Uskotko, että on olemassa "se oikea"?

Hei

Itsekin olin yhdessä vaiheessa menettänyt uskon siihen että jokaiselle on se "yksi oikea". Takana oli pettämistä, ero ja yksinhuoltajuus, pari todella epäonnistunutta suhdetta yms. Ajattelin että olisi kiva löytää joku mukava jonka kanssa jakaa elämän ehtoopuoli ja ajattelin että ihan ketä tahansa en viereeni suostu ottamaan, että ei se yksinolokaan niin kammottavaa ole.

Sitten kävi niin että tämä nykyinen löysi minut ja veti jalat alta. Vielä tänäpäivänäkään en jaksa uskoa onneani että tällaisen miehen olen itselleni saanut. Hän on kaikkea sitä mistä haaveilin ja vielä paljon enemmänkin. Hän on aivan varmasti minulle "se oikea". Onneksi en ollut ehtinyt tyytyä mihinkään vähempään.

Joskus on käynyt mielessä, että voi kun oltaisiin tavattu ennen kaikkea ikävää mitä on tapahtunut, mutta olemme jutelleet niin että emme olisi tällaisia ihmisiä kuin nyt jos ei historiaamme olisi, emme silloin varmasti olisi niin oikeita toisillemme.

Sinua en voi neuvoa, mutta toivon että tulet onnelliseksi, tavalla tai toisella.

olemassa vain yksi oikea. Jonkun tutkimuksen mukaan "oikeita" kumppaneita olisi olemassa useampikin.... itse uskon, että todellakin näin on. Olen ainakin itse tutustunut elämäni aikana useampaan vastakkaiseen sukupuoleen, joiden kanssa olisi varmasti ollut hyvä elää ja olisin heidät voinut tuntea juuri oikeaksi itselleni. He ovat olleet sielunkumppaneitani, vaikka sellainen on myös mieheni, jonka kanssa olen elänyt kaksikymmentä vuotta.

ON...

Lakkaa miettimästä ja elä. : }

Voin kertoa kokemuksesta, että on valaisevaa haastaa itsensä muuttumaan ja sitten löytää itsensä ajattelemasta vaihteeksi positiivisesti! Esim. että me kaksi (mies ja minä) olemme ilmeisesti onnistuneet todella hyvin itsemme kanssa sekä myös luomaan yhdessä toimivan tiiminkin, kun kerta mikään ero ja kaiken "vanhan" jättäminen ei ole käynyt kummankaan mielessäkään vaikka hyvin vaikeitakin aikoja on läpi kahlattu ja ystävätkin on antaneet periksi ja eronneet ihan samoissa tilanteissa.
Juuri tällainen elämä kaikkine iloineen ja suruineen näyttää siis passaavan meille, mutta sitähän ei mekään tietty etukäteen. Me vaan elettiin se todeksi.
Jos se ei ole "sen oikean" löytämistä, niin mikä sitten?

Minusta tie kaikinpuoliseen tasapainoon lähtee ihan yksinkertaisista perusasioista: itsensä tuntemisesta ja hyväksymisestä, positiivisesta elämänasenteesta sekä kyvystä ymmärtää ja sietää erilaisuutta ja uskosta selviytyä vastoinkäymisistäkin.

Mitä yksityiskohtaisemmin elämäänsä analysoi ja syynää, sitä enemmän löytyy syitä napisemiseenkin, ja taas on yksi hetki hukattu jossitteluun, epäilyyn ja tyytymättömyyden sponsorointiin ja "elämä tuntuu valuvan käsistä..." tai jotakin yhtä epätoivoista.
Eikö silloin viimeistään pitäisi jo herätä ja vaihaa koko elämänasenne? Nähdä metsä puilta jne.

Mitä jos sinäkin nyt vaan päätät, että tässä se mun unelmieni mies on, ja elät sen todeksi teille molemmille.
Siinä on haastetta kelle tahansa epäilevälle, jonka ajatukset on kovasti sisäänpäin kääntyneet ja samoja ratoja kiertävät.
Aloita omista asenteistasi, sillä sieltä ne esteet "sen oikean" tunnistamiseenkin yleensä löytyvät.

: )

Joskus ajattelin nuorena tyttönä että on Se Oikea, sen jälkeen tulin siihen tulokseen että monia kumppanivaihtoehtoja. Mutta vastauksen tiedän varmaan myöhemmin elämässäni. Jos kaikki hyvin menee ja yhdessä ollaan yli 50 avioliittovuotta niin siinä vaiheessa varmasti alkaa uskoa että kyllä tämä on Se Oikea ;) Onhan tässä suhteessa jo nyt sellaista synkkausta mitä harvalla tuntuu olevan ja hassuja "sattumia" joista ei voi uskoa että on sattumaan vaan menee jo jonkun henkisen yhteyden puolelle, niin hullulta kuin se kuulostaakin :D

Eli tietysti ajattelen että hänen kanssaan haluan olla, mitä järkeä muuten olisi suhteessa olla, pelkästään sen takia että on tyytyväinen ja se riittää. Itse koen tärkeäksi myös hurjan onnellisuuden tunteen ja rakkauden.

Se oikea muodostuu
a) potentiaalista
b) yrittämisestä

Yksikään suhde ei ole olemassa itsestään. Ketkään kaksi ihmistä eivät muodosta paria, ilman että he aktiivisesti tekevät jotain asian eteen. Se oikea on olemassa vasta sitten, kun olet löytänyt sopivan henkilön (potentiaali) sekä HALUN ja KYVYN toimia hänen vastaparinaan. Siitä muodostuu se oikea.

Jokainen ihminen ymmärtää, että puheet "siitä oikeasta" ovat aikuisten satua. On vain sopivia ja joillekin ei välttämättä yhtään ketään edes sopivaa. kuten elämässä yleensäkin, tasan ei käy onnenlahjat. Joillakin on elämänsä aikana vaikka kuinka paljon sopivia kumppaneita, joiden kanssa homma toimii kun taas on olemassa ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aikana kertaakaan seurustele, hyvä jos edes harrastaa seksiä elämänsä aikana useammin kuin kerran.

Mitä pienemmällä paikkakunnalla asut niin todennäköisyys kumppanittomaan elämään on suurempi ellet ole aivan mainio supliikkimies. Ei sen puoleen, kyllä suuremmissa kaupungeissakin asuu ypöyksinäisiä ja toivonsa jo aikaa sitten heittäneitä ihmisiä vaikka kuinka paljon. Mutta minkäs teet? Elämä on tällaista.

uskon asia vaan tahdon. Ihan oikeasti ei ole vain sitä yhtä oikeaa vaan monta sopivaa. Heistä sitten kun kohtaa samaa tahtovan, niin siinä se.

En olisi voinut tästä maailmasta sopivampaa kumppania löytää kuin aviomieheni on. Me olemme hyvin onnellisia yhdessä ja rakastamme paljon toisiamme.

Ei yhtä täydellistä ole, mutta hyvin monia tosi, tosi hyviä ja mahtavia tapauksia. Täytyy vain jotenkin löytää ne. Tai, no, yksi niistä.