Heip.
Tahtoisin kysyä et mikä on raja kun otetaan ero.
Itselläni on kaksi lasta ja PUUPÄÄ UKKO.
Tappelemme koko ajan pienestäkin asiasta.
olemme yrittäneet sopia mutta rauhaa ei kestä
kuin hetken ja sit taas räjähtää.
Ja kumpikaan ei anna periksi.
et mitä tehdä.
I DON;T KNOW
Tahtoisin kysyä et mikä on raja kun otetaan ero.
Itselläni on kaksi lasta ja PUUPÄÄ UKKO.
Tappelemme koko ajan pienestäkin asiasta.
olemme yrittäneet sopia mutta rauhaa ei kestä
kuin hetken ja sit taas räjähtää.
Ja kumpikaan ei anna periksi.
et mitä tehdä.
I DON;T KNOW
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei siihen ole yhtä oikeaa rajaa...sun täytyy itse se päättää koska olet valmis eroamaan,
pitää ottaa myös huomioon lapset...minkä ikäisiä he ovat,
mut se on tosi että jos aina riitelee ni ei sitä kukaan jaksa loputtomiin....toisten kans luonteet sopii ja toisten kanssa ei.
eli sit kun sulla tai miehelläsi on mitta täys...sit varmaan ero on edessä.
Miksi sanot ukkoasi puupääksi jos et kerran ittekkään anna periksi?
Molemmissa on syytä ja miettimisen paikka.Ei se ero mitään ratkaise jos molemmat tappelette.
Pappi kysyy että tahdotko sinä rakastaa,ei että rakastatko koko ajan.Tämä laittoi minut pohtimaan asioita.
Tahdotko liittonne jatkuvan ja asioitten selviävän?Siis tahdotko.
Vaivaa ja pitkää pinnaa se vaatii mutta mieti.
Kannattaa miettiä ulkopuolista apua.
Onhan ne ukot puupäitä mutta kannattaa meidän naistenkin välillä mennä peilin eteen.
Älä vielä luovuta,missään nimessä.
minäkin. Ei kannata luovuttaa vielä. Muista: toista et voi muuttaa, mutta itseäsi voit. Jospa ottaisit tehtäväksesi jättää vastaanväittäminen ja tappeleminen vähemmälle? Päätä, ettet nyt vastaa ukollesi katkerasti, vihaisesti tai muutenkaan negatiivisesti, vaan ihan sopuisasti. Saatat yllättyä. Ukkos ainakin yllättyy.
Olen itse melkomoinen jääräpää, periksi ei voi antaa, kun riita puhkeaa. Olen opetellut pikku hiljaa olemaan hiljaa ja sulkemaan suuni. Kovalle se ottaa, mutta miksi minun pitäisi olla aina oikeassa (vaikka tiedänkin olevani oikeassa;)?
Olen antanut miehelle arvostusta sanattomasti, kun en olekaan äitynyt riitelemään, kuten tavallisesti. Muutaman kerran mies on yllättynyt, kun en sanokaan vastaan. Olen yrittänyt riitaan vastata sopuisasti. Aina se ei onnistu, joskus tuiskahdan. Mutta nykyisin jo tunnen syyllisyyttä, jos en pystykään pitämään sopuisuutta yllä.
Itse voi muuttaa omaa käyttäytymistään, mutta "huonot" tavat istuvat tiukassa!
Vaimo tunnusti yhden työpaikkaromanssin minulle kun oli kerta jäänyt kiinni. OK ! En halunnut erota kun kaikin puolin elämämme on järjestyksessä taloudellisesti ja seksin suhteen, sekä tietysti on myös lapsia. Höh lopputuloksena vaimo melkein suuttui, kun en itse suuttunut tai " ns. hakanut" häntä (ilmeisesti potee omatuntovaivoja). Mitäs tuosta..... oikeastaan nyt vaimon käyttäytyminen on ollut todella hienostunuttta ja toiveitani täyttävää. Eli suhteemme on edelleen parantunut entisestään.. !!!
Keskustelumme on avointa
Voi teitä onnellisia. mä en vaan enää jaksa. Kaikki ois hyvin päällisin puolin, koti,talous, työt ja harrastukset. Mutta kun tätä piilovittuilua kokoajan. Eka ukko haluaa lasta ja nyt kun mä kypsä ajatuksella ni sit hän ei ookkaan onnellinen mun kanssa ja ei haluakaan vaan haluaa miettiä. En enää ymmärrä mistään mitään. Pitääkö mun AINA myöntyä kaikkeen????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????
Olen elänut avioliitossa 23 vuotta. Mieheni mielestä olen siivelläeläjä.(yhteisestä sovinnosta olin kotona lasten kanssa n. 11 vuotta). Olen ollut nyt vakituisessa työsuhteessa, n. 6 vuotta, (kunnallinen laitos). Nyt on seinä pystyssä, saan kuulla jatkuvasti solvauksia (myös ystäviemme kuullen) siitä, kuinka tyhmä harkitsematon olen (en osaa mitän enkä ymmärrä mitään),miehelläni on ns. parempi ammatti.
On kallis ja hieno asunto ja auto (mieheni toive, ja paljon lainaa ). Jaksanko pitää tätä kulissia pystyssä kauan? Tyttäreni ovat täysin puolellani, paitsi silloin kun on rahasta kysymys (isi ostaa miltei mitä vain)!!!
Saako rahalla rakkautta ?????
Nimimerkki: Kaksi kertaa vuodessa!