Miten tästä ylös?

Mun ex-vaimo on jo kolme kertaa eronnut,ei viitsi töissä käydä ja elää taas uudessa avoliitossa uuden miehen kanssa.Ja tää nuija maksaa sille kotirouvana olemisesta.Velkaa silläkin on vaikka jakaa toisille.Etsi samanlainen elättäjä.Niin makaa kuin petaa.

niin... toisinaan elämä vain ei mene suunnitelmien mukaan. Ei edes sinne päinkään.
Sinulla taitaa olla käynyt juuri niin, mutta se, että jaksat hakea apua on ihan hyvä merkki siitä, ettet ole kuitenkaan luovuttanut.
En voi sulle antaa mitään ohjeita miten lähtisit elämääsi oikomaan, mutta oletko käynyt juttelemassa esim perheneuvolassa? Sieltä voisit saada tukea ja neuvoja siitä miten ja missä järjestyksessä pääset taas jaloillesi.
Punainen tupa ja maallinen mammona ei tuo kenellekkään onnea ja autuutta, eikä niitä täältä voi mukanaan viedä, joten anna itsellesi vapaus elää vuokralla kerrotalossa tai missä ikinä asutkaan, ja nauti siitä, että teillä on katto päänne päällä.
Elämässä voi stressata kaikesta ja tuntea huonommuutta, mutta kun kääntää katseen, voi nähdä kaiken sen muun missä on onnistunut! Minulla ei ole korkeakouluopintoja päivääkään käytynä, minäkin olen eronnut, velkaa löytyy täältäkin, ja ystäviä, (jos niitä voi ystäviksi kutsua) löytyy 3 kappaletta, mutta olen onnellinen että edes joku on, joka muistaa vaikka joulukortilla.
Suunta on minullakin aina välillä hukassa, mutta kun oikein pahalle näyttää, niin suunta ei enää voi olla kuin ylöspäin!
Tsemppiä ja jaksamista kaiken arjen kaaoksen keskellä ja rauhallista joulun odotusta =)

Elähän nyt!

Elämässä sattuu ja tapahtuu. Monet asiat menee piloille, osaan voi itse vaikuttaa, osaan ei.
Tekeekö velka, keskeneräiset opinnot ja erot sinusta luuserin, ei todellakaan. Eletystä elämästä ne kertyy ja virheitä tekee kaikki.

Tunteet koko skaala ,tulee läpikäytyä... välillä sitä ollaan elämässä huipulla ja välillä pohjalla. Se on sitä elämää se.

Ja kai minäkin sitten olen luuseri, yh, työtön ja sydän säpäleinä.. välillä en jaksais yhtään enään ja ei pysty kun itkemään.. minusta on ihan ok välillä olla ja rypeä itsesäälissä... sitten taas vaan pitää kerätä voimat ja jatkaa eteenpäin.

Minua ainakin lohduttaa se ajatus, että eilinen on mennyttä, nyt on nyt ja huominen on taas uusi mahdollisuus.

Yksinäisyys siis ystävien puute on kamalaa, tiedän sen itsekin, yritän vaan etsiä uusia tuttavuuuksia...ehkä joku heistä on sitten se minun sydänystävä. Mitäänhän ei saa jos ei yritä.. tiedän ei oo helppoa, mutta mitä muita vaihtoehtoja sitä on..

Voima haleja, iloista mieltä ja muista, kuka kissan hännän nostaa ellei kissa itse. Et ole nolla, olet arvokas ihminen :)

Huomaatko, olet jo voiton puolella tiedostaessasi virheet jotka olet tehnyt. Olet jo oppinut miten valttaa tekemasta enaa samantyylisia uudestaan ja uudestaan. Voit siis ottaa nuo tehdyt virheet opetuksina ja siten kaantaa ne positiivisiksi.

Tiedat aivan tarkaan mita tehda:
-rakentaaksesi luotettavuutta
-vahasen kerrallaan alkaa maksamaan velat pois
-raapustamalla sen ianikuisen gradun valmiiksi
-hankkimalla ystavia
-sitomatta itseaan toiseen ihmiseen ennenkuin oma itse on siihen valmis

"Vastamaessa mies syntyy, jos syntyy."