Mitä mieltä olette,onko se pettämistä jos vaihtelee maileja vastakkaisen sukupuolen kanssa vaikka kummatkin on tahoillaan naimisissa?
Mulla on paljon naimisissa olevia mies mailiystäviä,enkä näe siinä mitään pahaa.
Jokaisella on kuitenkin oikeus omiin ystäviin ja ajatustenvaihtoon.
Kaikesta ei voi puhua oman puolison kanssa.
Se auttaa kestämään arkisen arjen ja ystäviähän ei ikinä ole liikaa.
Mulla on paljon naimisissa olevia mies mailiystäviä,enkä näe siinä mitään pahaa.
Jokaisella on kuitenkin oikeus omiin ystäviin ja ajatustenvaihtoon.
Kaikesta ei voi puhua oman puolison kanssa.
Se auttaa kestämään arkisen arjen ja ystäviähän ei ikinä ole liikaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos puolisollasi on sinulta salaa toista sukupuolta olevia "mailiystäviä", niin pettääkö puolisosi mielestäsi sinua?
Oon samaa mieltä...
Se ei oo pettämistä... Siis jos viestin sisältö pysyy sallittuna... Mullaki on mailiystävä, joka on vastakkaista sukupuolta ja oisin valmis näyttämään sen viestit omalle kullalleni, koska mulle ei oo mitään salattavaa...
Se on vaan vapauttavaa ku voi kertoo huolensa ja ilonsa jollekki muullekki... Mun mailiystävät on mulle oikeestaan läheisempii ku kaverit joita nään sillon tällön... Mun on paljon helpompaa kertoo huoleni mailin välityksellä...
Mut tottakai mult löytyy myös kaveri piiristä mukavii kavereita... Mut se on eri asia...
Mailiystävyys on piristävä tapa tavata ihmisiä ja vaihtaa mielipiteitä asioista joista ei pysty puhumaan kenenkään kanssa.. Mutta se on vain harmitonta kun se pysyy aisoissa, kun vastakkaisesta sukupuolesta ei tule ihastus ja ihminen ei valtaa mieltäsi kokonaan! Sitten se loukkaa toista jos mailiystävistä tulee liiankin tärkeitä. Toisaalta kaikki mitä salaat on valehtelua..
Itselläni kävi näin. Mieheni mailiystävistä tuli hänelle ihastuksia ja hän alkoi tapailla niitä. Harmittomasti kahvilla käyden ja vain jutellen, mutta ihmiset eivät ajattele näin ja aloin saada puheluja ystäviltäni hänen kahvituokioistaan. Ensin hän kertoi minulle avoimesti ystävistään ja kahvihetkistä omaaloitteisesti, mutta sitten kun vihjasin ettei ole kiva kun kaupungilla säälitäään minua ja häntä pidetään naistenmiehenä, hän rupesi salaamaan minulta asioita ja tietenkin tulin entistä mustasukkaisemmaksi.. Kaikki huipentui siihen kun olimme baarissa ja hän suuteli edessäni "vain mailiystävää".... Joten mielestäni tämä on jo pettämistä!!! Ainakin se loukkasi perkeleesti että meidän suhteen ongelmista on puhuttu "kaikkien kuullen" ja se että noista vain ystävistä tulikin enemmän ja vielä minun luvallani.. Tämän takia en pidä mailiystäviä ja toivon ettei läheisenikään pidä. kaikki on nimittäin mahdollista!
...sun kanssa jenni! mun exällä oli myös mailikamuja, yks oli joku lukioaikainen ihastus, en koskaan tajunnut miksi sellaiseen piti pitää yhteyttä... Ja varsinkin valehdella ettei ole pitänyt yhteyttä vaikka yhteiseltä koneelta näin...
Mä en tollasta enää hyväksy ja luottamus tähän exään meni (tosin monesta muustakin syystä...). Se voi olla aluksi hyvin viatonta, mutta helposti ns. lähtee käsistä...
Mä mietin asioita nykyisen poikaystäväni kanssa niin, että mitä en itse hyväksyisi häneltä, en niin tee myöskään itse. Helppoa? :) Eli meillä on selvät sävelet, ei mailiystäviä vastakkaiseen sukupuoleen ja voin kertoa että toimii! :)
Kaikki mitä salaa ei ole valehtelua vaan kaikki JOTA ON PAKKO salata on valehtelua! Siinä on vinha ero.
Miehesi toimi väärin, mutta sama voisi tapahtua jossain muualla, toisella tavalla "metsästettyjen" naisten kanssa. Se ei ole mailiystävyyden vika!
Lopulta on niin, että jos ajattelee tilanteita, jossa VOI pettää (pahemminkin kuin suutelemalla), ne eivät ihan heti lopu. Kyse on pelkästään ihmisistä itsestään ja heidän ratkaisuistaan. Ei siitä kuinka paljon puolisoa pitää rajoittaa!
Entä hyväksyttekö jos miehellänne on naispuolisia ystäviä joiden kanssa käy esim.kahvilla?
Mä olen onnellisesti naimisissa mieheni kanssa mutta kaipaan muitakin ystäviä.
Ja mulla on paljon mailikavereita naimisissa olevista miehistä.
Osan kanssa ollaan todella läheisiä,mutta mistään ihastumisesta ei ole kyse.
Nekin miehet vaan tuntuu kamalan yksinäisiltä.
Mailiystävyys ei ole pettämistä!
Vaikka ajattelisikin jotakuta romanttisesti sekään ei ole pettämistä.
Kahvilla käyntikään ei ole pettämistä!
Vaikka mailikavereista tulisi tärkeitä ja ajattelisi niitä useinkin (ajattelen usein muitakin kuin mailikavereita) sekään ei ole pettämistä.
Jokaisella ihmisellä on tarve, pienempi tai suurempi, vaihtaa ajatuksiaan ja tuntojaan muidenkin kuin miehensä/vaimonsa kanssa.
Ja: Vaikka minun mailini ovat tappavan arkisia en mieheni niitä antaisi lukea! Ne ovat MINUN. Kuten päiväkirjani, kirjeeni ym.
Pettämisess on se kaikken v-mäisintä, et silti sanoo rakastavansa vaik tekee sellast... Mä en oo joutunu koskaan tän nykyisen kaa kokee pettämistä, mut edellisen kaa kyllä... Ja sekin olin valitettavasti minä... En oo siitä mitenkään ylpee, mut seki oli tavallaan väärinkäsitys... Ei mun ollu tarkotus "pettää"...
Mut nyt mä oon oppinu "läksyistäni" ja oon varma et se ei tuu toistuu... Tai eihän mistään tietysti 100% varma voi olla, mut kuitenki...
Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. eihän lounaalle meneminen työkaverinkaan kanssa ja jutteleminen omista asioista ole pettämistä. Kyllä ihmisellä saa olla elintilaa. Sitten jos mennään sänkyyn niin se on jo pettämistä.