Nyt on vakava kysymys. Jos olet tavannut oikein itsestäsi mukavan miehen, joka suorittaa asepalvelustaan ja jolle tapahtuu intissä onnettomuus.
Niin miten reagoit, jos mies palaakin käsipuolena, tai jalka esim. polven kohdalta irtipoikki, eli proteesilla loppuikänsä. Häivytkö samantien kuin pieru saharaan, sellainen tuntuu olevan nykyajan välittämisen trendi kylläkin...
Ja huom. Vakavamielisiä vastauksia, koska syykin on hyvä!
Niin miten reagoit, jos mies palaakin käsipuolena, tai jalka esim. polven kohdalta irtipoikki, eli proteesilla loppuikänsä. Häivytkö samantien kuin pieru saharaan, sellainen tuntuu olevan nykyajan välittämisen trendi kylläkin...
Ja huom. Vakavamielisiä vastauksia, koska syykin on hyvä!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten suhtaudut, jos poikaystävä joutuu auto-onnettomuuteen? Tai menettää näkönsä? Tai ihan mitä vain...
Eihän se nyt ihmistä muuta toiseksi, jos niin ikävästi käy, että menettää jonkin fyysisen ominaisuutensa onnettomuudessa... Jos sen takia tyttöystävä lähtee kävelemään, niin kovinpa on kevyissä kantimissa suhde ollut jo aiemmin.
Mitä jos käy toisin päin eli sinä menetät vaikkapa jalkasi tai kätesi onnettomuuden surauksena? Toivoisitkohan kenties rakkaita ihmisiä lähellesi, vai että he häviäisivät kuin pieru Saharaan?
( "Heh"... Asiaan sinänsä liittymätöntä, mutta ensimmäisenä tuli mieleen, että niistä ihmisistä, jotka näilläkin palstoilla kirjoittelevat yksityiskohtaisia "24:n kohdan" nais/mies- ihanteitaan, varmaan aika moni lähtis tosi sukkelaan litomaan suhteesta, jos toinen osapuoli jotenkin vammautuisi... )
Itse en usko, että lähtisin missään nimessä kävelemään suhteesta toisen terveyden skragaamisen vuoksi SIINÄ TAPAUKSESSA, että olisin oikeasti ja aidosti rakastunut. Jos taas en olisi oikeasti mieheen rakastunut, saattaisin lähteäkin. Mielestäni suhteesta lähtemisessä, jos siis ei ole rakastunut, ei ole mitään moraalitonta, koska samalla laillahan toimin terveenkin ihmisen kohdalla (Lähden, jos homma ei skulaa ja en rakasta tarpeeksi).
Ei esim. joku jalkaproteesi tai näön menettäminen rakastettua miksikään muuta. Yhä hän se sama ihminen on, onnettomuuden jälkeenkin. Ainoastaan sellainen tilanne, jossa kumppanilla olisi esim. onnettomuuden seurauksena merkittäviä ja pysyviä mm.älylliseen suoriutumiseen vaikuttavia aivovammoja, saattaisivat aikaansaada jättämispohdinnat rakkaudesta huolimatta. Jättäisinkö silloin, on kuitenkin vaikea sanoa, kun en ole koskaan itse tuommoista tilannetta ( onnekseni)joutunut kokemaan.
Tuskin siis luovuttaisin kovin helpolla, jos todella tykkaisin miehestä.:-)
Minulle heräsi aika paljon samoja ajatuksia kuin edellisellekin kirjoittajalle. Jos aidosti olisin rakastunut, niin vammautuminen tuskin vaikuttaisi asiaan ellei tulisi älylliseen suoriutumiseen vaikuttavia vammoja. On pakko ajatella omaa itseään jos toinen on vajonnut älyllisesti kovin alas eikä pysty mitenkään huolehtimaan itsestään. En kuitenkaan halua olla "kehitysvammaisen" huolehtija. Aika raakaa kuitenkin, mutta itseään on pakko ajatella.
Vaikkapa se proteesi ei vaikuta suhteeseen mitenkään, samat aivot ja sama ihminen se on muutenkin, tosin jollain lailla kuitenkin muuttuneena. Suhteesta "lähtisin" samalla lailla kuin terveen ihmisen kanssa olevasta suhteesta.
Sekavaa tekstiä, mutta kukapa sitä täydellinen olisikaan. Jos kovasti rakastaa niin pieni onnettomuus voi vaan lujittaa suhdetta. -me vastaan muut-
vain liittyisi rovaan...
..miten se kundi itse suhtautuisi asiaan. Jos se on kuitenkin suurin piirtein sama tyyppi kuin siihenkin saakka, niin miks ihmeessä jonkun puutteen takia tärkeän ihmisen jättäisin?!
Mutta siinä tapauksessa, että se mies jää siihen vammaansa kiinni, muuttaa elämänasennetta ja katkeroituu tms. Eikä ajan myötä ole sinut itsensä ja asian kanssa, niin en minä omaa elämääni siinä alkais pilaamaan ja uhraamaan.
Aseta itsesi vammautuneen tilalle. Mitä itse toivoisit? Kuvittele itsesi vaikkapa autokolarin jäljiltä (mitä en tietenkään kenellekkään toivo) ja sitä tilannetta, että mitä jos sinä olet vastaavassa tilanteessa? Tuollaisen vamman jäljiltä vammautunut tarvitsee tukea kaikista eniten. Hyväksyntää. Ennenkaikkea ystäviltään. Kuvittele, miltä sinusta tuntuisi, jos sinut hylätään heti vammautumisen jälkeen.