Olisi mielenkiintoista löytää vertailuselvitys Suomen ja Ruotsin maatalouden kannattavuudesta. Maissamme on selkeästi erilainen näkemys siitä, minkä roolin maatalous maassa saa.
Ruotsissa on suunilleen yhtä paljon maanviljelijöitä kuin Suomessa. Ruotsissa tilojen keskikoko on kuitenkin noin 50 % suurempi kuin Suomessa. Lisäksi Ruotsin maatalous on selvästi enemmän painottunut maan eteläosiin, joita pidetään Ruotsissa parhaina viljelysalueina.
Maatalouden osuus BKT:sta on Ruotsissa kolme kertaa pienempi kuin Suomessa. Silti ruotsalaiset eivät ole vielä kuolleet nälkään, vaikka näistä luvuista niin luulisi. Ruotissa ei ole vahvaa maaseutupuoluetta, mikä selittänee osaltaan sen, että maatalous on painottunut luontaisesti viljaville seuduille, jotka kaikkinensa sijaitsevat etelämpänä kuin Suomen eteläisin osa.
Näin naapurissa. Meillä kerrottiin aikoinaan "näin naapurissa" -teemalla NL:sta. Ehkä olisi aika saada nyt tietoa enemmän esim. Ruotsista.
Suomi-Ruotsi -ottelu
30
872
Vastaukset
- doobidoo
Ruotsissa SDP:n valta on päässyt liian suureksi nimenomaan oikeiston hajanaisuuden takia. Siellä oikeisto on hajaantunut puoleen tusinaan keskenään eripuraiseen keskisuureen - ja pikkupuolueeseen.
Suomessa SDP saa elää koko ajan se "pelko perseessä", että Keskusta voittaa sen vaaleissa. Se rajoittaa hienolla tavalla sosialistisen ajattelun totaalista valtaanpääsyä maassamme.
Kokoomus ja Keskusta yhdessä ovat paljon-paljon suurempi kuin SDP on ikinä meillä ollut. Siitä huolimatta SDP käyttäytyy omistajan elkein. Rengistä on tullut leuhka isäntä.
Siihen tautiin ei auta muu opetus. SDP tarvitsee opetusta siitä, kuka on isäntä talossa. Toivottavasti Kokoomus ja Keskusta oppivat olemaan isäntänä omassa talossaan ja näyttävät rengille oman paikkansa.
Vahva Keskusta on näin ikäänkuin henkivakuutus Suomelle. Järkevät ihmiset eivät ikäkuuna päivänä toivo sen loppua. - Mielipidepankilla
Mielipidepankki ei saa päätettyä, kummanlaista maataloutta hän itse haluaisi: Suomi-Filmin aikaista pientilamaataloutta vai nykyaikaista suurtilamaataloutta.
Laidasta laitaan vaihtelevat hänen saarnojensa teemat.- joko...
ympärityhmä tai sitten joku pervo, jonka on saatava jokailtainen "piiskauksensa".
Olen pitänyt etusijalla taloudellisesti kannattavaa maataloutta. Kannattava maatalous perustuu silloin kokonaan markkinoilta saataviin tuloihin kuten muussakin yritystoiminnassa. Tältä osin maatalous voi olla minun puolestani suurmaataloutta tai pienmaataloutta.
Toissijaisesti maatalous voi olla myös kannattamatonta, jolloin sen tarpeelle voidaan asettaa määrättyjä kriteereja ja toiminta on sen mukaisesti säännelty suunnitelmataloudellista toimintaa. Tällä ei ole yritystoiminnan kanssa juurikaan tekemistä kuten ei nykymaataloudellakaan. Tällaista maataloutta voidaan harjoittaa vain sen mukaan kuin tarve vaatii.
Toissijaisesti harrastettavalle maataloudelle voidaan asettaa esim. seuraavia tavoitteita. Sen tulee olla maisemanhoidollista, siinä tulee huomioida tehokas ymäristönsuojelu, sen tulee olla työvoimavaltaista. Maataloudella voidaan pyrkiä turvaamaan jonkinasteinen maatalousomavaraisuus, mutta 100 %:een omavaraisuuteen ei ole tarvis pyrkiä kuin kriisiaikojen varalta. Kaikissa edellä mainituissa suhteissa pientilavaltainen maatalous on ylivoimaisesti paras malli. Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii. Pientilavaltaisella maataloudella ei yritetäkään luoda sellaista katteetonta illusiota, jossa maatalous olisi jotain kannattavaa yritystoimintaa.
Olen kannattanut aluksi tätä jälkimmäistä mallia ensisijaisena, mutta nyttemmin enemmän toissijaisena, kun maatalousoloihimme tarkasti perehtynyt Oiva Härkönen toistuvasti väittää täällä suomalainen talonpoika kyllä pärjää myös tuettomilla markkinoilla. Haluan mielelläni uskoa tähän ja antaisin mieluusti siis suomalaiselle talonpojalle mahdollisuuden näyttää iskukykynsä.
Toivottavasti nyt ymmärsit vähän paremmin, mitä ole ajanut takaa.- yksi asia
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen pitänyt etusijalla taloudellisesti kannattavaa maataloutta. Kannattava maatalous perustuu silloin kokonaan markkinoilta saataviin tuloihin kuten muussakin yritystoiminnassa. Tältä osin maatalous voi olla minun puolestani suurmaataloutta tai pienmaataloutta.
Toissijaisesti maatalous voi olla myös kannattamatonta, jolloin sen tarpeelle voidaan asettaa määrättyjä kriteereja ja toiminta on sen mukaisesti säännelty suunnitelmataloudellista toimintaa. Tällä ei ole yritystoiminnan kanssa juurikaan tekemistä kuten ei nykymaataloudellakaan. Tällaista maataloutta voidaan harjoittaa vain sen mukaan kuin tarve vaatii.
Toissijaisesti harrastettavalle maataloudelle voidaan asettaa esim. seuraavia tavoitteita. Sen tulee olla maisemanhoidollista, siinä tulee huomioida tehokas ymäristönsuojelu, sen tulee olla työvoimavaltaista. Maataloudella voidaan pyrkiä turvaamaan jonkinasteinen maatalousomavaraisuus, mutta 100 %:een omavaraisuuteen ei ole tarvis pyrkiä kuin kriisiaikojen varalta. Kaikissa edellä mainituissa suhteissa pientilavaltainen maatalous on ylivoimaisesti paras malli. Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii. Pientilavaltaisella maataloudella ei yritetäkään luoda sellaista katteetonta illusiota, jossa maatalous olisi jotain kannattavaa yritystoimintaa.
Olen kannattanut aluksi tätä jälkimmäistä mallia ensisijaisena, mutta nyttemmin enemmän toissijaisena, kun maatalousoloihimme tarkasti perehtynyt Oiva Härkönen toistuvasti väittää täällä suomalainen talonpoika kyllä pärjää myös tuettomilla markkinoilla. Haluan mielelläni uskoa tähän ja antaisin mieluusti siis suomalaiselle talonpojalle mahdollisuuden näyttää iskukykynsä.
Toivottavasti nyt ymmärsit vähän paremmin, mitä ole ajanut takaa."Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii."
No löpöä ei enää käytetä kuin lämmitykseen ja Suomessa on jo sellaisia tiloja jotka saavat tuotettua sähkönsä ja "menovetensä" itse.
Missä on taloudellisesti kannattavaa maataloutta, otetaan oppia sieltä esim. tuotantotavoista jne. - Hau, hau
Mielipidepankki kirjoitti:
Olen pitänyt etusijalla taloudellisesti kannattavaa maataloutta. Kannattava maatalous perustuu silloin kokonaan markkinoilta saataviin tuloihin kuten muussakin yritystoiminnassa. Tältä osin maatalous voi olla minun puolestani suurmaataloutta tai pienmaataloutta.
Toissijaisesti maatalous voi olla myös kannattamatonta, jolloin sen tarpeelle voidaan asettaa määrättyjä kriteereja ja toiminta on sen mukaisesti säännelty suunnitelmataloudellista toimintaa. Tällä ei ole yritystoiminnan kanssa juurikaan tekemistä kuten ei nykymaataloudellakaan. Tällaista maataloutta voidaan harjoittaa vain sen mukaan kuin tarve vaatii.
Toissijaisesti harrastettavalle maataloudelle voidaan asettaa esim. seuraavia tavoitteita. Sen tulee olla maisemanhoidollista, siinä tulee huomioida tehokas ymäristönsuojelu, sen tulee olla työvoimavaltaista. Maataloudella voidaan pyrkiä turvaamaan jonkinasteinen maatalousomavaraisuus, mutta 100 %:een omavaraisuuteen ei ole tarvis pyrkiä kuin kriisiaikojen varalta. Kaikissa edellä mainituissa suhteissa pientilavaltainen maatalous on ylivoimaisesti paras malli. Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii. Pientilavaltaisella maataloudella ei yritetäkään luoda sellaista katteetonta illusiota, jossa maatalous olisi jotain kannattavaa yritystoimintaa.
Olen kannattanut aluksi tätä jälkimmäistä mallia ensisijaisena, mutta nyttemmin enemmän toissijaisena, kun maatalousoloihimme tarkasti perehtynyt Oiva Härkönen toistuvasti väittää täällä suomalainen talonpoika kyllä pärjää myös tuettomilla markkinoilla. Haluan mielelläni uskoa tähän ja antaisin mieluusti siis suomalaiselle talonpojalle mahdollisuuden näyttää iskukykynsä.
Toivottavasti nyt ymmärsit vähän paremmin, mitä ole ajanut takaa.Edelleen jää sellainen kuva, ettet tiedä itsekään, minkälaista maataloutta Suomeen haluat. Sekä kannattava että kannattamaton käyvät, koska molempia pystyy arvostelemaan. Tänään yhtä, huomenna toista.
yksi asia kirjoitti:
"Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii."
No löpöä ei enää käytetä kuin lämmitykseen ja Suomessa on jo sellaisia tiloja jotka saavat tuotettua sähkönsä ja "menovetensä" itse.
Missä on taloudellisesti kannattavaa maataloutta, otetaan oppia sieltä esim. tuotantotavoista jne.Tottakai kaikki yritystoiminta voi olla markkinataloudellisesti kannattavaa. Elintarvikkeet tuotteina eivät ole siinä suhteessä mikään poikkeus. Silloin elintarvikkeitä tuotetaan vain se määrä, mille on kysyntää ja hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jokseenkin suojaamatonta maataloutta harjoittavat Australia ja G20-valtiot (mm. Brasilia ja Argentiina).
Kysymys ei ole mistään opin hakemisesta, vaan siitä, että antaudutaan markkinataloudelliselle kilpailulle. Palstan kepuasiantuntija Oiva Härkönen on aina väittänyt, että suomalainen talonpoika pärjää erinomaisesti tällaisessa kilpailussa. Jos kerran näin, meidän tulisi silloin tavoitella vapaata kilpailua, jos olemme siinä vahvoilla.
Löpön loppumisella tarkoitin yleensä kriisiaikojen energiataloudellisia vaikeuksia. Pitkälle teknologisoitu maatalous on aina haavoittuvaisempi kuin hevospeleihin luottava pienmaatalous. Pienmaatalouden vallitessa on myös osaavia ihmisiä enemmän, mikä on tärkeä lisätekijä kriiseissä, ettei tarvitse jättää asioita muutaman kortin varaan.Hau, hau kirjoitti:
Edelleen jää sellainen kuva, ettet tiedä itsekään, minkälaista maataloutta Suomeen haluat. Sekä kannattava että kannattamaton käyvät, koska molempia pystyy arvostelemaan. Tänään yhtä, huomenna toista.
Jos ymmärryksesi ei riitä ja järkeilet mielikuviesi varassa, en voi paljon auttaa asiassa.
Maataloutta ja maatalousyrittäjiä en sinänsä halua arvostella. He toimivat systeemin ehdoilla. Politiikka on arvosteluni päämaali ja se on silloin Kepun onneton politiikka, joka on meidät tähän tilanteeseen vienyt. Sellainen politiikka ei ole kenenkään etu, ei maaseudun eikä kaupunkien.
Suomessa olisi alun alkaen toiminut paremmin joustava pientilavaltainen maatalous. Sillä olisi ollut huomattavan paljon enemmän sopeutumiskykyä, koska raskaita investointeja ei olisi tarvittu. Maatilasta olisi ollut helppo luopua silloin, kun yhteiskunta rakenteellisesti muuttuu. Sopeutumisaika uuteen olisi ollut pitkä. Pientilavaltaisuus olisi myös monipuolistanut tuotantorakennetta, jos sitä ei ohjailtaisi tuilla. Tukipolitiikka nimittäin on osa kannattavuutta ja määrää sen, mitä kannattaa tuottaa. Tästä on meillä esimerkkinä melko tarpeeton tuote eli sokerijuurikas, jossa tukiehdot ovat olleet viljelilausuntojen perusteella paremmat kuin muissa tuoteryhmissä.- kummaa..
Mielipidepankki kirjoitti:
Jos ymmärryksesi ei riitä ja järkeilet mielikuviesi varassa, en voi paljon auttaa asiassa.
Maataloutta ja maatalousyrittäjiä en sinänsä halua arvostella. He toimivat systeemin ehdoilla. Politiikka on arvosteluni päämaali ja se on silloin Kepun onneton politiikka, joka on meidät tähän tilanteeseen vienyt. Sellainen politiikka ei ole kenenkään etu, ei maaseudun eikä kaupunkien.
Suomessa olisi alun alkaen toiminut paremmin joustava pientilavaltainen maatalous. Sillä olisi ollut huomattavan paljon enemmän sopeutumiskykyä, koska raskaita investointeja ei olisi tarvittu. Maatilasta olisi ollut helppo luopua silloin, kun yhteiskunta rakenteellisesti muuttuu. Sopeutumisaika uuteen olisi ollut pitkä. Pientilavaltaisuus olisi myös monipuolistanut tuotantorakennetta, jos sitä ei ohjailtaisi tuilla. Tukipolitiikka nimittäin on osa kannattavuutta ja määrää sen, mitä kannattaa tuottaa. Tästä on meillä esimerkkinä melko tarpeeton tuote eli sokerijuurikas, jossa tukiehdot ovat olleet viljelilausuntojen perusteella paremmat kuin muissa tuoteryhmissä.mikä sua viiraa?
Sokerin raaka-aine melko tarpeetonta?
Jokainen ihminenhän tarvitsee sokeria päivittäin.
Juuri äsken laitoin sitä kaksi lusikallista aamukahviini. kummaa.. kirjoitti:
mikä sua viiraa?
Sokerin raaka-aine melko tarpeetonta?
Jokainen ihminenhän tarvitsee sokeria päivittäin.
Juuri äsken laitoin sitä kaksi lusikallista aamukahviini.Sokeri on varsin epäterveellinen tuote. Sokerin ansiosta ja hammasharjojen olemassaolon tietämättömyys johtivat maaseudulla siihen, että tekareita annettiin rippilahjoiksi. Sokeri myös lihottaa ja edesauttaa siten monien sairauksien syntymistä.
Itse en ole koskaan pilannut kahviani sokerilla. En nyt keksi äkkiseltään, miksi sokeri olisi ihmisille jotenkin välttämätön.
- Ekitalo
.. koska asun aivan tässä Ruotsin rajalla ikkunasta kun katson niin Haaparannan valot loistaa kirkkaasti.
Ja myöskin sen takia kun käyn joka päivä toisella puolella rajaa ostoksilla en kylläkkään osta mitään elintarvikkeita kun meidän Suomen puolella on paljon paremmat elintarvikkeet ja halvemmat nykyisin, muistat varmaan tässä taannoin kun tänne tehtiin rasvaretkiä,jopa keskisuomesta asti.
Ostan kaikkea muuta kun olet kehunut niin paljon kaikkea ulkomailta tuotua tavaraa niin noudatan sinun ohjeita mitä niistä Suomen puolen työpaikoista välittää.????
Eihän ne Pohjoisruotsalaiset ainakaan nälkään kuole kun meillä käyvät ruokaostoksilla ja ostavat isoja eriä lihaa ym.
Ruotsissa se vasta tuettua on tuo maatalous ja koneellistettu.Kuten myös Norjassa.
Taitaa se Skånen alue olla Ruotsin parasta viljely aluetta.
Haluaisitko sinä Suomessa ohjata kaikki "Nallen" tapaisille viljelijöille kun niin kauniisti isoista tiloista puhut ??? - mutta mitä
"Maissamme on selkeästi erilainen näkemys siitä, minkä roolin maatalous maassa saa."
Niin minkäläinen on se erilainen käsitys?
Eikö olisi paljon helpompi kertoa heti ruoraan miten käsitykset eroavat vai onko asia niin että et tiedä?
"Ruotsissa on suunilleen yhtä paljon maanviljelijöitä kuin Suomessa. Ruotsissa tilojen keskikoko on kuitenkin noin 50 % suurempi kuin Suomessa."
Niin onhan se paljon isompia tiloja kun ovat noin 16 hehtaaria suurempia kuin suomen siis keskimäärin
http://tike.mmm.fi/tiedotteet/2005/051103_Keskimaarainen_maatalousmaa_EU-maissa_1990-2003.pdf
"Maatalouden osuus BKT:sta on Ruotsissa kolme kertaa pienempi kuin Suomessa. Silti ruotsalaiset eivät ole vielä kuolleet nälkään, vaikka näistä luvuista niin luulisi."
Jos noin luulet et tiedä taloudesta yhtään mitään.
"Ruotissa ei ole vahvaa maaseutupuoluetta, mikä selittänee osaltaan sen, että maatalous on painottunut luontaisesti viljaville seuduille, jotka kaikkinensa sijaitsevat etelämpänä kuin Suomen eteläisin osa."
Ensinnäkin jos suomessa ei olisi viljelyä ei olisi myöskään paljon mitään asutusta jne.
Nyt voit ottaa esille kartan ja tutkia minkälainen on ruotsi Suomeen verrattuna samalla leveyspiirillä. Mitä eroja löydät ja miten ne erot vaikuttavat viljelyyn?
Mutta miksi ihmeessä ruotsi saa kuitenkin enemmän cap-tukea per hehtaari kuin suomi vaikka sen pitäisi olla viljelykselle kannattavampaa aluetta?- Kotilainen
"Mutta miksi ihmeessä ruotsi saa kuitenkin enemmän cap-tukea per hehtaari kuin suomi vaikka sen pitäisi olla viljelykselle kannattavampaa aluetta?"
-Suomen neuvottelijat maatalousasioissa EU:n suuntaan olivat keskustalaisia. Kelpaisiko vastaukseksi? En tarkalleen tiedä, miten käsitykset eroavat ja siksi kuulutunkin sitä, että naapurin maataloudesta pitäisi saada enmmän tietoa. Näyttäisi siltä, että maatalous painottuu Suomea enemmän viljaville seuduille eli sinne, missä nyt ainakin maallikkojärjellä ajateltuna maatalouden harjoittaminen on valtion sisällä kannattavinta. Tämä panee epäilemään, että Ruotissa maataloutta ohjaa enemmän taloudellinen ajattelu, kun meillä sitä on ohjannut Kepun kannatuspohjan takaamistarve.
- vastaukseksi
Kotilainen kirjoitti:
"Mutta miksi ihmeessä ruotsi saa kuitenkin enemmän cap-tukea per hehtaari kuin suomi vaikka sen pitäisi olla viljelykselle kannattavampaa aluetta?"
-Suomen neuvottelijat maatalousasioissa EU:n suuntaan olivat keskustalaisia. Kelpaisiko vastaukseksi?koska ruotsi saa taas vähemmän cap-tukea kuin esim. tanska.
Ja kuten m-pankki on todennut ruotsissa ei ole kepua hoitamassa maatalouspolitiikkaa. - mutta
Mielipidepankki kirjoitti:
En tarkalleen tiedä, miten käsitykset eroavat ja siksi kuulutunkin sitä, että naapurin maataloudesta pitäisi saada enmmän tietoa. Näyttäisi siltä, että maatalous painottuu Suomea enemmän viljaville seuduille eli sinne, missä nyt ainakin maallikkojärjellä ajateltuna maatalouden harjoittaminen on valtion sisällä kannattavinta. Tämä panee epäilemään, että Ruotissa maataloutta ohjaa enemmän taloudellinen ajattelu, kun meillä sitä on ohjannut Kepun kannatuspohjan takaamistarve.
niinhän se suomessakin painottuu juuri niille viljaville seuduille.
Jos olisit oikeassa vehnää viljeltäisiin lapissa eikä varsinaissuomessa kuten nyt sitä tehdään.
Ja suomi on paras alue kasvattaa yrttikasveja sen vuoksi että täällä nille riittää valoa ja tämä tekee niihin makua, mitä taas ei tule keskieuroopassa - olisi...
Mielipidepankki kirjoitti:
En tarkalleen tiedä, miten käsitykset eroavat ja siksi kuulutunkin sitä, että naapurin maataloudesta pitäisi saada enmmän tietoa. Näyttäisi siltä, että maatalous painottuu Suomea enemmän viljaville seuduille eli sinne, missä nyt ainakin maallikkojärjellä ajateltuna maatalouden harjoittaminen on valtion sisällä kannattavinta. Tämä panee epäilemään, että Ruotissa maataloutta ohjaa enemmän taloudellinen ajattelu, kun meillä sitä on ohjannut Kepun kannatuspohjan takaamistarve.
taloudellista raivata lisää peltoa eteläsuomeen ja vastaavasti, metsittää pohjoisen peltoja?
olisi... kirjoitti:
taloudellista raivata lisää peltoa eteläsuomeen ja vastaavasti, metsittää pohjoisen peltoja?
että voisi olla paras metsittää pohjoisen peltoja ja olla kuitenkin raivaamatta niitä lisää etelään. Ei meiltä ruoka lopu, vaikka tunturimaataloutta vähennetäänkin.
- sosialisoida..
Mielipidepankki kirjoitti:
että voisi olla paras metsittää pohjoisen peltoja ja olla kuitenkin raivaamatta niitä lisää etelään. Ei meiltä ruoka lopu, vaikka tunturimaataloutta vähennetäänkin.
valtion haltuun ja sitten istuttaa metsälle!
JK. Eiköhän sinun pitäisi mennä leikkimään jollekkin muulle palstalle. - maatalous
Mielipidepankki kirjoitti:
että voisi olla paras metsittää pohjoisen peltoja ja olla kuitenkin raivaamatta niitä lisää etelään. Ei meiltä ruoka lopu, vaikka tunturimaataloutta vähennetäänkin.
mitä se on? itse keksitty termi.
määrittele se.
Toiseksi mitä ihmeen hyötyä on siitä että raivataan metsiä pelloksi sademetsä alueella jonka yhtenä seurauksena on että ilmasto lämpenee. Jokainen ajatteleva tietää että paljas maa imee paljon enemmän lämpöä itseensä kuin puiset alueet. - selitys
Mielipidepankki kirjoitti:
En tarkalleen tiedä, miten käsitykset eroavat ja siksi kuulutunkin sitä, että naapurin maataloudesta pitäisi saada enmmän tietoa. Näyttäisi siltä, että maatalous painottuu Suomea enemmän viljaville seuduille eli sinne, missä nyt ainakin maallikkojärjellä ajateltuna maatalouden harjoittaminen on valtion sisällä kannattavinta. Tämä panee epäilemään, että Ruotissa maataloutta ohjaa enemmän taloudellinen ajattelu, kun meillä sitä on ohjannut Kepun kannatuspohjan takaamistarve.
Olisikohan Ruotsi teollistunut muutama vuosikymmen ennen Suomea,joten Suomi seuraa tässä asiassa hieman Ruotsia jäljessä maatalousrakenteen kehityksessä?
sosialisoida.. kirjoitti:
valtion haltuun ja sitten istuttaa metsälle!
JK. Eiköhän sinun pitäisi mennä leikkimään jollekkin muulle palstalle.On teillä joillakin vahvassa jokin sosialisointipelko. En ole esittänyt mitään sosialisointia, vaan päinvastoin sosialistisen suunnitelmatalouden poistoa. Jos joku sitten uskoo, että samoilla edellytyksillä voi viljellä Lapissa kuin etelässä, ei ole mitään syytä puuttua asiaan.
maatalous kirjoitti:
mitä se on? itse keksitty termi.
määrittele se.
Toiseksi mitä ihmeen hyötyä on siitä että raivataan metsiä pelloksi sademetsä alueella jonka yhtenä seurauksena on että ilmasto lämpenee. Jokainen ajatteleva tietää että paljas maa imee paljon enemmän lämpöä itseensä kuin puiset alueet.Tämä termi on lainaa joltakin toiselta täällä kirjoittaneelta, ehkä se oli "tukilisäjenkka", jolla on järkeviä mielipiteitä maataloudesta. Minusta se oli hyvin kuvaava termi pohjoisen maataloudelle. Itse ole joskus käyttänyt termiä arktinen maatalous. Kummatkin on kuvainnollisia ja liioiteltuja, mutta toisaalta havainnollistavat kärjistävinä sitä, mistä on kyse. Joskus asioita pitää painottaa samalla tavoin kuin puhuttaessa esim. ruuhka-Suomesta. Lentokoneesta katsottuna Suomessa ei ole ruuhkaa missään.
En kai tainnut kirjoittaa noista sademetsistä mitään, kun Suomessa ei kai sademetsiä ole. Jos kuitenkin on, niin kerro missä. Käväisen milelläni tutustumassa.- tarkoittaisi
Mielipidepankki kirjoitti:
On teillä joillakin vahvassa jokin sosialisointipelko. En ole esittänyt mitään sosialisointia, vaan päinvastoin sosialistisen suunnitelmatalouden poistoa. Jos joku sitten uskoo, että samoilla edellytyksillä voi viljellä Lapissa kuin etelässä, ei ole mitään syytä puuttua asiaan.
kapitalistista ryöstöviljelyä Brasilian tyyliin.
Jos esim. Metsienhoidossa ei olisi mitään suunnitelmallisuutta niin nyt pakolliset jälkihoidot jäisi monelta tekemättä. tarkoittaisi kirjoitti:
kapitalistista ryöstöviljelyä Brasilian tyyliin.
Jos esim. Metsienhoidossa ei olisi mitään suunnitelmallisuutta niin nyt pakolliset jälkihoidot jäisi monelta tekemättä.Ei tässä metsien hoidon suunnitelmallisuudesta nyt ollut kyse. Metsätalous on minun kategorioissani ainakin eri asia kuin maatalous. Metsätaloudessa kuten myös maataloudessa voi ja pitääkin olla sellaista suunnitelmallisuutta, missä ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus tällaisia normeja tärkeiden suojeltavien arvojen vuoksi asettaa. Näistä normistoista tulee sopia myös globaalisti ja ilmeisesti USAkin on tässä nyt myrskyjensä jälkeen herännyt muun maailman kyytiin.
Ympäristö on tärkeä suojeltava arvo, mutta kepulaisuus ei sitä ole edes historiallisena jäänteenä.- raivaamassa..
Mielipidepankki kirjoitti:
On teillä joillakin vahvassa jokin sosialisointipelko. En ole esittänyt mitään sosialisointia, vaan päinvastoin sosialistisen suunnitelmatalouden poistoa. Jos joku sitten uskoo, että samoilla edellytyksillä voi viljellä Lapissa kuin etelässä, ei ole mitään syytä puuttua asiaan.
se perintötilasi risukko tuottavaan kasvukuntoon niin saat samalla happea, aivotomintasi vilkastuu ja kepukaunakin saattaa hieman hellittää!
JK. Minä voisin käydä tekemässä sen homman jos sinä et jostain syystä pysty sitä tekemään.
(Edellyttäen että, se ei ole kovin kaukana). - vastasin..
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei tässä metsien hoidon suunnitelmallisuudesta nyt ollut kyse. Metsätalous on minun kategorioissani ainakin eri asia kuin maatalous. Metsätaloudessa kuten myös maataloudessa voi ja pitääkin olla sellaista suunnitelmallisuutta, missä ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus tällaisia normeja tärkeiden suojeltavien arvojen vuoksi asettaa. Näistä normistoista tulee sopia myös globaalisti ja ilmeisesti USAkin on tässä nyt myrskyjensä jälkeen herännyt muun maailman kyytiin.
Ympäristö on tärkeä suojeltava arvo, mutta kepulaisuus ei sitä ole edes historiallisena jäänteenä.tuossa alempana sinulle, ennenkuin ehdin lukeakaan tätä.
- Kotilainen
vastaukseksi kirjoitti:
koska ruotsi saa taas vähemmän cap-tukea kuin esim. tanska.
Ja kuten m-pankki on todennut ruotsissa ei ole kepua hoitamassa maatalouspolitiikkaa.Ruotsin ja Tanskan demarit osasivat neuvotella. Suomen keskustalaisille neuvottelijoille oli tärkeämpää päästä mukaan kuin se, mitä suomalaiset jäsenyydestä todella hyötyvät. Viljelijät jäävät nyt pienemmille tukirahoille keskustan innokkuuden vuoksi.
Jälkeenpäin on sitten ollut jotakin säälittäviä paikkausyrityksiä, mutta tehty mikä tehty.
- kommenttia
Kyllähän Suomessakin viljanviljely keskittyy lähinnä Etelä-Suomeen.Pohjoisempana keskitytään sitten enemmän karjatalouteen.
Hyvä kun otit puheeksi tuon tilakoon,joka on Suomessa edelleenkin varsin pieni.Tilanne on pikkuhiljaa parantumassa ja kasvaa pikkuhiljaa.
Olet aiemmin syyttänyt kepua suomalaisten massamuutosta 60-luvulla asutuskeskuksiin ja Ruotsiin.Tämä kehityshän oli välttämätön,koska silloin tilakoot olivat usein muutamissa hehtaareissa ja yhdessä lypsävässä lehmässä.Silloin oli parempi lyödä hanskat tiskiin ja lähteä teollisuuden palvelukseen,joka tarvitsi silloin kipeästi uutta työvoimaa. - Eipä taida olla
joka sanoisi mille foorumille tällaisen avauksen pitäisi kuulua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101104
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82824Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18659Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat271631- 77598
- 104574
- 54547
- 26522
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49513Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet88438