Äiti on tärkein ihminen

Elämäni tärkein ihminen on ehdottomasti oma ihana poikani.

Lapset ovat minun jatke ja mieheni se joka tietää minusta kaiken. Eli tärkein/tärkeimmät on he jotka jakaa sieluni.

Omat lapseni ja mieheni ovat tärkeimmät ihmiset. Mutta aika lähelle tulevat myös sisareni ja isäni.

Mutta mutta...

Toivon todella, että kun omat lapsemme kasvavat ja tulevat aikuisiksi, minun ei tarvitse enää heidän ollessa 3kymppisiä huolehtia heistä. Että he ovat vahvoja, itsenäisiä ihmisiä, jotka osaavat elää ilman, että äidin (tai isän) pitäisi olla koko ajan loppuelämänsä ajan hoivaamassa saamattomia lapsiaan. Toivon myös, että heillä on elämässään muutakin tärkeää kuin vain äiti ja isä. On tietenkin hyvä, että vanhempia arvostetaan, mutta että olisin tärkein ihminen... En ehkä välttämättä haluaisi. Haluaisin, että lapsillani olisi muutakuin kuin äiti.

Minä haluan suhtautua lapsiini heidän aikuisiällään kuin aikuisiin ihmisiin. Oma isänikin kasvatti minut (meidät sisaret) vahvoiksi ihmisiksi, jotka pärjäävät. Tiedän, että isäni rakastaa minua ja minä häntä, mutta se ei tarkoita suinkaan sitä, että en osaisi elää ilman häntä.

Vanhempien tehtävänä ei ole (minun mielestäni) yrittää elää elämäänsä lastensa kautta ja roikkua heissä kiinni niin pitkään kuin mahdollista. Jos kolmekymppinen 'lapsi' ei ole pystynyt irtautumaan vanhemmistaan, niin jokin on pahasti mennyt pieleen.

Itse toivon, että kun omat lapseni tulevat aikuisikään, he ottavat vastuun omasta elämästään: muuttavat pois kotoa, hankkivat opiskelupaikan ja töitä, oman perheen.

Ainoa asia, mitä minä voin vanhempana antaa, on kasvattaa heidät itsenäisiksi, järkeviksi ja vahvoiksi. Tarvittaessa tuemme tietenkin lapsiamme, mutta toivon sydämestäni, että he löytävät itse oman tiensä.

Isäni on minulle tärkeä, muttei tärkein. Mielestäni ihmisiä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen.

Lapset ovat elämäni tärkeimmät ihmiset, aina ollut ja tulee olemaan.

äiti on maailman tärkein ihminen terveiset vaan äidille t.tyttö95

Äiti on elämän keskipiste pienelle lapselle ja niin kuuluu ollakin.
Lapset kuitenki kasvaa ja kehitykseen kuuluu vanhemmista irrottautuminen ja ja myöskin vastuu omasta elämästä.Samoin täytyy vanhempien osata irrottaa otteensa ja päästää lapsensa lentämään omilla siivillään.
Kyllä niiden siipien pitäisi kestää.
Mun mielestä aikunen ihminen ei saa ripustautua vanhempiinsa.Varsinkin jos on jo omakin perhe.Kyllä ne tärkeimmät ihmiset pitäisi löytyä sieltä.
Lapset tarvii vanhempiaan.Samoin nuoret.Siksi tämä kiertokulku on välttämätöntä.
Kuka muuten on vanhempi ja tärkein näille aikuisten lasten lapsille,jos heidän vanhempansa roikkuvat kiinni omissaan?

Piti sanomani, että en ole varsin pitkän elämäni aikana kuullut kenenkään naisen sanovan, että äiti on heille tärkein ihminen maanpäällä ;).

sanonta joka menee näin jokseenkin näin: "mies rakastuu kaksi kertaa elämässään; äitiinsä ja sitten äidin korvikkeeseen. Muu on teeskentelyä".

Euroopassa yleensä perheen ja suvun merkitys ihmisen elämässä on paljon suurempi. Monet siellä asuvat opiskeluajan vielä kotonaan ja sen jälkeenkin. Tai käyvät vähintääkin joka vkl kotona pitemmänkin matkan päästä. Suomessa yhteiskunta on ottanut perheen ja sukulaisten roolin joten kotona asuvaa tai usein käyvää täysi-ikäistä pidetään liki "häviäjänä" ja riippuvaisena kuten tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi. On liki kunnia asia, että käydään vanhempien luona vain kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja kesälomalla. ja ollaan sitten "itsenäisiä" ja omin siivin maailmassa.

Yhteiskunta ei vain ikinä pysty tarjoamaan sitä aitoa huolenpitoa ja seuraa mitä perhe ja sukulaiset. Sitä voi kysyä vaikka yksinäisiltä vanhuksilta tai masentuneilta opiskelijoilta.

Päinvastoin ! Mutta täytyy herätä myös tajuamaan, että ihmisen elämään kuuluu erilaisia suhteita ja ihmisiä, joita ei voi rinnastaa toisiinsa.
Ja jokaiselle pitää antaa sille kuuluva arvo !
Äidille arvo äitinä, ystäville ystävinä, vaimolle vaimona.
On jotain vikaa henkisessä kehityksessä jos äitisuhde hallitsee kaikkea.
Mieti elämääsi, kipeitä kohtia, traumojasi ja analysoi ja hoida ne pois, niin saat suhteellisuudentajusi ja terveen pohjan elämälle takaisin.