Kertokaapa minulle

Jos olet valtiolla töissä, niin sitten yhteiskunta on kohdellut sinua paremmin.

Jos olet yksityisellä töissä, niin tuskinpa yhteiskunta on sinulle paikkaa hommannut? Etköhän saa siitä ansion itse.

Iloitse siitä - niin kauan kuin voit. Nykyisin tuskin kukaan voi olla ihan varma työpaikkansa säilymisestä. Monet joutuvat useitakin kertoja elämässään kohtaamaan työttömyyden tai ainakin sen uhkia. Moni tekee mieluummin ilmaistakin työtä kuin jää toimettomaksi.

Jokainen ponnistelee omista lähtökohdistaan, ja monet asiat ovat työssäkäyvälle helpompia kuin työttömälle.

Yhden onni ei ole toiselta pois.

työstä, jonka joku tekisi sinua paljon paljon paremmin.... sinua ei vain voida potkia pois työstäsi ja sinä tiedät sen liian hyvin.

Sinät olet tottunut saamaan palkkasi käyttämällä työaikaasi mm. kirjoitteluun tällä palstalla. Elämääsi saat "potkua" haukkumalla työttömiä, jota on helpompi tehdä työmarkkinakelpoisena kuin työttömänä.

Voidaan sanoa, että yhteiskunta (oikeastaan taloudellinen ja poliittinen päätäntäkoneisto) on kohdellut sinua vähemmän huonosti kuin työttömiä.

Maassa on nyt tietty määrä työtä, josta maksetaan palkkaa, ja tietty määrä sille tekijöitä. Periaatteessa on se ja sama, kuinka moni tuon tarvittavan (palkatun) työn tekee.

Käytännössähän se ei ole yhdentekevää. Työmäärä voidaan jakaa joko kaikkien työkelpoisten kesken, tai sitten vain osalle heistä.

Nykypolitiikka on valinnut tämän viimeksimainitun vaihtoehdon. Sen sijaan, että työaikoja lyhennettäisiin tuottavuuden kasvun mukaisessa suhteessa niin, että kaikille riittäisi ansiotyötä, valtio toteuttaa järjestelmää jossa osa tekee enemmän kuin heidän tarvitsisi, ja osa on tyystin ilman.

Tällä tavalla luodaan tilanne, jossa työpaikoista joudutaan kilpailemaan, usein verisestikin. Tämä johtaa työn hinnan laskuun kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Tämä taas johtaa siihen, että työnantajapiirit voivat rokottaa työn lisäarvosta (sen tuotosta kulujen jälkeen) itselleen suuremman osan. Esimerkiksi teollisuudessa voitot ovat kuusinkertaistuneet massatyöttömyyden alusta lukien.

Mikäli siirryttäisiin järjestelmiin, joissa tarvittava työmäärä jaettaisiin kaikkien kesken, palkkoja jouduttaisiin nostamaan - siirtämään voitoista taas isompi osa palkkaukseen, koska työntekijöistä jouduttaisiin kilpailemaan. Samalla se johtaisi verotuksen roimaan pienenemiseen työttömyyskulujen poistuman vuoksi. Tällöin lopputuloksena olisi kutakuinkin nykyinen tulotaso työntekijöille huomattavasti pienemmällä työajalla. Lisäksi poistuisivat mahdollisuudet hiostamiseen ja etujen leikkauksiin, ja saavutettaisiin tasa-arvoisemmat olot.

Ylläpitämällä tätä jäykkää työnjaon järjestelmää yhteiskunta siis kohtelee joitakin jäseniään vähemmän huonosti kuin toisia - hyvin se kohtelee aniharvoja, niitä jotka saavat tuottavuuden kasvusta heille kuuluvan osan. Ylivoipaisesti se palkitsee pientä eliittiä, joille se sallii valtavasti kohonneesta vauraudesta leijonaosan. Suomen rikkaimman prosentin (noin 50 000 henkeä) tulot ovat laman jälkeen kohonneet 122 %, kun köyhimpien tulot ovat nousseet yhden prosentin.

Ylläpitämällä jäykkiä ja byrokraattisia työntekoa kahlehtivia järjestelmiä yhteiskunta myös ehkäisee uusien, vapaampien, joustavien ja nykyaikaan soveltuvien työntekomallien käyttöönoton. Näin työttömät saadaan pysymään kastissaan ja heihin voidaan "kohdistaa työmarkkinatoimenpiteitä", jotka heikentävät entisestään myös työntekijöiden asemaa: nythän oikeita työpaikkoja korvataan ilmaistyöntekijöillä. Tämä johtaa entistä ahdistavampaan työilmapiiriin, joka taas johtaa etujen ja reaalipalkkauksen pienenemiseen lisääntyvän uhkan muodossa.

Mikäli siirryttäisiin joustavampiin järjestelmiin, negatiiviseen tuloveroon tai vaikkapa tuon Hallitusnikkarin ajamaan malliin, tuottavuus kasvaisi ja haitat vähenisivät. Tätä ei kuitenkaan haluta päättäjäpiireissä, koska se nostaisi työväestön vapautta ja tätä kautta laskisi globaalin suurteollisuuden nykyistä mahtiasemaa. Tämä johtaisi yritysvoittojen pienenemiseen = tuottavuuden kasvun suurempaan siirtymään takaisin tekijöille, sekä paikallisen tason yritteliäisyyden nousuun. Tässä kohtaa päättäjillä tarkoitan suurpääomaa ja nykyistä poliittista hallintoa, jonka se on saanut puolelleen katteettomilla lupauksillaan työllistävyydestään.

Sinua siis kohdellaan näennäisesti "paremmin", koska sinulle sallitaan sentään kohtalainen, mutta yhä (suhteessa) pienempi osasi tuottavuuden ja vaurauden kasvusta. Näin ollen "yhteiskunta" (lue: päätäntäkoneisto) kohtelee sinua "paremmin" suojelemalla sinua tasapuolisemmilta vaihtoehdoilta, TAI sementöimällä sinulle maassa nyt olevasta palkkatyön kokonaismäärästä suurempi (aika)osa kuin keskimäärin tarvittaisiin. Ikävä vain, että se vie sinulta sekä vapaa-aikaa, tuloja, hyvinvointia, veroja ja mahdollisuuksia paljon enemmän kuin sen pitäisi.

Poliittiset puolueet omistavat ison liudan yrityksiä, mm. rakennusfirmoja. Niille riittää aina töitä kun "tarjouskilpailu" aina "voitetaan" (tuplamerkitys "voittaminen" ajatelkaa hetken!). Niiden firmojen työntekijöille ei ihan heti anneta potkuja. SDP:n omistamat rakennusliikkeet rakensivat hitosti paskaa takavuosikymmeninä ja se maksoi paljon yhteiskunnalle. Itähelsingin isot rapautuvat neuvostotyyliset kolossit ovat hyvä esimerkki. Tämän päivän esimerkkejä on mm. paperiliiton työehdot ja palkkaus. Monta päivää he tekvät viikossa töitä ja monta tuntia per päivä?

Nyt sitten tarjotaan muille orjatyötä. Ihan Neuvostoliiton malliin. EI ihme kun valtion jodossa on 60-luvun vasemmistoradikaaleja. Suomi jakautuu erilaisiin luokkiin: ylimpänä on puolue-eliitti ja alimpana kyykytettävät työttömät tai pienipalkkaiset, joiden toimeentulo on erilaisten tukiaisten varassa.

En ole huomannut saaneeni mitään erityiskohtelua yhteiskunnalta vaan olen kaiken itse tehnyt työllistymiseni eteen, opiskellut keskitason tutkintoja ja muuttanut työmahdollisuuksien perässä ja uhrannut vapaa-aikaani työmarkkinakelpoisuuteni ylläpitämisen/parantamisen vuoksi. Kerrottakoon vielä, että älykkyyteni on korkeintaan keskitasoa ja olen tavallisen suomalaisen äijän näköinen.

Edelleen haluaisin kuulla, miten yhteiskunta on minua kohdellut paremmin kuin työttömiä. Yleinen mielipidehän tällä palstalla on, että työttömät ovat työttömiä siksi, että yhteiskunta kohtelee heitä eriarvoisina työllisiin nähden.

"miten yhteiskunta on kohdellut minua paremmin" = olet kateellinen työttömille? No mutta, siinähän ei ole yhtään mitään uutta :D

Tervetuloa siis tänne palstalle, tosin epäilen, paranevatko ongelmasi työpaikalla työttömiä haukkumalla, mutta ainahan on mukava löytää syntipukki... Se kulkee meillä suomalaisilla ns. "veressä".

Mikä kyttä sä täällä luulet olevasi ?

tuommosia miettimää? Iha ihme juttu en oes keksinnä tuollalaella....