Erityisesti julkissektorilla on edessään vyönki-
ristys. Syynä on saksalaisille maksettu ylimääräi-
nen 20 miljardin markan työttömyystuki, joka
suoritetaan alustavasti kertakorvauksena. "Saksan
työttömyys on pahentunut siinä määrin, että EU:n
jäsenmaana ja entisenä aseveljenä Suomi ei tässä
tilanteessa voi jäädä sivustakatsojaksi", sanoi
pääministeri Liponen lehdistötilaisuudessa.
"Meillä tämä taas merkitsee sitä, että pelkkä
tulosvaatimusten kiristys julkissektorilla ei
aivan riitä. Joudumme lisäksi totetuttamaan irti-
sanomisia" jatkoi Liponen. Näin siksi, koska
meillä työllisyystilanne on hyvä eikä irtisanomiset
sanottavasti vaikuta työttömyysprosenttiin.
Tilastokeskuksen arvion mukaan tulevista irtisa-
nomisista huolimatta työttömyysprosenttin
arvioidaan laskevan lähes 8 %:iin tulevana
syksynä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysprosentti
laskee, johtuen siitä, että yksityinen
sektori todennäköisesti kaksinkertaistaa sekä
irtisanomiset että lomautukset tulevana syksynä.
Valtiovarainministeriö on laskenut, että 20 mrd
markan tuki saksalaisille riittää hillitsemään sikä-
läisen työttömyyden kasvua ainakin meidän ensi
kevään vaalien jälkeiseen aikaan asti.
Tilannetta tarkastellaan vaalien jälkeen, ja jos
nykyinen hallituskoaliitio jatkaa, lisäirtisanomisiin
ainakin julkisektorilla joudutaan turvautumaan
viimeistään ensivuoden kesäkuussa. Valtiovarain-
ministeriön arvion mukaan irtisanomisia joudutaan
tarkaselemaan vuosittain, koska saksalaisten työt-
tömyystukeen suomalaisilta luottolaitoksilta otettu
laina on jaksotettu viidelle vuodelle. Lisäksi
tilannetta hankaloittaa ministeriön virkamiehille
sekä muulle valtion hallitukselle lojaallille
henkilöstölle kaavailtu, noin 5 %:n palkankorotus.
Korotus vastaa kaupan keskusliiton alkuvuoden liike-
vaihdon eli käytännössä hintojen nousua, ja on
siten varsin maltillinen.
Valtion lisälainan tarpeeseen on valtiovarainminis-
teri Siimestö kehittänyt älykkään mallin, missä
velanotto kokonaan keskitetään kunnille. "Tällä
toimintamallilla saadaan valtiontalous näyttämään
hyvältä, velka ei kasva dramaattisesti, ja samalla
saadaan myös kuntasektori mukaan irtisanomisiin",
totesi valtiovarainministeri Siimestö lehdistöti-
laisuudessa.
Suomalaisista työttömistä Siimestö totesi kohteli-
aasen sävyyn, että "ne saisivat aktiivisemmin osallis-
tua hankkeen rahoitukseen, ja ellei työnteko kelpaa,
edessä on tukien leikkaus", totesi Siimestö edelleen.
Tulevaisuuden näkymiin noin yleensä ministeri Siimestö
viittasi saherin päätoimittajan rohkaiseviin kannan-
ottoihin 7.8. pääkirjoituksessa, missä päätoimittäja
kehui hallituskoaliition saavutuksia. Päätöimittajahan
kehui työväestön toisen puolikkaan uhrautuvaa asennetta
isänmaan hyväksi suostumalla joustoihin. "Kannustimena
on luonnollisesti ollut tuleva alhainen eläke", totesi
valtiovarainministeri Siimestö.
ristys. Syynä on saksalaisille maksettu ylimääräi-
nen 20 miljardin markan työttömyystuki, joka
suoritetaan alustavasti kertakorvauksena. "Saksan
työttömyys on pahentunut siinä määrin, että EU:n
jäsenmaana ja entisenä aseveljenä Suomi ei tässä
tilanteessa voi jäädä sivustakatsojaksi", sanoi
pääministeri Liponen lehdistötilaisuudessa.
"Meillä tämä taas merkitsee sitä, että pelkkä
tulosvaatimusten kiristys julkissektorilla ei
aivan riitä. Joudumme lisäksi totetuttamaan irti-
sanomisia" jatkoi Liponen. Näin siksi, koska
meillä työllisyystilanne on hyvä eikä irtisanomiset
sanottavasti vaikuta työttömyysprosenttiin.
Tilastokeskuksen arvion mukaan tulevista irtisa-
nomisista huolimatta työttömyysprosenttin
arvioidaan laskevan lähes 8 %:iin tulevana
syksynä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysprosentti
laskee, johtuen siitä, että yksityinen
sektori todennäköisesti kaksinkertaistaa sekä
irtisanomiset että lomautukset tulevana syksynä.
Valtiovarainministeriö on laskenut, että 20 mrd
markan tuki saksalaisille riittää hillitsemään sikä-
läisen työttömyyden kasvua ainakin meidän ensi
kevään vaalien jälkeiseen aikaan asti.
Tilannetta tarkastellaan vaalien jälkeen, ja jos
nykyinen hallituskoaliitio jatkaa, lisäirtisanomisiin
ainakin julkisektorilla joudutaan turvautumaan
viimeistään ensivuoden kesäkuussa. Valtiovarain-
ministeriön arvion mukaan irtisanomisia joudutaan
tarkaselemaan vuosittain, koska saksalaisten työt-
tömyystukeen suomalaisilta luottolaitoksilta otettu
laina on jaksotettu viidelle vuodelle. Lisäksi
tilannetta hankaloittaa ministeriön virkamiehille
sekä muulle valtion hallitukselle lojaallille
henkilöstölle kaavailtu, noin 5 %:n palkankorotus.
Korotus vastaa kaupan keskusliiton alkuvuoden liike-
vaihdon eli käytännössä hintojen nousua, ja on
siten varsin maltillinen.
Valtion lisälainan tarpeeseen on valtiovarainminis-
teri Siimestö kehittänyt älykkään mallin, missä
velanotto kokonaan keskitetään kunnille. "Tällä
toimintamallilla saadaan valtiontalous näyttämään
hyvältä, velka ei kasva dramaattisesti, ja samalla
saadaan myös kuntasektori mukaan irtisanomisiin",
totesi valtiovarainministeri Siimestö lehdistöti-
laisuudessa.
Suomalaisista työttömistä Siimestö totesi kohteli-
aasen sävyyn, että "ne saisivat aktiivisemmin osallis-
tua hankkeen rahoitukseen, ja ellei työnteko kelpaa,
edessä on tukien leikkaus", totesi Siimestö edelleen.
Tulevaisuuden näkymiin noin yleensä ministeri Siimestö
viittasi saherin päätoimittajan rohkaiseviin kannan-
ottoihin 7.8. pääkirjoituksessa, missä päätoimittäja
kehui hallituskoaliition saavutuksia. Päätöimittajahan
kehui työväestön toisen puolikkaan uhrautuvaa asennetta
isänmaan hyväksi suostumalla joustoihin. "Kannustimena
on luonnollisesti ollut tuleva alhainen eläke", totesi
valtiovarainministeri Siimestö.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan pikku oikaisu tuohon fantasiaan.
Soneran velkoja ei makseta valtion pussista. Lisäannin osakekirjauksista kertyneet rahat voidaan jonkin logiikan mukaan laskea omistajatueksi ja osallistumiseksi velkojenmaksuun. Mutta siinä tapauksessa osakemyynnin tulot pitäisi laskea taas toiseen koriin ja siinä laskelmassa valtionkassa on reippaasti voiton puolella.
Samaa selitystä tarjosi eräs Soneran johtaja Helsingin Sanomissa muutama päivä sitten. Selitys ontuu pahasti.
Valtio on edelleen Soneran suurin omistaja ja kaikki muutokset yhtiön tilassa vaikuttavat suoraan eritisesti valtion omistuksen arvoon. Jos Soneran (osakkeiden) arvo joutuu neljän miljardin euron fiaskon vuoksi kuralle, maksaja on suurelta osin valtio, vaikka varoja ei suoraan valtion pussista kaivettaisikaan.
Matss kuten HS:n kirjoituskin viittasi myös siihen, että valtio olisi edelleen Sonerasta voitolla noin seitsemän miljardia euroa ja että veronmaksajat eivät näin ollen olisi menettäneet mitään. Tämäkään ei pidä paikkansa.
On totta, että valtio on sai mittavat myyntitulot myydessään noin puolet Sonera-omistuksestaan muutaman vuoden aikana. Mutta näissä laskelmissa on toistuvasti "unohdettu" se tosiasia, että juuri valtiohan asetti Soneran alkupääoman yhtiöittäessään Suomen PT:n. Laskelmissa tämän alkupääoman arvo on ikäänkuin nollattu, että osakkeiden myynnistä saatu koko seitsemän miljardia euroa olisi puhdasta voittoa.
Jälkiviisaus ei juuri lohduta, vahinko on jo tapahtunut, mutta ehkä silti voisimme keskustella asioista avoimesti niiden "oikeilla nimillä" ja yrittää ottaa tästä valtiollekin erittäin kalliista opetuksesta kaikki "oli" irti.