Miten olette järjestäneet perheessänne talouspuolen? Onko puolisoiden raha yhteistä vai ei? Kuka kustantaa minkä? Koetteko kokevanne epäoikeudenmukaisuutta menojen jakamisessa?
(Itselläni on aina ollut rahat erikseen puolison kanssa. Ex tosin ansaitsikin vähemmän kuin minä, ja nykyisen kanssa on etäsuhde. Mutta jos joskus muutamme pysyvästi yhteen, en usko että siirrymme yhteiseen rahaan.)
(Itselläni on aina ollut rahat erikseen puolison kanssa. Ex tosin ansaitsikin vähemmän kuin minä, ja nykyisen kanssa on etäsuhde. Mutta jos joskus muutamme pysyvästi yhteen, en usko että siirrymme yhteiseen rahaan.)
Vastaukset 29
Vanhimmat
Meillä kaikki yhteiset menot laitetaan puoliksi.Yhteistä taloutta ei ole puolisoni rahan käytön takia, enkä siihen varmaan muutenkaan suostuisi vaikka tilanne olisi toinen.
Meillä rahat käytetään niin, että kun toiselta loppuu, niin käytetään toisen rahoja ja toistepäin. Meillä se sujuu erittäin hyvin, koskaan ei olla rahan vuoksi riidelty!
Siis voi ostella kamoja niin kauan että rahat loppuu ja sitten elellä toisen varoilla?
Rusina ei nyt ymmärrä että rahaa menee muuhunkin kuin "kamojen osteluun". On vuorka, sähkölasku, vesilasku, lehtilaskuja, puhelinlasku, tv-lupamaksu ja ruokaa pitäisi myös ostaa, ja vaatteitakin, ja ties mitä muuta...! Jos nämä kaikki asiat pitäisi avopuolison kanssa maksaa tarkasti puoliksi, niin hulluksihan siinä tulis! Mitäs jos toisella ei olekkaan rahaa maksaa omaa osuuttaan sähkölaskusta? Lainataanko sitten omalta kullalta rahaa? Älytöntä! Minulla on sama tilanne kuin nainen-79:llä. Omia rahoja ei ole, se maksaa kummalla on rahaa.
Sama juttu meillä, se maksaa menot kummalla on rahaa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että toisen rahoja tuhlattaisiin huvikseen.
Kaikkien kulujen tarkalleen puoliksi jakaminen tuntuu omituiselta... aivan kuin oltaisiin pelkkiä kämppiksiä, eikä avopari. Ymmärrän kyllä niitä, jotka näin tekevät, esim. ystäväni, jonka avomies tuhlaisi helposti omien rahojen lisäksi myös ystäväni rahat.
systeemi jos jommallakummalla on aina rahaa maksaa! Entä ellei ole? Silloin alkaa syyttely mihin SINÄ olet tuhlannut kaikki rahat...Eikö se näin mene?
Hei Vaimo!
Ei meilläkään sitä rahaa paljoa ole, todellakaan! Eletään köyhyysrajan tuntumassa, minä olen opiskelija ja avokki on kyllä töissä, mutta muutamia vuosia sitten ollut yrittäjänä. Konkurssi tuli ja nyt on velkaan niin maan perhanasti!
Kaikki ostokset tehdään yhdessä, joten kumpikin tietää mihin rahat ovat menneet. Meillä ei vaan tule riitoja raha-asioista, usko pois. :)
Rahaahan se vain on, sanomme usein kun velkataakka painaa mieltä. Tärkeämpänä pidämme parisuhdettamme ja onnellisuutta.
Sitä vaan on yritettävä elää niillä rahoilla mitä on. Makaroonia ja tonnikalaa kaupasta jne.
Lapsia ei uskalleta tehdä vielä, pitää saada ensin talous parempaan kuntoon!
Jos tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia niin onneksi vanhempamme auttavat, tai sitten lainataan kaverilta...
Molemmilla omat tilit. Mies hoitaa vuokran, minä ruuan, vaatteet (kaikille) ym.
Välillä jos toisen rahat loppuu, toinen voi LAINATA toiselta.
Ihan hyvin toimiii, mutta rahaa pitäisi olla enemmän...
minä maksan velkojen lyhennykset/korot (ja säästän ulkomaanreissut ;-) ) ja vaimo pyörittää muun sirkuksen. Jos mulla jää ylimääräistä osallistun sirkuksen pyöritys maksuihin.
ei ole tarpeen eroitella sinun ja minun rahoja koska yhteiseen asiaanhan ne käytetään.
hyvin on toiminut, ei olla rahasta riidelty. Se maksaa jolla on tilillä rahaa sillä hetkellä.
meillä näin: minä maksan vuokran,auton kustannukset,ruoan,ulkomaanmatkat jne.jne.. omat dokailut viikoittain.
muija maksaa kaikki mitä se itse tarvitsee!!!
Mahtanee mies voittaa pitemmän päälle.
mitä mies voittaa????
mitä se mies voittaa ? rahaako ?
Meillä mies tienaa 4x enemmän kuin minä kuukaudessa, mutta kaikki menot jaetaan puoliksi. Miehellä on rahaa kuin roskaa (minun näkökulmasta), itselläni ei koskaan penniäkään. Kun tili on miinuksella, mies auttaa maksamalla pahimmat erääntyneet laskut. Lainaaminen on turhaa, koska takaisin en pysty ikinä maksamaan.
Raha-asioista ei riidellä, menojen jako on minusta sinänsä oikeudenmukaista, koska kumpikin maksaa puolet, mutta helpottaisi kummasti minun elämääni, jos menot olisi suhteutettuna tuloihin.
tyttöparka kusessa.
Ihme äijä sulla.
"tasajakoa" en hyväksyisi! Ihan mahdoton. Onko teillä lapsia?
mahdottomalta se "tasajako" tuntuukin kun pitää kieltäytyä elokuvissa käynnistäkin, kun mies joskus harvoin pyytää. minulla ei ole varaa maksaa omaa lippuani ja hän ei maksa vaikka itse leffaan pyytääkin.
Lapsia meillä ei ole eikä varmasti tulekaan, minä en selviäisi enää taloudellisesti ollenkaan jos joutuisin jäämään äitiyspäivärahalle.
Miehelläsi on kyllä jokin trauma rahan suhteen! Tuohan on jo henkistä väkivaltaa, kun ei edes leffalippua maksa, vaikka itse pyytää! Täysin käsittämätöntä. Ehdota muuttoa halvempaan asuntoon tms. niin, että pärjäisit paremmin.
Toivottavasti miehesi maksaa edes puolet e-pillereistä..No hei - oletko ihan oikeasti miettinyt miksi miehesi pihtaa rahoissaan? Minä ainakin loukkaantuisin verisesti moisesti.
Omaa perhettä en ole vielä perustanut, mutta voinhan kertoa miten vanhempani hoitavat homman.
Rahoja on turha pitää erikseen kun asunto on yhteinen ja on neljä lasta. Eikä sitä voi oikein ajatella että isukki, elätäpäs sinä vaikka Mikko ja Kristiina ja äiti elättää Katariinan ja Pauliinan =)
Tulot molemmilla on melkein samat, äidillä vähän enemmän (ihme!). Tili on siis yhteinen, isäni ei edes omista lompakkoa koska inhoaa sellaisia. Sillä on kortti ja se nostaa mitä tarttee, ja kertoo aina äidille, koska äiti pitää tilin ajan tasalla, että tiedetään missä mennään.
Äiti tekee ruokaostokset, isä ei kai osais. Vuokraa ei tarvitse maksaa, ja asuntolainakin on jo hoidettu. Äiti käy nuorempien lasten kanssa vaateostoksilla, vanhemmat lapset kertoo mitä tarvitsee ja hinnan, ja jos se on ok, saa rahat ja tuo kuitin tilalle.
Laskut maksaa äiti (alan tässä miettiä että mitähän se isukki tekee), yhteiseltä tililtä siis. Eli maksut menee kaikki puoliks, vaikka äiti hoitaakin ne =)
Hyvin on toiminut, yli 20 avioliittovuotta takana.
siinäpä sulla onkin hyvä malli joskus omaan perheeseesi.
Just näin se pitää hoitaa. Tosin se on aina helppoa kun tulot ovat hyvät. Kun tulot ei oikein riitä maksuihin, erimielisyyksiä tulee, oli systeemi mikä hyvänsä.
Vaan sinpä tiedätkin juristin muksuna että opiskelu kannttaa ;-)
Ei se opiskelu ikävä kyllä aina kannata :(, etenkään naisvaltaisille aloille.
Ja jo se, että puolisoilla on lähes sama palkka ON ERITTÄIN harvinaista - tai sitten se ainakin on yhtä huono...
Yhteinen tili ei sovi kuin juuri ed. mainitussa tapauksessa, jossa MOLEMMAT ovat hyvätuloisia ja palkka yhtä SUURI. Lisäksi rahankäyttöTAVAT tulee olla samanlaisia.
mina en kay toissa, mieheni kay. rahamme on yhteista. meilla on kummallakin omat pankkikortit samaan tiliin. eli siis mieheni maksaa kaiken.
Emme erittele rahojamme, omat tilit on, mutta aina se maksaa, jolla on rahaa. Kun toiselta loppuu rahat, laittaa toinen hänen tililleen käyttövaraa. Hankimme mitä tarvitsemme ja hömppääkin saa ostaa, kunhan tiedottaa toista. Jos aikoo tuhlata isompaan hankintaan, pitää asiasta neuvotella. Tienaamme suunnilleen saman verran, (taidan tienata vähän vähemmän) emmekä oikeastaan riitele rahasta.
jos pariskunnalla olis yhteinen tili johon kumpikin laittais vaikka kerran kuussa sen verran että saa yhteiset laskut kuten vuokrat sähkölaskut ym maksettua ja ostettua ruoan... sitten olis ne omat rahat jotka saa humputella niinku tykkää. Itse en ole vielä edes avoliitossa joten raha-asiat on vielä ihan oma asiani mutta koska olen poikaystävääni huolettomampi rahan käyttäjä olen miettinyt että miten sitten yhteistaloudessa käy... Toisaalta sitten kun pariskunta on naimisissa niin ei oo enää niin tarkkaa..
Jos on sitoutunut parisuhteeseen lopun elämäänsä, eikä asenteella saapa nähdä pysytäänkö yhdessä, on yhteiset rahat itsestään selvä vaihtoehto. Silloin toimitaan yhteiseksi parhaaksi - puhalletaan yhteen hiileen. Sellainenhan parisuhteen pitäisi olla. Muutenhan aika menee rahojen jakamisessa ja laskiessa otitko pari killinkiä lainaan silloin ja silloin ja hmmm - pitäsköhän ottaa korkoa...
On aika yleistä että miehen ansiot ovat naisen ansioita suuremmat. Silloin miehen tulee antaa myös enemmän rahaa yhteiseen elämään. Meillä ei edes voida laskea kumpi on laittanut ja kumpi on ostanut kun sinun ja minun rahoja ei ole. On yhteinen kassa, ja sen mukaan elämä järjestetään niin hyvin kuin taidetaan.
Minusta on järjetöntä että esim. optiomiljonääri laskee iltakaudet killinkejään, kuinka paljon hän on lainanut vaimolleen joka on hoitanut kodin, pessyt pyykit, hoitanut lapset - siis optiomiljonäärin kannalta ei ole tehnyt mitään tuottavaa työtä! Tuohon suuntaan suomalainen yhteiskunta on valitettavasti jo mennyt - Relanderilaiseen suuntaan jossa toisia kupataan surutta. Rahankiilto silmissä nostetaan optioita ja lasketaan tarkasti, ettei yhtään anneta liikaa edes lähimmälle ihmiselle.
Eihän olekaan ihme että suomalainen yhteiskunta voi pahoin.
Kirjoituksestasi sai sen kuvan, ettei parisuhde toimi, ellei ole yhteistä kassaa...
Miehelläni ja minulla on ollut eri tili koko pitkän yhdessäolomme ajan ja olemme järjestelyyn molemmat tyytyväisiä. Emme edes ikinä ole miettinyt yhteistä tiliä, se ei toimisi meillä. Yhteen hiileen voi kyllä puhaltaa, vaikka rahat ovat kahdessa tai useammassakin läjässä (ne rahat mitä on..).
Olemme jakaneet maksut tasapuolisesti ei samankaltaisesti!
Kysynpä sinulta Jussi, miten teillä kustannettaisiin esim. vaimosi ravintolareissut tai jokin rahaa vievä harrastus? Itse et harrastaisi mitään erikoisempaa etkä tykkäisi käydä missään kavereittesi kanssa (tai ainakin selvästi vähemmän kuin vaimosi)? Olisiko sekin ihan ok, että vaimosi tyjentäisi yhteistä tiliänne? Vai eikö hänellä olisi lupa harrastaa mitään mikä on kalliimpaa kuin sinun harrastukset?
Meillä keskustellaan rahan käytöstä aivan niinkuin kaikesta muustakin.
Saattaahan parisuhde toimia vaikka molemmilla olisi omat rahat; joissakin suhteissa se onkin välttämätöntä jos vain toisella on järkeä käyttää rahaa. Tämä on silloin ainoa tapa varmistaa ettei toinen heitä tuuleen kaikkea. Tässä siis vastaus kysymykseen, mitä tekisin jos vaimo tyhjentää tilin. Silloin olisi pakko laittaa patjan alle osa.
Ei minun tarvitse kustannella vaimoni yksinäisiä ravintolareissuja; hän haluaisi mennä sinne koko perheellä tai minun kanssani. Yksin hän voi kyllä käydä syömässä jos haluaa kuten minäkin, mutta mieluummin kävisimme yhdessä. Kaikki ostokset höylätään jomman kumman kortista. Ne vain osoittaa samalle tilille.
Rahaa vievästä harrastuksesta toinen voi jopa luopua, jos yhteisen talouden takia on välttämätöntä. Tuossa tilanteessa moni voisi alkaa vänkäämään, että saanhan minä rahani käyttää mihin haluan. Meillä taas suurin onni on siinä, että rahat voi käyttää yhteiseksi parhaaksi - ei omaksi. Ja on myös onnea, että voi ajatella toista ja luopua omista tavoitteesta jos se on toisen etu.
se on niin, että makuasioista ei voi kiistellä. Toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Kolmas molemmista.
Kyllä meilläkin rahat yhteiseksi parhaaksi käytetään, mutta kolmelta eri tililtä.
Välillä ajatellaan yksilön parasta. Minä esimerkiksi toimin yhteiseksi parhaaksi parhaiten silloin, kun minulla on tarpeeksi omaa vapautta ja tilaa! Kaipaan virikkeitä muiltakin kuin perheeltäni.
Mielestäni kuitenkin yhteinen tili toimii parhaiten silloin JOS pari ajattelee rahasta suurinpiirtein samoin ja on lähes aina yhdessä! Mitä eroavammat on menot ja harrastukset sitä enemmän on tilausta omalle tilille.
Asunto ja ruoka maksetaan puoliksi, mutta kaikki muu menee omista pusseista! Ainakin sen pitäisi olla niin... Tienaan 3x enemmän kuin tyttöystäväni ja tietysti maksan pääasiassa muutkin asuntoon, autoon tai kotiin liittyvät kulut. Omat hepeneet ja hömpötykset hän kyllä maksaa itse, onneksi!