tulevat pyhät, miten jaksatte

Ei ehkä aiheeseen liittyvää mutta oon ite miettiny noita asioita. Oon vielä nuori 20v, mutta kieltämättä tollanen yksinäiseks jääminen vähän pelottaa.

Lähde ulos! Ei se mies tipahda itsestään katosta läpi sun viereen. Sun täytyy etsiä sitä ja tehdä tosiaan alotteita sen eteen. Ota härkää sarvista kiinni ja lähde kattelee niitä miehiä. Tee selväks ettet hae yhden yön juttua vaan ihan vakavaa suhdetta. Miehiä nimittäin on yksinäisiä vähintään yhtä paljon kuin naisiakin.

Niin totta yksinolo hieman kauhistuttaa mut toivoa saa et joskus ei tarvitse olella enää yksin, kyllä se jossain kohtaa tärppää kun sen oikean löytää.
Sinullekin sanoisin et ei muuta kun haku päälle ei sitä muuten löydä ku kotookaan hän ei tule hakemaan. Sitkeesti vaan uusia treffejä kehiin ku ei kukaan ihminen ole luotu olemaan yksin kaikki haluaa jossain vaiheessa jonkun jonka kanssa saa arjen jakaa ja nauttia hiljaisista illoista hellyyden kera.
Ilman tuota ihminen katkeroituu ja muuttuu kyyniseksi robotiksi joka hamuaa vaan elämään lisää aktiviteettejä ettei tarvitsisi tuntea sitä riipaisevaa yksinolon tunnetta.

Olen (vasta?) 22 ja tutulta kuulosti tuo tekstisi.Kaikki kaveri ovat parisuhteessa/perheellisiä.Joskus pelottaa että mitäs jos olen samassa jamassa vielä 10 vuodenkin kuluttua...
Haaveena saada se oma rakas ja perhe joiden kanssa viettää näitä pyhiä..

Täällähän me ollaan, ainakin muutama meistä. Itse ainakin ajattelin käydä täällä kattomassa mitä tyypeille kuuluu. Eipä mullakaan sitä omaa perhettä ole, mutta ajatellaan vaikka, että on siinä hyviäkin puolia. Saadaan ite määrätä mitä kanavaa katotaan, syödä sängyssä kaikkee extra-murustavaa ja nukkua niin pitkään kun halutaan. Juu, tiedän, laiha lohtuhan se on, mut edes pikkuriikkisen pikkuinen kuitenkin... eikös niin :)

Aika menee varmaan vanhempien luona koiran kanssa. Uusi vuosi ahdistaa kyllä jo nyt, koska sillon olen varmaankin vain koiran kanssa, tosin onhan siitäkin seuraa, katellaampa sit ikkunasta ilotulituksia:P
Mukavahan se ois olla joku mies kainalossa, mutta kun on tuo luottamus mennyt aika totaalisesti noihin kaksilahkeisiin (tiedän, ei saa yleistää...) niin oompahan sitten yksikseni...

Täällä vajaa 3-kymppinen sinkkutyttö, jolla pyhät kanssa edessä. Kaikilla tosiaan parisuhteet tai perhetraditiot, joiden merkeissä viettävät joulun.

Mutta totesin tuossa jo hyvän aikaa sitten, että miten nautinkaan tästä sinkkuelämästä. Voin mennä ja tehdä niinkuin tykkään. Kämppä on sellaisessa kunnossa kuin itse sen saan, ja aamupala sisältää juuri sitä mitä haluan. Ja ihan oikeasti!! Katson taaksepäin avoliittoaikoihin, jolloin en ollut onnellinen - milloin kukakin sitten jäkätti je kenelle mistäkin asiasta.

Ei aina kaikkeen tarvita seuraa, harrastuksissa voi käydä itsekseen, ja siellä tutustuu ihmisiin - salilla, tanssimassa - ehkä vähän liikaakin. Kun haluaisikin välillä olla viikonlopun omassa rauhassa, puhelin vaan soi. Niinpä pyhätkin ovat oma hyvä hetkensä: SAA olla omassa rauhassa luvan kanssa.

Niin, entäs vanhemmat ja tuttavat? Mulla on ainakin tapana käydä jouluna vanhempien luona syömässä. uutena vuonna on porukkaa kaupungilla, ja onhan niitä puolenyön aikaan niitä ilotulituksia. Ei mikään estä lähtemästä katsomaan sellaista kaikkea muiden ihmisten sekaan.