niin kysymyksen näitte tossa selittäkääs!
miten tunnistaa ihmisen jolla on jakautunut persoona?
26
24096
Vastaukset
- ski sto
Ei niitä mistään tunnista...tietyut käyttäytymis jutut on , mutta minä tunnen muutaman skitson ja normaalija ovat lääkkeillä ja sellastahan se on että tietyistä syistä mieli on jakautunut eri osiin,,, esin insestin uhreilla saattaa muodustua skitsoo, kun ne sulkee minänsä , kun niitä käytetään hyväksi ja sitten se psyyke alkaa siitä hajota..EN OLE SITTEN MIKÄÄN ASIANTUNTIJA!enkä tiedä pitääkö noi paikkaansa, mutta jos halut ja epäilet jollakin etsi pian apua,,,
- mutta mutta
ei skitsofrenia ole sama kuin jakautunut persoonallisuus
- avohoitopotilas
Minun diagnoosini on paranoidinen skitsofrenia. Kumminkaan minulla ei muuten ole mitenkään ns. jakautunut persoona, vaikka jakomielitautia hoitohenkilökunnan mielestä sairastankin. Minusta jakomielitauti on kyllä muutenkin todella huono suomennos skitsofrenialle.
Minun psyykkinen sairastuminen alkoi vähitellen masennuksella ja sitten menin vähitellen psykoosiin eli todellisuudentajuni hämärtyi. Ensiksi diagnoosini oli psykoottinen masennus, mutta omalääkäri muutti sen kai kolmanen sairaalareissun jälkeen.
Skitsofreniaa sairastavan psykoottisen henkilön tunnistaa kyllä melko helpolla harhaisten juttujen ja käytöksen perusteella. Minun psykoosiin sisältyi vainoharhoja. Luulin, että telkkarissa ja radiossa puhuttiin asioitani kiusaten minua. Suhteeni läheisiini muuttuivat epäluuloisiksi, kun olin varma, että läheiseni koittavat painostaa minua itsemurhaan. Olisin aseella varmaankin tappanut kiusaajani, mutta onneksi minulla ei ollut kivääriä. Lopulta tilanteeni meni siihen, että halusin kuolla ja päästä pois siitä helvetistä, jonka psykoottiset ajatukset aiheuttivat. Erilaisten vaiheiden jälkeen kumminkin kävi niin, että poliisi toimitti minut hoitoon ja henkeni pelastui.
Tällä hetkellä en usko, että enää ikinä sairastuisin psykoosiin, mutta hoitohenkilökunta pitää sitä kohdallani aivan mahdollisena. Tällä hetkellä olen vain masentunut ja erittäin aikaansaamaton. Elämäni tuntuu kovin merkityksettömältä. Häpeän asemaani mielenterveyskuntoutujana ja usein mietin, että elämäni parhaat vuodet ovat taatusti takanapäin. Kohtaloni olisi taatusti sinetöity, jos hoitohenkilökunta luovuttaisi kohdallani ja pitäisi minua toivottamana tapauksena. Onneksi Suomessa kumminkin vielä pidetään meistä henkisesti sairastuneista joten kuten huolta, mutta silti meidät yksinäiset avohoitopotilaat unohdetaan aivan liian usein lähiöihin murheineen, jos sitä ei jaksa edes osallistua mihinkään kuntouttavaan toimintaan. Hyvinvointivaltio Suomeen pitäisikin minusta luoda tukihenkilöjärjestelmä avohoitopotilaiden ja muiden syrjäytyneiden yksinäisten tueksi. Tukihenkilöitä voisi kouluttaa työttömistä ja paremmassa kunnossa olevista mt-kuntoutujista. Tukihenkilö voisi toiminnallaan aktivoida esimerkiksi masentunutta vanhusta. Tukihenkilö kävisi pari kertaa viikossa asiakkaansa luona ansaiten samalla pientä kannustusrahaa. Tukihenkilö voisi olla kaverina kauppareissulla, kelassa, sossussa ja muuten kylillä käydessä. Tukihenkilöllä olisi aikaa kuunnella toisin kuin mukamas kiireisillä mtt:n hoitajilla. Minäkin vaikka olen ihmisistä eristäytyvä tyyppi saattaisin avata oven tukihenkilölle, kun tietäisin, että kaveriin voi luottaa eikä hän luokittele ihmisiä materialisten arvojen pohjalta.
Vielä kysymyseesi vastaisin, että skitsofreenikkoa ei kadulla tai työmaalla välttämättä erota mitenkään. Suurin osa skitsofreenikoista elää ihan oireetonta elämää. Oma mielipiteeni diagnooseja jakavista psykiatreista taas on, että skitsofreniadiagnooseja jaetaan aivan liian heppoisin perustein. Minulle on kylläkin toisaalta aivan sama, että onko diagnoosini oikea, koska kumminkin tiedän kärsiväni mielenterveysongelmista ja tarvitsen hoitoa, vaikka hoitomotivaationi on usein pohjalukemissa.- Sosionomi.Opiskelija
Hei! Olen Sosionomi opiskelija toisella vuodella! Olen kiinnostunut mt-potilaiden kokemuksista psykooseista. Haluaisin kuulla sinun kokemusestasi ja psysoosin etenemisestä. Me sosionomit olemme koulutukseltamme tukihenkilöitä heitä tarvitseville kansalaisille. Tarvitsisin kouluani varten näkökulmaa vapaaehtois toiminnasta ja sopisit loistavasti minun tulevaisuuden työkuvaani varten. Onko sinun avohoitosi missä vaiheessa tänä päivänä?
vaan siis jakautunuttapersoonaa!
- avohoitopotilas
Usein vaan olen huomannut puhuttavan skitsofreenikoista, että heillä olisi jakautunut persoona. Sekoitin nyt itsekkin termit keskenään, kun en ole mikään varsinainen psykiatrian tietäjä. No tulipahan kumminkin hieman kirjoitettua omia kokemuksia, jos jotain sattuu kiinnostamaan. Tarkoitat varmaankin jakautuneella persoonalla sitten dissosisaatiota, josta löytyy googlella jotain tietoa.
Hulluus ei ole mikään sairaus vaan toisten antama toiseuden leima. Skitsofrenian "havaitsemisen" helppous riippuu siitä kuinka paljon sitä on jankutettu mediassa.
Eikös se ole niin että psykologian mukaan skitsofrenia on jotain (niin jotain) "hirveän vaarallista" ja erittäin vaikeasti havaittavaa, niin vaikeasti että siihen pystyy vain alaan vihkiytynyt. Ihan kuin noituus keskiajalla.
Ei näitä määrityksiä tehdä koskaan lääketieteellisesti koska niitä ei voi tehdä lääketieteellisin perustein.- sulla ole paljon
varaa sanoa mitään kun et tajua, että kyseessä ei ollut skitsofrenia.
- läskipäädsdssaa
Hulluuden määritelmä tietääkseni on "täydellinen estottomuus". Eli saatat mennä vaikka kauppaan alasti iha vaa koska "ei jaksa pukea". Noh, lompakko kun laitetaan takataskuun nii ei oo vaihtoehtoja että minne sen sujauttaa.. jne.. hulluus ei oo psykiatrinen sairaus. Ei semmosta oo olemassakaan, mutta sanalle hullu on kuvaus, "täydellinen estottomuus". näin olen josku kuullut asian olevan.
- sanoa
Jakautunut persoona on olemassaoleva diagnoosi, dissosiatiivinen identiteettihäiriö, mutta eipä tuollaisia tapauksia juuri oikeasti ole olemassa. Yhdessä kirjassa sanottiin, että maailmassa on luotettavasti raportoitu 100 tapausta, joilla on ollut jakautunut persoonallisuus.
Se, että ihminen vaikuttaa erilaiselta eri tilanteissa ja muistaa eri minä-tiloissa eri lailla ja kokee eri ihmiset eri minä-tiloissa eri tavoin ei ole suorastaan persoonallisuuden jakautumista.
Tällainen persoonallisuuden aaltoilu on tunnistettavissa siitä, että henkilön muistikuvat vaihtuvat, kuvaus omista arvoista, tavoitteista ja ominaisuuksista muuttuvat, suhtautuminen toisiin ihmisiin vaihtuu...Ja yleensä nämä vaihdokset ovat joidenkin ääripäiden välillä.siis tunnen kyllä skitsofreniaa sairastavan henkilön joten kyseisestä sairaudesta tiedän jo kaiken mahdollisen.
Tulin vain miettineeksi sitä,että jos joskus sattuisin törmäämään ihmiseen jolla olisi jakautunut persoona niin pystyisinkö huomaamaan sitä mistään.
Ainakin näiden viestien perusteella sain sen kuvan ettei pysty huomaamaan toisessa mitään poikkeavaa?!- Mona-Henrika
Leena kirjoitti:
siis tunnen kyllä skitsofreniaa sairastavan henkilön joten kyseisestä sairaudesta tiedän jo kaiken mahdollisen.
Tulin vain miettineeksi sitä,että jos joskus sattuisin törmäämään ihmiseen jolla olisi jakautunut persoona niin pystyisinkö huomaamaan sitä mistään.
Ainakin näiden viestien perusteella sain sen kuvan ettei pysty huomaamaan toisessa mitään poikkeavaa?!Dissosiaatio tulee kaikkein dramaattisimmin esiin sivupersoonahäiriössä, (Ennen määritelty Multiple Personality Disorder nykyisin Dissociative Identity Disorder eli dissosiaativinen identiteettihäiriö) jossa ihmisen persoona on jakaantunut kateen tai useampaan eri persoonallisuuteen, joista joku ajoittain ottaa ihmisen valtaansa. Eri persoonat voivat olla tietämättömiä toisistaan, tai joku persoonista voi olla tietoinen kaikista eri persoonista. Sivupersoona voi edustaa eri ikäistä ihmistä ja jopa eri sukupuolta olevaa ihmistä,tai jopa puolustavaa eläintä, kuten sutta, joka kommunikoi vain murahtelemalla.
Koska isäntäpersoona ei aina ole tietoinen sivupersoona tai sivupersoonien olemassaolosta, hänen elämässään esiintyy ajallisia aukkoja ja ajan vääristymiä, joita hän isäntäpersoonana oppii peittelemään.
Sivupersoonahäiriö, tai jakautunut persoonallisuus on nykyisin tuttu aihe viihteessä ja kirjallisuudessa. Tunnetuksi sivupersoonahäiriö tuli Flora Screiberin kirjan Sybil kautta.
Sivupersoonahäiriön syynä on todennäköisemmin lapsuudessa kärsitty traumaattinen toistuva elämäntilanne, kuten insesti, lapsen jatkuva pahoinpitely tai kiduttaminen.
Sivupersoonahäiriöstä kärsivälle on myös tyypillistä, että hän hänet voi helposti vaivuttaa syvään hypnoosiin.
Lapsen joutuessa ylitse pääsemättömän vaikeaan traumaattiseen tilanteeseen mistä ei ole mahdollista fyysisesti paeta, lapsi voi turvautua "pakoon pään sisällä". Tämä pakenemismuoto on tyypillisesti lasten käyttämä erittäin tehokas puolustuskeino uhkaavaa fyysistä tai psyykkistä kipua vastaan tai ahdistavaa kivun odotusta vastaan. Dissosiaatioprosessien avulla ajatukset, tunteet, muistot ja havainnot traumaattisesta tapahtumasta voidaan psykologisesti erottaa pois, ja lapsi voi toimia niin kuin traumaattista kokemusta ei olisi tapahtunutkaan.
Dissosiaatiota on kuvattu hyvin luovaksi selviytymistekniikaksi, koska se sallii yksilön kestävän "toivottomia" elämäntilanteita samalla säilyttäen joitain terveitä toiminnallisia alueita.
Sivupersoonat edustavat ihmisen tunne-elämän eri puolia. Hyvin käyttäytyvät tai hyvin käyttäytyvä persoona huolehtii sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden kanssa antaen ulospäin ihmisestä normaalin vaikutelman. Tämä persoona ei välttämättä pysy ilmaisemaan voimakkaita vihantunteita, joita ilmaisee aggressiivinen vainoojapersoona, joka on käyttäen "samaistuminen hyökkääjään" puolustuskeino käyttäen sisäistänyt itseensä lapsuuden vihamielisen vanhemman piirteitä. Auttajapersoona taas voi toimia välittäjänä vainoojapersoonan ja hyvin käyttäytyvän persoonan välillä. Sivupersoona voi olla myös vammainen, esimerkiksi kuuro välttyäkseen kuulemasta lapsuuden traumaattisia kokemuksia.
Sivupersoonahäiriötä kohtaan on esitetty usein epäilyjä. Etenkin tilanteessa, jossa sivupersoonahäiriöön vedotaan rikoksesta syytetyn puolustuksessa oikeusistuimessa. Myös Schreiberin Sybil terapiaselostuksen luotettavuutta on epäilty. On esitetty, että Sybil kehitti sivupersoonahahmot reaaliaikaisesti terapiaistuntojensa aikana. Tämä ei välttämättä ole niin kaukaa haettu selitys - Suomalainen Reima Kampman tutki hypnoosin avulla ihmisten sivupersoonia, ja sai säännönmukaisesti kertomuksia ihmisten kokemuksista edellisistä elämistä(R. Kampman: Et ole yksin - tutkimuksia ihmisen sivupersoonista Gummerus Jyväskylä 1974). Kysymys Kampmanin tutkimuksissa onkin siinä, onko ihmisillä jokin piilotajunta, jossa arkielämän tajunnan ulkopuolella kehitellään sivupersoonahahmoja vai kehittivätkö Kampmanin tutkimushenkilöt historialliset sivupersoonansa reaaliaikaisesti tutkimustilanteessa.
Dissosiaatio ei rajoitu vain sivupersoonahäiriöön. Arkielämässä on useita lievempiä dissosiointeja kuten ajoittainen uppoutuminen päiväunelmiin. Sinun dissosioinneistasi voidaan kysyä esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Onko sinulle koskaan autoa ajaessa sattunut niin, että olet äkkiä havahtunut ja huomannut, ette muista mitään kuluneesta ajasta?
Dissosiaatio-oireiden yleisyystutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä
Osa dissosiaatio-ilmiöistä selittyy enemmänkin aivojen biologialla ja erilaisilla häiriöillä aivojen toiminnassa, eikä niinkään psykologisilla seikoilla. Esimerkiksi unissakävely luetaan usein dissosiaatio-ilmiöksi, mutta selittyy lähinnä perinnöllisillä tekijöillä. Unissakävely on yleisintä lapsuudessa jopa 15 %:lla esiintyvää. Aikuisista enään vain 1 % kävelee unissaan joskus. - Mona-Henrika
Mona-Henrika kirjoitti:
Dissosiaatio tulee kaikkein dramaattisimmin esiin sivupersoonahäiriössä, (Ennen määritelty Multiple Personality Disorder nykyisin Dissociative Identity Disorder eli dissosiaativinen identiteettihäiriö) jossa ihmisen persoona on jakaantunut kateen tai useampaan eri persoonallisuuteen, joista joku ajoittain ottaa ihmisen valtaansa. Eri persoonat voivat olla tietämättömiä toisistaan, tai joku persoonista voi olla tietoinen kaikista eri persoonista. Sivupersoona voi edustaa eri ikäistä ihmistä ja jopa eri sukupuolta olevaa ihmistä,tai jopa puolustavaa eläintä, kuten sutta, joka kommunikoi vain murahtelemalla.
Koska isäntäpersoona ei aina ole tietoinen sivupersoona tai sivupersoonien olemassaolosta, hänen elämässään esiintyy ajallisia aukkoja ja ajan vääristymiä, joita hän isäntäpersoonana oppii peittelemään.
Sivupersoonahäiriö, tai jakautunut persoonallisuus on nykyisin tuttu aihe viihteessä ja kirjallisuudessa. Tunnetuksi sivupersoonahäiriö tuli Flora Screiberin kirjan Sybil kautta.
Sivupersoonahäiriön syynä on todennäköisemmin lapsuudessa kärsitty traumaattinen toistuva elämäntilanne, kuten insesti, lapsen jatkuva pahoinpitely tai kiduttaminen.
Sivupersoonahäiriöstä kärsivälle on myös tyypillistä, että hän hänet voi helposti vaivuttaa syvään hypnoosiin.
Lapsen joutuessa ylitse pääsemättömän vaikeaan traumaattiseen tilanteeseen mistä ei ole mahdollista fyysisesti paeta, lapsi voi turvautua "pakoon pään sisällä". Tämä pakenemismuoto on tyypillisesti lasten käyttämä erittäin tehokas puolustuskeino uhkaavaa fyysistä tai psyykkistä kipua vastaan tai ahdistavaa kivun odotusta vastaan. Dissosiaatioprosessien avulla ajatukset, tunteet, muistot ja havainnot traumaattisesta tapahtumasta voidaan psykologisesti erottaa pois, ja lapsi voi toimia niin kuin traumaattista kokemusta ei olisi tapahtunutkaan.
Dissosiaatiota on kuvattu hyvin luovaksi selviytymistekniikaksi, koska se sallii yksilön kestävän "toivottomia" elämäntilanteita samalla säilyttäen joitain terveitä toiminnallisia alueita.
Sivupersoonat edustavat ihmisen tunne-elämän eri puolia. Hyvin käyttäytyvät tai hyvin käyttäytyvä persoona huolehtii sosiaalisesta kanssakäymisestä muiden kanssa antaen ulospäin ihmisestä normaalin vaikutelman. Tämä persoona ei välttämättä pysy ilmaisemaan voimakkaita vihantunteita, joita ilmaisee aggressiivinen vainoojapersoona, joka on käyttäen "samaistuminen hyökkääjään" puolustuskeino käyttäen sisäistänyt itseensä lapsuuden vihamielisen vanhemman piirteitä. Auttajapersoona taas voi toimia välittäjänä vainoojapersoonan ja hyvin käyttäytyvän persoonan välillä. Sivupersoona voi olla myös vammainen, esimerkiksi kuuro välttyäkseen kuulemasta lapsuuden traumaattisia kokemuksia.
Sivupersoonahäiriötä kohtaan on esitetty usein epäilyjä. Etenkin tilanteessa, jossa sivupersoonahäiriöön vedotaan rikoksesta syytetyn puolustuksessa oikeusistuimessa. Myös Schreiberin Sybil terapiaselostuksen luotettavuutta on epäilty. On esitetty, että Sybil kehitti sivupersoonahahmot reaaliaikaisesti terapiaistuntojensa aikana. Tämä ei välttämättä ole niin kaukaa haettu selitys - Suomalainen Reima Kampman tutki hypnoosin avulla ihmisten sivupersoonia, ja sai säännönmukaisesti kertomuksia ihmisten kokemuksista edellisistä elämistä(R. Kampman: Et ole yksin - tutkimuksia ihmisen sivupersoonista Gummerus Jyväskylä 1974). Kysymys Kampmanin tutkimuksissa onkin siinä, onko ihmisillä jokin piilotajunta, jossa arkielämän tajunnan ulkopuolella kehitellään sivupersoonahahmoja vai kehittivätkö Kampmanin tutkimushenkilöt historialliset sivupersoonansa reaaliaikaisesti tutkimustilanteessa.
Dissosiaatio ei rajoitu vain sivupersoonahäiriöön. Arkielämässä on useita lievempiä dissosiointeja kuten ajoittainen uppoutuminen päiväunelmiin. Sinun dissosioinneistasi voidaan kysyä esimerkiksi seuraavalla kysymyksellä: Onko sinulle koskaan autoa ajaessa sattunut niin, että olet äkkiä havahtunut ja huomannut, ette muista mitään kuluneesta ajasta?
Dissosiaatio-oireiden yleisyystutkimuksissa käytettyjä kysymyksiä
Osa dissosiaatio-ilmiöistä selittyy enemmänkin aivojen biologialla ja erilaisilla häiriöillä aivojen toiminnassa, eikä niinkään psykologisilla seikoilla. Esimerkiksi unissakävely luetaan usein dissosiaatio-ilmiöksi, mutta selittyy lähinnä perinnöllisillä tekijöillä. Unissakävely on yleisintä lapsuudessa jopa 15 %:lla esiintyvää. Aikuisista enään vain 1 % kävelee unissaan joskus.edellinen oli otettu:
http://tiedostamaton.net/a/sivupersoona.html Mona-Henrika kirjoitti:
edellinen oli otettu:
http://tiedostamaton.net/a/sivupersoona.htmlkiitos linkistä!
- .e.
Minä työskentelen lapsen kanssa, kellä on diagnosoitu tämä jakaantunut persoonallsuushäiriö. Vieläpä useassa eri paikkaa, joten eipä voi sanoa ettei sitä ole. Hänellä sen kyllä huomaa. Hän on luonut ympärilleen aivan oman maailman ja kun hän on siinä tilassa, ei lapselle voi puhua mitään eikä häneen voi koskea. Hän keskustelee itsekseen kuin jollekkin toiselle ja hän taistelee itsekseen, sillä hänen maailmassaan kaikki muut ovat pahoja. Tämä siis vain silloin kun vaipuu sinne omiin maailmoihinsa. Muuten todella kiltti ja mukava poika. Mutta erittäin vaarallinen itselleen ja nuoremmalle sisarukselleen silloin kun tauti iskee päälle.
- Kaiki persoonaa ...
Psykologi oli sitä mieltä, että minulla on sivupersoona. Tilanne on se, että tämä sivupersoona puolustaa minua selvästi. Se on kaikissa asioissa selvästi taitavampi kuin minä. Toivon voivani kertoa koko tarinan joskus julkisesti. Minun sivupersoonani on hyvin järkevä ja rationaalinen.
- LauraA1
Joskus psykiatrien arviot osuvat kohdalleen, mutta usein ne heijastelevat heidän omaa näkemystään siitä minkälainen ihmisen pitäisi olla. On olemassa perin suppeaälyisiä, porvarilliseen maailmankuvaan rajoittuneita psykiatreja. Heillä on tarve luokitella kaikki normeista poikkeava käytös psyykkiseksi sairaudeksi. Luulen tämän johtuvan siitä, että he alitajuisesti vihaavat vapaita ihmisiä, jotka eivät ole tavanomaisen vankeja niinkuin he. Jotta he voisivat elää omaa supistunutta elämäänsä ja poistaa epäilyn he väittävät niitten, jotka toteuttavat itseään vapaammin olevan tavalla tai toisella sairaita. Mielestäni erilaisuus ei ole sairautta, ei psyykkinenkään erilaisuus, ellei ole vaaraksi muille. Psykiatritkin ovat ihmisiä. Psykiatrille olisikin hyvä esittää pohdittavaksi kysymys: miksi olet psykiatri?
- Irti tästä
LauraA1 kirjoitti:
Joskus psykiatrien arviot osuvat kohdalleen, mutta usein ne heijastelevat heidän omaa näkemystään siitä minkälainen ihmisen pitäisi olla. On olemassa perin suppeaälyisiä, porvarilliseen maailmankuvaan rajoittuneita psykiatreja. Heillä on tarve luokitella kaikki normeista poikkeava käytös psyykkiseksi sairaudeksi. Luulen tämän johtuvan siitä, että he alitajuisesti vihaavat vapaita ihmisiä, jotka eivät ole tavanomaisen vankeja niinkuin he. Jotta he voisivat elää omaa supistunutta elämäänsä ja poistaa epäilyn he väittävät niitten, jotka toteuttavat itseään vapaammin olevan tavalla tai toisella sairaita. Mielestäni erilaisuus ei ole sairautta, ei psyykkinenkään erilaisuus, ellei ole vaaraksi muille. Psykiatritkin ovat ihmisiä. Psykiatrille olisikin hyvä esittää pohdittavaksi kysymys: miksi olet psykiatri?
Itse en menisi kysymään psykitarilta,miksi olet psykiatri sen enempää, kuin kyselen sitä hammaslääkäriltänikään.
Miksi psykiatriaa mystifioidaan ja halutaan nähdä psykiatritkin "hulluina". Ai, niin.. eiköhän tuollainen ajatus heijastele ajattelijan omia suppeaälyisiä, porvarillisia (mitä se tarkoittaneekaan) käsityksiä. Tarve luokitella psykiatrit tietynlaisiksi on vain tyhmempää, kuin diagnosointi, jonka tarkoitus kuitenkin aina pitää olla potilaan etu (hoidon määrittely ym).
Luulen tarpeen luokitella psykiatrit johtuvan alitajuisesta psyykkisten sairauksien pelosta tai ajatuksesta, ettei kukaan kuitenkaan oikeasti halua auttaa ja hoitaa. Jotta voisi elää omaa supistunutta elämäänsä ja poistaa epäilyn omasta poikkeavuudesta he väittävät niitten, jotka toteuttavat psykiatrista työtään olevan tavalla tai toisella sairaita. Mielestäni psykiatrina oleminen ei ole sairautta, eikä psyykkinenkään erilaisuuskaan, ellei ole vaaraksi muille. Psykiatritkin ovat ihmisiä. Psykiatreihin ennakkoluuloisesti suhtautuville olisikin hyvä esittää pohdittavaksi kysymys: miksi?
- muiden turvallisuus
Psykiatreilla on täysi oikeus tuhota vaaralliset ihmiset lääkkeillä.
Muuten nuo hullut riehuisivat vapaana.- MrJuha82outolintu
Minulle ainaki lääkkeet ei oo ollu tuhoava mitenkään.
- salaatti1
Olisi mielenkiintoista tietää, miten suhtaudutte läheisten sivupersooniin. Ystäväni on ollut pari vuotta jokseenkin normaali minua kohtaan. Eilen kuitenkin sain sellaisia viestejä että meinas itku päästä. Haukkui mut totaalisesti ja "irtisanoi" ystävyyden. Olenko välittämättä, vai juttelenko asiasta? Ja kuitenkin herää epäilys, että onko hän oikeasti minusta sitä mieltä, mitä "toinen" kertoi?
- outoa on tuo
Siis häh kuka toinen kertoi?kai hää ite kertoi?
- seth46u
LauraA1:ltä kyllä hyvä mielipide psykiatreista. Asiaa kannattaa monelta kannalta.
- jakautunutmaailma
Mielikuvitusrikkaalla lapsella e ole mitään muuta häiriötä kuin vilkas mielikuvitus. Hän keksii (kuin kirjailija) erilaisia tapahtumia, hahmoja ja keskusteluita ja esittää itse jotain hahmoa. Hän on samaan aikaan näyttelijä ja näytelmän kirjailija. Nykyaikana syötteinä on lisäksi peräti merkilliset lastenohjelat missä on lukematon määrä erilaisia örrimörrejä. Nykyaika, missä on olemassa miljoona erilaista diaknoosia jokaikisille erilaiselle asialle ja käyökselle, etäännyttää imisen ymmärtämästä erilaisia normaaleja persoonallisuuksia. Kaikkien, lapset mukaanluettuna, on oltava kuin robottoja, samasta muotista valettuja. Ihmisiltä viedään henkilökohtainen vapauaus ja
samalla oma vastuu omista teoista. Ihmisistä tulee ylivarjeltuja, ylidiaknositoituja, neuroottisia pillerinsyöjiä joilta on kadonnut normaali kaunis ja hullunkurinen lapsuus, mistä he siirtyvät monin tavoin sairaaseen ihmiskuntaan. Koska heidän peruskehityksensä normaaliutueen on vääritetty maailma muuttuu yhä sairaammaksi ja pillereitä kirjoitetaan yhä enemmän mitä eriskummallisempiin "henkisiin" sairauksiin. Alkuperäinen hyvän ja pahan, oikean ja väärän käsitys hävitetään. Aivoja stimuloivilla lääkkeillä hävitetään kaunis maailma ja ihmiset elävät keinotekoisesti keinotekoisessa maailmassa. Ihminen ei saa surra, ei iloita, ei viihtyä, ei "hullutella", ei rakastaa ellei se taphdu kädessä pidettävän pienen laatikon sisällä kaikille mulle jaettavana. Aikuisten mailma se vasta kummallinen onkin. - läskipäädsdssda
Eikös dissosiaatio ole sitä kun on joku tilanne jota ei pysty tunteet järki yhtälöllä kestämään niin jää jäljelle tunteista irtonainen ajatusmaailma mikä on yleensä todella selkeä ja mustavalkoinen.
Asiat saa jaoteltua loogistesti teko/mahdollinen seuraamus systeemillä.. Laskelmoiva... Sit välillä se tunnemaailmaki sen paskakuorman kanssa tulee mukaa ja sit tapahtuu aina jotai itsemurhia tai muuta.. - Anonyymi
Kunnon hullu on kova tekee töitä. Toinen hullu ei tee taas yhtään töitä. Kokemusta on
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1562677
- 1981935
- 711696
- 921638
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k91401- 741078
- 811040
- 951019
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes191944- 67911