Nyt on niin että uusioperheessä on m.m. yksi MBD-lapsi. Puoliso ei ymmärrä että huutaminen lapselle ei auta, kun ja jos hän tiputtaa esineitä ja kömpelösti sotkee paikat. Lapsellahan on MBD! Ei ilkeä tahto! Puoliso pelkää hysteerisesti että lapsen takia joudutaan häpeämään kaupungilla, ja vaatii lapselta mahdollisimman "normaalia" käytöstä.Mikä taas on lapselle jatkuva jännitystila. Miten puhun asiasta?
Lapsen MBD:tä ei "nähdä"
uusioavokki, 34v.
3647
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
...mutta tässä tapauksessa se ei todellakaan ole tuon lapsen vika.
MBD:lle.
.. on eroille ollut. Minä olen esimerkiksi hyljännyt kylmästi kaikki sellaiset "sulhas"kandit, poikaystävät ym jotka eivät ole tulleet toimeen koirieni kanssa tai hyväksynyt niitä. Fiksuimmat ovat ymmärtäneet heittäytyä "allergisiksi". Mutta koiristaini en ole luopunut yhdenkään miehen takia.
Lapsi on paljon vakavampaa kuin koirat. Jos ei avokiltasi luonnistu elämä lapsesi kanssa älkää kiduttako teitä kaikkia kolmea. Ymmärtäkää erota. Lapsi on sinun elämääsi sellaisena kuin on. On ehdoton edellytys että kumppanisi tulee toimeen lapsen kanssa, eikä pelkästään "siedä". Eli tässä tapauksessa ei auta vaikka hän alkaisi sietää ja ymmärtää. Hänen olisi myös sisäisesti hyväksyttävä tosiasiat, tai ajan mittaan hänen hermot menee... ja toisaalta et pysty kuitenkaan olemaan täysin varma kuinka hän kohtelee lastasi silloin kun et ole näkemässä.
Luota tulevaisuuteen. Rakkautta on, ehdotontakin. Ehkä et ole vielä tavannut häntä. Kehenkään ei kannata jäädä roikkumaan vain siksi ettei tarvitse olla yksin,