Anoppi on jatkuvasti yhteydessä poikaansa (mieheeni) ja mieheni kertoo jokaikisen asian äidilleen. Kaikki riitamme, raha-asiat KAIKKI!
Onko tuo ihan normaaliakaan, että aina jonkun pienenkin riidan jälkeen mies ryntää anoppilaan kertomaan kaiken jälleen kerran. Mies on kertonut anopilleen henkilökohtaisia asioitanikin ilman minun lupaa. Muutenkin mies tuntuu olevan vielä äitinsä helmoissa. Monet kerrat olemme riidelleet asiasta ja mies ei näe siinä mitään ihmeellistä. Sanoo vain, että "meillä on aina asioista puhuttu" mutta herran jumala!! MEIDÄNKIN, MINUN asioista!!??
Käymme miehen kanssa perheneuvolassa ja kappas, sinnekkin oli soitettu, tällä kertaa miehen appi! Mies kun oli taas mennyt kertomaan viimeisimmästä pikkuriidasta. Mutta niinkuin pneuvolassa sanottiin, tuo oli hyvä esimerkki heidän holhoamisestaan ja siitä että puututaan meidän asioihin.. En tiedä mitä tehdä.. Tilanne on tosi ahdistava... Mies aina puolustelee perhettänsä eikä koskaan minua, omaa rakastettuaan? Minussa on kuulemma vikaa yms... En tiedä mitä tehdä :'(
Sekavaa tekstiä... Toivottavasti tuosta jotain selvää saa.....
Onko tuo ihan normaaliakaan, että aina jonkun pienenkin riidan jälkeen mies ryntää anoppilaan kertomaan kaiken jälleen kerran. Mies on kertonut anopilleen henkilökohtaisia asioitanikin ilman minun lupaa. Muutenkin mies tuntuu olevan vielä äitinsä helmoissa. Monet kerrat olemme riidelleet asiasta ja mies ei näe siinä mitään ihmeellistä. Sanoo vain, että "meillä on aina asioista puhuttu" mutta herran jumala!! MEIDÄNKIN, MINUN asioista!!??
Käymme miehen kanssa perheneuvolassa ja kappas, sinnekkin oli soitettu, tällä kertaa miehen appi! Mies kun oli taas mennyt kertomaan viimeisimmästä pikkuriidasta. Mutta niinkuin pneuvolassa sanottiin, tuo oli hyvä esimerkki heidän holhoamisestaan ja siitä että puututaan meidän asioihin.. En tiedä mitä tehdä.. Tilanne on tosi ahdistava... Mies aina puolustelee perhettänsä eikä koskaan minua, omaa rakastettuaan? Minussa on kuulemma vikaa yms... En tiedä mitä tehdä :'(
Sekavaa tekstiä... Toivottavasti tuosta jotain selvää saa.....
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sano miehellesi että kumman vieressä se nukkuu sinun vai äitinsä helmoissä ja tee se miehellesi selväksi että enää ei aidille puhuta kaikkia asioita että kun on muuttanut lapsuuden kodista pois niin pitää myös pystya ja halutä tulla omillaan toimeen eikä teidän kaikki asiat kuulu miehesi vanhemmille. Ja lopuksi rurpea vinoilemaan miehellesi että mitä mammapoika niin jos ei siitä ota opikseen niin palauta käyttökelvoton mies takaisin kotiin äidin helmoihin jos ei pysty pitämään puoliaan ja puolustamaan perhettään.
mitenkä perheneuvolassa on voitu apellenne puhua teidän asioita, nehän ovat siellä salassapitovelvollisia.ota nyt selvää asiasta.. ja toisekseen liikaa anoppi ja appi "sehlaavat" teidän elämässä. Kyllä mä sanoisin myös miehelle, että mene takaisin äitisi helmoihin..jos ei pysty irtaantumaan lapsuudenkodistaan.
En usko että ovat pneuvolasta kertoneet mitään. Mutta mieheni kertoo meidän käynneistä ja mitä siellä käsiteltiin kotonansa. En tiedä mistä oli ollut kyse kun appi oli soittanut sinne. Varmaan taas minun mustamaalaamisesta... Mutta eipähän sinnekkään jää kovin hyvä kuva miehestäni, jota pitää holhota ja jonka puolesta vanhemmat tekevät asioita vaikka aikuinen onkin.
niin ymmärrän jotenkin POIKAystäväsi holhoamisen ja kanssakäymisen hänen vanhempien taholta. Mutta jos olette yli 18v... Lähde pois! Maailma on pullollaan ihmisiä, kyllä sinullekkin varmasti löytyy "helpompi" kumppani ja elämä! Tsemppiä!
En ymmärrä, minkälainen pervo suhde pitää pojan niin lujasti kiinni äidissään. Minullakin tosin kesti jonkin aikaa, ennen kuin pääsin omilleni, kun muutin kotoa, mutta rajansa kaikella. Minä en ole nähnyt äitiäni useaan viikkoon, mutta tiedän usean lähipiirini n. kolmikymppisten sukulaismiesten yhä vierailevan äidin ja isin luona montakin kertaa viikossa, ilman että pitävät sitä minään. He pimahtaisivat, jos rohkenisin edes ehdottaa jotain muuta ajanvietettä, kuten ehkä, no, haloo, tyttöystävän hakua siihen vierelle. Mutta ehkä se on jo jollakin tavalla löytynyt.
Minusta tuntuu oudolta, että aikuinen mies ei osaa olla kotona yksinään, vaan aina täytyy mennä jonnekin, jollei muualle niin sitten äidin ja isin luokse, vaikka näiltä ei ole tullut kannustusta esim. ammatin valinnan suhteen, saadut hyödyt ja apu kylläkin kelpaavat. Sukulaismieheni kutsui äitinsä mukaan perheen yhteiselle lomalle, kaikki kulut maksetaan, joku toinen pitäisi tätä herkkänä eleenä, minä pidän tätä merkkinä siitä, että elämme ja haluamme viettää aikaa pervolandiassa. Eräs toinen taas periaatteessa elää itsenäisesti, mutta äiti maksaa tietyt laskut ja tuo ruokaa, jos pojalla on nälkä, vaikka pojalla on erittäin hyväpalkkainen työpaikka. Jompikumpi ei osaa irtautua, ja toinen ei anna toisen irtautua, koska tämä symbioottinen suhde hyödyttää molempia, tietyllä tapaa laskee kustannuksia. Yääk.
Entä sitten kun nämä äidit ja isät jäävät eläkkeelle, luuletteko, että tämä hyysääminen jää tähän, kun näillä työn uuvuttamilla on vihdoinkin aikaa toisillee? Ei, vaan pahoin pelkään soittelun ja liittoutumisen vain lisääntyvän, kun tällä kertaa täytyy auttaa eläkevaareja ja - mummeja, ja minuthan leimattaisiin epäempaattiseksi ja kylmäksi, jos tästä yhdessäolosta ja avunannosta huomauttaisin.
Kuinkahan monelta itsemurhan miesuhrilta on juuri ennen tekohetkeä kuollut joko äiti tai isi, mutta se halvatun muija ja kakarat vaan eivät ymmärrä isin ja miehen tuskaa?
ei veljet, minulla on miehenäni lievempi tapaus tuollaisesta. Tein lapsen ja vasta silloin anoppi oikein otti ohjat käteensä. EN vieläkään tajua mitä meidän perheen ristiäiset kuuluu anopille ja miksi hänen piti niitä alkaa suunnittelemaan. Ei ole selitystä tullut eikä anteeksipyyntöä..
puoli vuotta riitelin, mies kävi minuun käsiksikin näissä riidoissa ennen kuin mies tajusi, että nyt on äidin pysyttävä kotona.. Ei ole enää paljon kunnioitusta ja rakkautta ketään kohtaan. Anoppia en enää uskalla päästää kovin lähelle.. niin kummallista käytöstä ja typeriä kommentteja sieltä tulee
Kyllä sinun miehen pitää nyt ensin lakata kertomasta kaikkia asioita kotonaan. TEillä on nyt perhe, te olette yhtä, ei niin että sinä olet kolmea vastaan (niin se loppukädessä sitten on jos oikein pitkälle tällaista suhdetta viet)
Minulta on niin voimat pois tällaisesta kamppailusta, että sanoisin sinulle, että eroa..
itse asiassa tuo on eron arvoinen asia, ei ole klisee eikä vitsi ettei ihminen kykene parisuhteeseen ellei ole irrottautunut lapsuudenkodistaan, kerro tämä miehelle & appivanhemmille ja sano että nyt on finito
ei tuollaiseen kannata paukkuja laittaa
Et voi miehesi, etkä hänen vanhempiensa suhteen tehdä mitään.
Sinulla on kolme vaihtoehtoa:
1) odottaa, että vuodet kypsyttävät miestä.
2) yrittää kestää hammasta purren tilanne
3) pakata tavarat ja lähteä.
Mies tuntuu olevan kirjoituksesi mukaan
a) typerä
b) itsepäinen
C) empatiakyvytön
Ikääsi en tiedä, mutta jos olisin sijassasi kolmenkymmenen, lähtisin lätkimään liitosta. En jaksaisi odotella miehen kasvamista kymmentä vuotta ja hukata kallisarvoista aikaa.
Itselläni on miniöitä ja toki poikani kertovat jotain liitoistaan. Mutta ovat fiksuja, että vaimoilleen eivät puhu, mitä ovat äitylilleen kertoneet. Ja minun suuni on sinetöity.
Ajattelen miniöiden kannalta, ettei olisi kiva tietää, mitä kaikkea anoppi tietää.
Joten miehesi ja hänen rakas maminsa ovat TODELLA pönttöjä!