Äitini on elämäni tärkein ihminen. Nykyaikana, kun parisuhteet tuhoutuvat helposti, vain äidinrakkaus poikaansa säilyy, ja päinvastoin. Usein nuorempana laiminlöin äitiäni, enkä juurikaan pitänyt häneen yhteyttä Elän parisuhteessa, mutta nyt kun äiti on alkanut vanhentua, olen oppinut huomaamaan äitini arvon.
Usein "äidin poikaa" halveksitaan. Mutta mielestäni siinä ei ole mitään pahaa, ehkä se on vain kateellisten naisten panettelua? ;) Tällä en tarkoita aikuisia miehiä, jotka elävät äitinsä helmoissa.
Palstan naiset, kuka on teille elämänne tärkein ihminen? Omat lapsenne?
Äiti on tärkein ihminen
15
1824
Vastaukset
- Mama
Elämäni tärkein ihminen on ehdottomasti oma ihana poikani.
- lapset ja mieheni
Lapset ovat minun jatke ja mieheni se joka tietää minusta kaiken. Eli tärkein/tärkeimmät on he jotka jakaa sieluni.
- äiti 27
Omat lapseni ja mieheni ovat tärkeimmät ihmiset. Mutta aika lähelle tulevat myös sisareni ja isäni.
Mutta mutta...
Toivon todella, että kun omat lapsemme kasvavat ja tulevat aikuisiksi, minun ei tarvitse enää heidän ollessa 3kymppisiä huolehtia heistä. Että he ovat vahvoja, itsenäisiä ihmisiä, jotka osaavat elää ilman, että äidin (tai isän) pitäisi olla koko ajan loppuelämänsä ajan hoivaamassa saamattomia lapsiaan. Toivon myös, että heillä on elämässään muutakin tärkeää kuin vain äiti ja isä. On tietenkin hyvä, että vanhempia arvostetaan, mutta että olisin tärkein ihminen... En ehkä välttämättä haluaisi. Haluaisin, että lapsillani olisi muutakuin kuin äiti.
Minä haluan suhtautua lapsiini heidän aikuisiällään kuin aikuisiin ihmisiin. Oma isänikin kasvatti minut (meidät sisaret) vahvoiksi ihmisiksi, jotka pärjäävät. Tiedän, että isäni rakastaa minua ja minä häntä, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että en osaisi elää ilman häntä.
Vanhempien tehtävänä ei ole (minun mielestäni) yrittää elää elämäänsä lastensa kautta ja roikkua heissä kiinni niin pitkään kuin mahdollista. Jos kolmekymppinen 'lapsi' ei ole pystynyt irtautumaan vanhemmistaan, niin jokin on pahasti mennyt pieleen.
Itse toivon, että kun omat lapseni tulevat aikuisikään, he ottavat vastuun omasta elämästään: muuttavat pois kotoa, hankkivat opiskelupaikan ja töitä, oman perheen.
Ainoa asia, mitä minä voin vanhempana antaa, on kasvattaa heidät itsenäisiksi, järkeviksi ja vahvoiksi. Tarvittaessa tuemme tietenkin lapsiamme, mutta toivon sydämestäni, että he löytävät itse oman tiensä.
Isäni on minulle tärkeä, muttei tärkein. Mielestäni ihmisiä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen.- Sanna
Lapset elävät aikuisiässä omaa elämäänsä. Ja vaikka heihin silloin suhtautuisikin kuin toisiin aikuisiin, niin tuskinpa kerron heille samoja asioita kuin miehelleni tai parhaille ystävilleni.
- heta
Lapset ovat elämäni tärkeimmät ihmiset, aina ollut ja tulee olemaan.
- tyttö
äiti on maailman tärkein ihminen terveiset vaan äidille t.tyttö95
- tärkein
Äiti on elämän keskipiste pienelle lapselle ja niin kuuluu ollakin.
Lapset kuitenki kasvaa ja kehitykseen kuuluu vanhemmista irrottautuminen ja ja myöskin vastuu omasta elämästä.Samoin täytyy vanhempien osata irrottaa otteensa ja päästää lapsensa lentämään omilla siivillään.
Kyllä niiden siipien pitäisi kestää.
Mun mielestä aikunen ihminen ei saa ripustautua vanhempiinsa.Varsinkin jos on jo omakin perhe.Kyllä ne tärkeimmät ihmiset pitäisi löytyä sieltä.
Lapset tarvii vanhempiaan.Samoin nuoret.Siksi tämä kiertokulku on välttämätöntä.
Kuka muuten on vanhempi ja tärkein näille aikuisten lasten lapsille,jos heidän vanhempansa roikkuvat kiinni omissaan?- neitiX
Lisäisin vielä, että jos joku alkuperäisen kanssa erehtyy perustamaan perheen, niin onnea vaan. Mahtaa olla aika kamalaa olla tuollaisen asenteen omaavan ihmisen vaimo -aina kakkonen. Pidemmän päälle sitä varmaan lähtisikin etsimään rakkautta muualta, kun kotona mies vaan haikailee oman äitinsä perään. Ts. mies on tilannut itselleen pettävän vaimon...
- mies-72
Ette ihan ymmärtäneet minua. Äitini tai minä emme ole "ripsutautuneet toisiimme": Molemmat elävät itsenäistä elämäänsä. Mutta uskon että äidinrakkaus lastaan kohtaan on vahvinta maailmassa. Ja siis tämä on vain minun mielipiteeni.
Parisuhteet eivät ole kovin kestäviä nykyään, joten ei sen kortin varaan liikaa kannata laskea.
Mutta, ehdotonta totuuttahan ei ole. Minä voin olla väärässä, mutta myös te voitte olla väärässä. - mies-72
neitiX kirjoitti:
Lisäisin vielä, että jos joku alkuperäisen kanssa erehtyy perustamaan perheen, niin onnea vaan. Mahtaa olla aika kamalaa olla tuollaisen asenteen omaavan ihmisen vaimo -aina kakkonen. Pidemmän päälle sitä varmaan lähtisikin etsimään rakkautta muualta, kun kotona mies vaan haikailee oman äitinsä perään. Ts. mies on tilannut itselleen pettävän vaimon...
Et ymmärtänyt alkuunkaan. Enhän tarkoittanut ettenkö rakastaisi avopuolisoani, totta kai rakastan. Mutta voimakkain ja kestävin side on äidin ja hänen jälkikasvunsa välillä. Ei minun myöskään tarvitse haikailla äitini perään. Meillä on hyvä ja avoin ihmissuhde, ja näemme satunnaisesti.
Mutta osoitit juuri, miten tärkeää naisille on se, että nainen on ykkönen miehensä elämässä. - Sanna
mies-72 kirjoitti:
Ette ihan ymmärtäneet minua. Äitini tai minä emme ole "ripsutautuneet toisiimme": Molemmat elävät itsenäistä elämäänsä. Mutta uskon että äidinrakkaus lastaan kohtaan on vahvinta maailmassa. Ja siis tämä on vain minun mielipiteeni.
Parisuhteet eivät ole kovin kestäviä nykyään, joten ei sen kortin varaan liikaa kannata laskea.
Mutta, ehdotonta totuuttahan ei ole. Minä voin olla väärässä, mutta myös te voitte olla väärässä.en voi sanoa, että suhteeni lapsiini olisi mitenkään maailman vahvinta vaan lähestulkoon itsestäänselvyys. Mikään ei ole sen helpompaa rakkautta kuin äidinrakkaus (siksi se taitaa nykyaikana olla ylikorostettua..): Rakastan lapsiani ja kas, huomaan heidänkin rakastavan minua. Mutta mutta. Kuten Kahlil Gibran sanoi jotain näin: "Teidän lapset eivät ole teidän lapsianne. He ovat elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat kauttanne, mutta eivät silti kuulu teille".
Toivon koko sydämestäni, että lapseni pärjäävät maailmassa eivätkä ripustaudu minuun. Minäkään en halua ripustautua heihin. Rakkaus lapsiin on täysin erilaista kuin rakkaus johonkuhun muuhun, koska se on niin ilmiselvää. Vaikka rakastaisin jotakuta miestä kuinka paljon tahansa, niin hän ei välttämättä rakasta minua yhtään. Eli aikuisten väliseen rakkauteen täytyy nähdä vaivaa - siksi se usein toteutuessaan onkin paljon antoisampaa kuin rakkaus "omaan" lapseen.
Elämässäni ei ole yhtä tärkeintä ihmistä. Minulle tärkeimpiä ovat exäni (joka on hyvä ystäväni yhä. Olen tuntenut hänet 25 vuotta), mieheni sekä kolme ystävääni (1 naispuolinen, 2 miespuolista, joista toinen minua 20 vuotta nuorempi). Heidän avullaan pystyn rakastamaan lapsiakin enemmän ja näin heidän kokemus rakkauden monimuotoisuudesta moninkertaistuu.
- Sanna
Piti sanomani, että en ole varsin pitkän elämäni aikana kuullut kenenkään naisen sanovan, että äiti on heille tärkein ihminen maanpäällä ;).
- seuraaja__
"kuullut kenenkään naisen sanovan, että äiti on heille tärkein ihminen maanpäällä ;)." Naisille on normaalisti nainen itse tärkein maan päällä. Nainen rakastaa itseään myös miehensä kautta. Naiselle tärkein ei voi olla toinen nainen (esim. äiti)
- olemassa..
sanonta joka menee näin jokseenkin näin: "mies rakastuu kaksi kertaa elämässään; äitiinsä ja sitten äidin korvikkeeseen. Muu on teeskentelyä".
Euroopassa yleensä perheen ja suvun merkitys ihmisen elämässä on paljon suurempi. Monet siellä asuvat opiskeluajan vielä kotonaan ja sen jälkeenkin. Tai käyvät vähintääkin joka vkl kotona pitemmänkin matkan päästä. Suomessa yhteiskunta on ottanut perheen ja sukulaisten roolin joten kotona asuvaa tai usein käyvää täysi-ikäistä pidetään liki "häviäjänä" ja riippuvaisena kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi. On liki kunnia asia, että käydään vanhempien luona vain kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja kesälomalla. ja ollaan sitten "itsenäisiä" ja omin siivin maailmassa.
Yhteiskunta ei vain ikinä pysty tarjoamaan sitä aitoa huolenpitoa ja seuraa mitä perhe ja sukulaiset. Sitä voi kysyä vaikka yksinäisiltä vanhuksilta tai masentuneilta opiskelijoilta. - arvostaa äitiään
Päinvastoin ! Mutta täytyy herätä myös tajuamaan, että ihmisen elämään kuuluu erilaisia suhteita ja ihmisiä, joita ei voi rinnastaa toisiinsa.
Ja jokaiselle pitää antaa sille kuuluva arvo !
Äidille arvo äitinä, ystäville ystävinä, vaimolle vaimona.
On jotain vikaa henkisessä kehityksessä jos äitisuhde hallitsee kaikkea.
Mieti elämääsi, kipeitä kohtia, traumojasi ja analysoi ja hoida ne pois, niin saat suhteellisuudentajusi ja terveen pohjan elämälle takaisin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331925- 69842
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28812Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259724Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64703Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132670- 10664
- 26639
- 77637
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200627