitä kun toivoo, että se tunne olisi sitten molemmin puolinen, ei voi tyytyä vähempään:)
Näitä samoja ongelmia olen ollut huomaavinani muillakin tämän palstan sinkuilla. Vaikea löytää itselle sitä Oikeaa... Hankalaa tämä ihmisen elämä. Välillä ihan väkisinkin tulee mieleen, että sitä tulee jäämään yksin, eikä ikinä löydä ketään... Pelottava ajatus... Eihän näin kuitenkaan käy, eihän..? :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kyllä niin käy, turha sitä on kaunistella. Mikä siinä on, että se pahin virhe mullakin on mennä kiinnostumaan jostakin ja sillä pilata kaikki ikuisiksi ajoiksi? Niin ristiriitaista. Aina kun itse kiinnostuisi, niin matto vedetään jalkojen alta samantien ja ne ystävällisetkin tunteet mua kohtaan muuttuu inhoksi. Joulun pitäisi vielä olla rauhan ja rakkauden aikaa ja se jotenkin korostuu ettei niin ole, että vieläkään niitä lämpimiä tunteita ei ole eikä tule. Parempi ettei enää odota mitään keneltäkään, niin ei tule niitä pettymyksiäkään turhaan.
Vääntää veistä haavassa... Minä olen ollu yksin vissiin jokaisen joulun. Tai ainaki hirveissä riidoissa jostain syystä.
Mie olen kyllä porukoiden luona joulun. Käyn kattomassa mummoa ja ehkä laskemassa mäkeä naapurissa. Sit mie ilmottaudun kai töihin joulunpyhiks ja siinäpä se. No toki joulukirkossa tulee käytyä ja jos sattuis tässä lähellä olemaan joku tuttava porukka jossa on pienet lapset niin kävis katsomassa niitä. Sellainen normaali, vähän haikea ja yksinäinen joulu mut huonomminki vois mennä. =)
Nii ja sit mie syön pipareita kinkkua ja suklaata. Sekä lanttu- porkkana- ja perunalaatikkoa. Istun kynttilänvalossa ja soittelen ähkyssä kitaralla kauneimpia joululauluja. Onhan tota tekemistä ja haaveilen niistä jouluista kun mulla on litania kakaroita ja rakastava puoliso. Sellainen ihna kiva joulu tulossa.
onneksi minulla sitten on kokemuksia muunkinlaisista Jouluista, ei ole kaikkia tarvinnut viettää yksin.., lisää väännän sitä veistä, sorry… :) mutta toisaalta nyt vain on niin vaikeaa sopeutua yksin vietettyihin jouluihin. Totta tuo, että huonomminkin voisi mennä, onhan kuitenkin vanhemmat ja sukulaiset, kaverit… Mutta silti… :)
Minen ole töissä, lomaa olen toivonut joulun seutuville, saa nähdä onnistuuko. Muuten aika lailla samanlainen joulu minullekin tulossa, paitsi mäkeä laskemaan en varmaan saa houkuteltua ketään, eikä tiedä, onko tuota luntakaan. Ja joulukirkossa en ole ikinä käynyt, ei varmaan tule nytkään mentyä. Aattoaamuna keittelen riisipuurot puuliedellä, poltan kynttilöitä, lämmitän taloa ja iltapäivällä siirryn porukoille, käymme haudoilla ja syömme hyvin jne. Seuraavina päivinä näen ehkä kavereita, maistellaan glögiä, mutta ei nyt varsinaisesti biletetä, vietetään vaan leppoisaa iltaa porukalla:)
Joulua odotan siis innolla (ja pelolla) joka tapauksessa, vaikka omaa kultaa ei vierellä olekaan, eikä niitä lapsia…
Kotona joulu. Ompa taas kivaa kun saa taas todistaa kunnon spektaakkeli perheriidoista ja toisten uskottomuuksisa ja loppujen lopuksi eronneen tätini itku kun kaikki menee niin vituiks.
Taas vaihteeksi niin helvetin hauskaa joulua kaikille.
No jos kävis joulukirkossa niin tulis edes vähän hyvä mieli.
Nyt kun rupeaa ajattelemaan niin ompa poppoo vähentynyt meidänkin joulusta aika paljon. Serkut ja muut nuoremmat sukulaiset eivät enää tule kun voivat mennä viettämään joulua tyttö tai poikakaverin perheen luo, ovat älynneet vaihtaa joukkuetta. Loput on sitten eronnut ja jäljelle jää sama piimäkuvio joka on vuodesta toiseen.
Joulu muistuttaa itsellenikin pelkkää surua, kotio silti täytyy mennä tätä juhlaa "muodon vuoksi" viettämään...Ei se hienoa ole teeskennellä, että ollaan ihana ja yhtenäinen perhe, kuunnella vanhempien riitelyä ja ongelmia alkoholin kanssakin esiintyy...Vois tänä joulun jopa olla yksin kämpällä ja välttää kyseisen surutapahtuman
Ainoa positiivinen asia joulussa on kinkku ja sitäkin voi syödä minä tahansa päivänä vuodesta. Mun puolesta voitas skipata koko roska. Säästyttäis samalla tältä järjettömältä rumbalta, joka eilen noiden joulukatujen ynnä muiden myötä alkoi.
Meen taas mutsin ja faijan luo ja vietän mahdollisimman tylsän joulun telkkua katellen, toivottavasti myös kevyesti humaltuen. Selvin päin ei millään jaksaisi...
meikäläisen joulu mee samalla kaavalla kuin edellisetkin joulut,full contact känniä aamusta iltaan.Vituttaa vaan kun harvat raflat on auki jouluna ja jos ovatkin niin ihmisiä on ehkä hyvällä tsäkällä 2.Toisin tiiä sit onko tämä jo jonkun sortin sekoamisen alkusoittoa mut nykyään mä viihdyn paremmin yksin kämpillä kännissä kuin kavereiden kanssa / baarissa bilettämässä,toisaalta mitä sitä nuori mies muuta tarvitsee kuin kaljaa,röökiä ja metallican Live at Seattle 89:n fiilistelyä ja mukana lauleskelua varten :)
Alan olla myös jo aika kypsyny sinkkuiluun ja ajatus pitkästä joululomasta vanhempien luona saa vaan kulkemaan kylmät väreet niskassa. Lomalla kun olisi erittäin paljon hyvää aikaa tutustua uuteen ihmiseen tai viettää kerrankin kunnolla aikaa yhdessä oman rakkaan kanssa.
Olen itse sinkkuillut jo ihan riittävästi ja vaikka elämästäni tykkäänkin paljon, niin haluan halata aamulla ensimmäiseksi miestä, joka saa sydämeni heittämään volttia jo pelkästä katseesta, ja illalla viimiseksi kuiskata hyvää yötä hänen viereen käpertyen.
Tuntuu että kaikkialla nurkat pursuaa ihmisiä, jotka etsivät toisiaan, mutta onko meillä jotkut laput silmillä vai missä mättää, kun ketkään eivät löydä toisiaan? Omalla kohdallani ei ainakaan ole ollut kyse siitä ettei yritystä olisi ollut puolin tai toisin, mutta sitä kipinää ei ole vaan viimeaikoina löytynyt kenestäkään, eikä nähtävästi minunkaan suunnalta muille.
Nyt alkaa olla mitta täynnä ja ajatus "hittooks tässä edes yrittääkään mitään" päällimmäisenä. Hirveästi tilannetta ei auta sekään, että ystäväpiirini alkaa olla jo aika pitkälle vakiintunutta, ettei sieltä saa kovasti vastakaikua omalle menovimmalleni. Turha siinä soitella kenelläkkään, että olisi sen ja tän bändin keikka siellä ja täällä, kun vastauksen tietää jo aika varmasti..
En ruikuta, olen vaan pitkälti kyllästynyt siihen että toisen ihmisen löytäminen tällä pallolla on niin vaikeaa, vaikka joku on suuressa viisaudessaan joskus laskenut, että meitä jokaista kohden on 200 "sitä oikeaa". No mun säkällä ne asuu kaikki vähintäänkin Mombasassa.
Eli jos jollain on ylimääräinen tonttu kuusen alla odottelemassa, kerroppa sille terveiseni. En odota mitään ihmeellistä toisesta ihmisestä. Riittää, kun on pää ja ajatukset hartioitten välissä, lämmin sydän paikallaan, syli johon mahtuu käpertymään ja huumoria luonteessa.. että "rakas joulupukki, josko vaikka tälläistä lahjaksi täksi jouluksi"
"Tuntuu että kaikkialla nurkat pursuaa ihmisiä, jotka etsivät toisiaan, mutta onko meillä jotkut laput silmillä vai missä mättää, kun ketkään eivät löydä toisiaan?"
Niin aika osuvasti sanottu. Mä olen kanssa miettinyt ihan sitä samaaa että miten ei sinkut kohtaa toisiaan, mikä siitä asiasta tekee niin jumalattoman vaikean joillekkin ihmisille.
Mitäs sille sitten tekis? En ite ainakaan jaksa etsimällä etsiä ketään, joku tulee kun on tullakseen. Mutta sitten kun on tuotakin on hokenut aikansa, niin alkaa siitäkin loppua puhti..
Ja kaiken lisäksi kaverit ym. vielä hokevat, että kyllä se oikea sullekin vielä löytyy... Mutta ei itse enää jaksa kuunnelle tuota, ei jaksa tsempata, että kyllä, kyllä se vielä kohdalle sattuu... Miksi ihmeessä se löytyisi esim. huomenna tai ensi kuussa, kun ei vielä tähänkään saakka ole löytynyt...
Joku tulee, jos on tullakseen.., tai sitten ei. Ei voi tietää... :/
Mutta Joulu tulee... Ja ehkä siellä pukin mukana myös se tonttupoika tälle tonttutytölle... :)
Hyvä puoli on se että tänä(kään) vuonna ei tarvitse ravata joulun perässä pää kolmantena jalkana. Vanhemmista on aika jättänyt. Vanhemmilla sisaruksilla on omat menot.
Tiedossa on tyypillinen kaupunkijoulu neljän seinän sisällä. Pitäisi varmaan hankkia joulukuusi. Tekemisen puutteessa voisi laskea vaikka siinä olevat neulaset ;D
> Joulu joka tapauksessa, oli yksin tai ei:)
Toisille joulun aika on pidempi ja toisille ei.
> Olen ollut 1v 2kk sinkkuna, eihän se toki ihan hirmuisen pitkä aika ole..,
Parisuhdetta nähneenä olet kuitenkin yhtä kokemusta rikkaampi. Toisin se on meillä kolmekymppisillä, jotka eivät ole sellaista koskaan nähneetkään.
Pitkä parisuhde on takana ja toinen lyhyempi ja joitain "säätöjä"... En tiedä olenko jotenkin vanha sielu, piti ihan lukaista oma teksti läpi minkä kuvan siitä saa.., mutta ikää minullakin 30:) Ehkä sinkkuus vanhentaa;)
No, ainakin pettymykset suhderintamalla (jos noin voi sanoa kun ei tuo suhde-elämä niin vilkasta ole...) kerta toisensa jälkeen varmaan vanhentaa...
Mutta itse siis valmistaudun henkisesti jo siihen, että yksin tulen jäämään, kun ei tuota pääkoppaa meinaa millään enää saada vääntämään positiivisia ajatuksia tämän asian suhteen. Onneksi siis on parisuhteista kokemusta.
Kyllä minäkin pakkaan lemmikin autoon ja menen porukoille jouluksi. Siellähän ne kaikki elämäni joulut ovat kuluneet, kivaahan siellä on. Ja kun muutaman päivän on porukoilla ollut ihmis- ja eläinpaljouden keskellä, niin oman kodin hiljaisuus on aivan ihanaa =)
Olisi kyllä kiva luoda jonkun kanssa omat joulurituaalit. Minulla on myös sellainen joulujuttu, että aina miettii sitä, josko jo ensi jouluna olisi onnellisesti pariutunut. Joulu joulun jälkeen sama juttu eikä mikään tunnu koskaan muuttuvan. Noh, sellaista sattuu...
Joulu tuntuu kyllä varsin kolkolta vittää yksin ja tuntuu siltä et mitenhän sitä oikein sais ajan kulumaan ku on niin monta pyhääkin putkeen. Hulluks sitä tulee jos useamman päivän seiniä vaan katselee ja haukottelee.
No eoköhän sitä jotain keksi, jos ei muuta ni ainakin sit voi vanhempien luona joulua viettää mut kivempi olisi jos sais juhlia sitä jonkun toisen kanssa.
Tuossa olet kyl oikeassa et tuo toisen löytäminen on aikas vaikeata puuhaa. Itsekin olen täs vuoden aikana tavannut paljon mukavia ihmisiä mut ku ei natsaa ni ei sit millään. Aikansa se ottaa mut jos sitä etsiskelee ni eiköhän se oma kulta sieltä jostain löydy !
niin paljon kuin mahdolliosta ettei yksinolo masenna aivan niin paljoa joulun aikaan. Ja onpahan sitten uudenvuoden jälkeen vähän rahaa taskussa.
Eli en pääse edes vanhempien luo, vaan vietän jouluaaton ja -päivän töissä, iltavuorossa..
Ja samalla lailla menee sitten uusi vuosi.
Mutta tuleehan niitä uusia jouluja ja muita juhlapyhiä, jotka ehkä sitten joskus voi viettää rakkaan kanssa. Kunhan sellanen löytyy :)