Olen tavannut suomi24:n kautta 6 ihmistä vajaan vuoden aikana. Aloin miettiä, koska olen viimeksi ollut ihastunut. Jotenkin tuntuu, että se tapahtuu vain spontaaneissa tilanteissa. Tuo tuntemattoman tapaaminen sovitusti, vaikka olisikin jutellut aiemmin netissä, niin se on jotenkin liian järjestettyä. Ei siinä tapahdu samanlaista tunnereaktiota mitä voi tapahtua "tavallisessa elämässä". Tietysti hyvin mahdollista, että ne ihmiset, jotka tapasin, eivät vain olleet sopivia, enkä minä sopiva heille. Poistin kuitenkin profiilini tällä kertaa lopullisesti. Ja koitan alkaa elää elämää niin, että etsimisen sijaan löytäisin.
Nettitreffailu ei toimi...
....................
61984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi ihmeessä tänne pitää tulla laittamaan viesti, jos itse päättää olla epäonnistuja? Eikös otsikkokin ole "Tapasimme..."
Minä olen löytänyt vuoden sisällä kaksikin oikein hyvää kumppaniehdokasta netistä. Ensimmäinen jätti minut lopulta elämäntilanteensa vuoksi, toiseen olen vasta kunnolla tutustumassa. Kummallakin kerralla riitti alle kymmenen tapaamista. Omat vaatimukseni eivät ole kovin tarkkoja ja niitä on todella vähän, siksi minulle tämä on hyvä mahdollisuus.
Ei netti ole Stockmann, mistä saat laatutakuun ja palautusoikeuden. Se on pieni jatke oikeaan elämään ja täällä liikkuu oikeita ihmisiä.
Täälläki toimii!;)
Se toimii, jos tapaat netin kautta ihmisen, johon voisit ihastua todellisessakin elämässä. Se on sitä kuuluisaa kemiaa - väkisin ei keneenkään ihastu vaikka kuinka "kriteerit täyttyisivät" kuin kaupan hyllyltä.
Itse tapasin nykyisen poikaystäväni viime keväänä netin välityksellä pikaisesti sovittujen treffien kautta ja useiden "ihan kiva"-tyyppien jälkeen. Olemme jo niin vakiintunut pari, että tapaamisfoorumi on lähes unohtunut. Yhtä hyvin olisimme voineet tavata yöelämässä :). Joten kyllä se toimii - samojen reunaehtojen vallitessa kuin muutenkin tavatessa.
Kyllä sitä kaikenlaista hakukriteeriä saa noihin nettietsintäjutskiin laittaa, mutta kyllä se on "se jokin" jonka täytyy kolahtaa, ei riitä että ruksit on oikeissa kohdissa! Eikä niiden edes välttämättä tarvitse olla ns. oikeissa kohdissa...
Minäkin tapasin reilu vuosi sitten rakkaani netissä, nyt vaan lähinnä hymyillään kun aletaan miettiä, miten me oikein tavattiinkaan... Emme rakastuneet tai edes ihastuneetkaan ennen kuin olimme tavanneet kasvotusten pari kertaa, joten virtuaalirakkaudesta ei ollut kyse eikä siis ollut kovin suurta pettymisen vaaraa, avoimin mielin lähdimme tekemään tuttavuutta. Palaset loksahtelivat kohdalleen, välimatka kyllä ahdisti molempia yhä enemmän, mutta nyt asumme yhdessä ja itse ainakin elän elämäni parasta aikaa.
vasta naamatustenhan sen huomaa toimiiko kemiat vai ei, ei siinä auta vaikka olisi kuinka viestitelty ja kuvia vaihdeltu. Itse näkisin asian niin että treffipalvelun kautta saa enemmän mahdollisuuksia tavata sinkkuja kuin normaalielämässä, mutta mitään takeita siitä että juttu toimisi ei tietenkään saa. Siksi onkin hyvä tavata aika aikaisessa vaiheessa, se on turhauttavaa jos on pitkään kirjoitellut jonkun kanssa joka/jota ei sitten kiinnostakkaan enää yhtään kun on tavannut, sellaisia juttuja ei kestä montaa...
Etsitkö liian täydellistä ihmistä ? Kaikissa on kuitenkin jotain hyvää, jotain mihin voi ihastua ja vaikka rakastua. Myös Sinussa. Netissä treffailu tuntemattoman kanssa on tietysti teennäistä. Itsestään täytyy myös antaa jotain saadakseen jotain. Pohjimmiltaan ihmiset yleensä tarkoittavat hyvää..