Neuvoja kaivataan

Jotenkin tunnistan itseni samanlaisesta tapahtumasarjasta... meillä myös pitkä yhteiselo takana eli päälle 20-v.

Naiseni harrasti vähän aikaa sitten juuri samoja salaisia txt-juttuja ym. usean eri tyypin kanssa. Sain vihiä asiasta jo melko varhaisessa vaiheessa, pistin kovasti hanttiin ja "kolmannen asteen" kuulustelut päälle. Kiisti ja kiemurteli, valehteli minkä ehti, uhkasin erolla jos homma ei lopu... no, loppuihan se vähäksi aikaa (ilmeisesti) alkaakseen astetta pahempan jälleen uudelleen.

Jos ja kun nainen alkaa pelata sitä peliä, ei siihen mikään järkipuhe uppoa. Naisilla tuo keski-ikä teettää uskomattomia temppuja joita ei voi mies ymmärtää ollenkaan. Mun vaimo sitten viimein jäi kiinni yhdestä suhteestaan joka oli mennyt jo intiimitasolle. Vasta sitten tunnusti kun pystyin jo todistamaan asian vuoren varmasti. Mutta muut sählingit (joita tiedän hänellä olleen) kiisti edelleen... Ei muuten olisi koskaan tunnustanut tätä yhtäkään ellen itse olisi asiaa selvittänyt.

Itse ratkaisin asian niin, että samantien pistin eron käyntiin. Nyt siis harkinta-aika menossa ja kappas kummaa, vaimo näyttäisi vihdoin tajuavan omat tekosensa ja katuu, pyytelee anteeksi ja lupaa parantaa tapansa. JepJep... katotaas nyt sitten. Luottamus on nollassa, eikä oikein jaksa uskoa että se siitä mihinkään muuttuu.

Eli neuvoa pyysit: ota heti vaimoltasi luulot pois! Ero vireille vain ja tee se hänelle selväksi että sinun vedättäminen loppuu nyt. Eroprosessin kun laitat käyntiin, niin viimeistään siinä vaiheessa naiseesi tulee järki jos on tullakseen. Ja jos käytöksensä paranee, niin ei sitä eroa tarvitse viedä loppuun asti. Sen ajan (1-v) olet kuitenkin niskan päällä mitä erokäsittely kestää. Jos taas vaimosi jatkaa samaa hälläväliä meininkiä, niin erohan on silloin vain helpotus sinulle.

Näissä asioissa ei kannata lepsuilla liikaa, liian joustava suhtautuminen johtaa siihen että hän koettelee rajojasi jatkuvasti ja luottaa siihen että katsot läpi sormien hänen temppujaan. Eikä kenenkään pidä sietää sellaista käytöstä ja kohtelua kumppaniltaan.

Neuvoni on valitettavan kielteinen. Jos sinulla on kanttia, pane vaimo menemään. Näyttää tuo homma siltä, että sinua on kusetettu. Ja tiedät vain jäävuoren huipun. Jos teillä on lapsia, on tilanne toinen.
Miksi näin radikaali neuvo? Kerran särkynyttä luottamusta on kovin vaikea rakentaa. Uskottomuus - kuten kohdallasi selvästi on kyse - on käyttäytymistaipumus. Sen vuoksi kyse on vain jäävuorenhuipusta.

Tsemppiä tulevaan.

keraa todistusaineistoa (sanat eivat paina) naisesi uskottomuudesta. Tarpeksi saatuasi kasaan, mene lakimiehen luo ja vaadi etta han joutuu taloudellisestikin maksamaan typeryydestaan eronne jalkeen.

Usein ihmiset oppivat vain rahapussin kautta. Tosin tassa tapauksessa se olisi huorallesi liian myohaista.

ihan ensimmäistä kertaa asialla kun luin tuota tekstiäsi. On mahdollista, että hän on vain hakenut ystävyyttä ja miehiä, jotka "ymmärtävät" häntä. Kuitenkin näyttäisi olevan, että vaimollasi on ollut enemmänkin näitä ystäviä...kuten sanoin on mahdollista, että he todellakin voivat olla vain ystäviä. Toinen asia on sitten se, että jos sinä olet ollut pois kotona ja käytät alkoa paljon, niin vaimo ei kyllä sitäkään todennäköisesti jaksa kauaa katsella vaan etsii ymmärtävää kumppania.

Jos haluat uskoa vaimoasi, lopeta kyttääminen ja jatkuvasti asiasta puhuminen. Nosta kissa pöydälle ja keskustele aikuisen miehen tavoin asioista. Ehkäpä vaimosi juuri sitä odottaakin. Jutelkaa ja selvittäkää asianne. Jos rakastat vaimoasi, niin hoida suhde kuntoon ja vähennä juomistasi. Jos kykenette aikuisten ihmisten tavoin keskustelemaan ja päätätte yhteistä elämää jatkaa, niin lopeta toisen vainoaminen. Anna hänelle tilaa ja pidä itse oma tilasi - vain luottamalla voit jatkaa suhdettanne.

Mikäli haluat kerätä edelleen todistusaineistoa, niin lopputuloksena on ero.