Kun olet mennyt

Pauliina

Viime yönä en nukkunut, tuijottelin kattoa ja pyörin tuskastuneena sängyssäni. Kuinka toista voikaan niin kaivata, ja mikä siinä on, että ikävä viiltää pahiten aina yön pimeinä tunteina. Minäkin, itsenäinen nainen, joka ennen sinua osasin nauttia yksinäisyydestä ja omasta rauhastani, olen täysin hermoraunio nyt, kun pitäisi totuttautua uudelleen tyhjään sänkyyn, tyhjään sydämeen...

En voi olla miettimättä missä olet, kenen kanssa, vaikka se ei enää minulle kuulu. Mietin istutko sinäkin aamuyöllä 4.30 parvekkeella kylmää kaupunkia katsellen ja huokaillen, tunnetko sinäkin saman painon sydämessäsi, saman ahdistuksen, kun haluaisi itkeä, mutta kyyneleet ovat loppuneet, kun tahtoisi oksentaa pahan olonsa pois, tietäen, että kipu ei kuitenkaan mene pois? Tuskin...

Tiedän, että näin oli käytävä, ymmärrän sen olevan oikea ratkaisu, mutta silti en sitä hyväksy, sydämeni ei kuuntele, mitä järkeni sanoo. Toivoisin törmääväni sinuun kadulla, jotta saisin edes hetken aikaa nähdä sinut, toisaalta tiedän, että se vain pahentaisi oloa.

Ensi yönä valvon taas, kun ikävä puristaa rintaa, istun parvekkeella, miettien, poltan tupakan, toisen ja kolmannen... Tuijotan puhelinta toivoen sen soivan, samalla peläten, että se soi. Kirjoitan sinulle viestin, jota en kuitenkaan koskaan lähetä. Suru on niin valtava, kuinka sen jaksan kantaa..? Pelkään että kuolen, ja silti, enemmän pelkään etten kuolekaan...

4

513

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • surullista...

      itku tuli, niin samalta minusta tuntuu. Jo 4kk olen surrut menetystäni mutta joskus vielä elämä voittaa...odotan vain sitä kun enää ei itketä joka päivä. Jaksamista sinulle!!!

    • Claudiaa

      niin totta joka sana, näen itseni toteuttamassa kirjoitustasi tulevaisuudessa, silloin kun uskallan olla yhtä rohkea kuin sinä ja päästää irti..

    • minullakin

      Tuntuu aivan kuin olisin itse tuon tekstin kirjoittanut. Minustakin tuntuu aivan samalta.
      Joka yö valvon ja mietin että miksi tässä kävi näin ja voisiko olla vielä jokin muu ratkaisu. Mutta sitten totean että ei ole. Näin vaan kävi.
      Mutta itsekin hyväksyn tämän ratkaisun vaikka se tekeekin kipeää.
      Niin usein mietin että mitäkön hänelle mahtaa kuulua ja miettiköhän hänkin vielä minua...

    • minä

      täytyypä vaan sanoa et kyyneleet tuli silmiin kun luin tuota, niin samalta minustakin tuntuu..
      jaksamista sinulle.. :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olit niin lähellä

      Taas söpis olit siinä ihan käden etäisyydellä❤️ Jos sinä ja minä olisimme olleet kahden, olisin hypännyt sun kaulaan. Sa
      Ikävä
      122
      5639
    2. Mitä elukkaa kaivattusi

      muistuttaa? Vastaan ite myöhemmin. Miehelt.
      Ikävä
      64
      3990
    3. Haleja ja pusuja

      Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺
      Ikävä
      45
      3626
    4. Onko mukava nähdä minua töissä?

      Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭
      Työpaikkaromanssit
      31
      2999
    5. Kun me näemme taas

      Siihen on viikkoja, korkeintaan kuukausia. Jännite välillemme vetää meidät ennemmin tai myöhemmin toistemme läheisyyteen
      Ikävä
      33
      2902
    6. Hei rakas sinä

      Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle
      Tunteet
      34
      2369
    7. En kirjoita sulle tänne

      Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä
      Ikävä
      11
      2237
    8. Oi mun haniseni

      Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli
      Ikävä
      13
      2216
    9. Oletko mielikuvasi kaivatusta muuttunut

      Lähiaikoina? Jos, mihin suuntaan? Miten ja miksi?
      Ikävä
      118
      1717
    10. Kyllä mulla on sua ikävä

      Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm
      Ikävä
      10
      1634
    Aihe