Rahalla rakkautta???

Kirsikka

Olen aika vaikeassa ratkaisutilanteessa...

Eroa olen miettinyt vuosikausia ja viimein olen tehnyt itselleni selväksi, että ero on ainoa oikea ratkaisu. Aviossa olemme olleet 18 vuotta, mutta sellaista suurta rakkautta se ei ole koskaan ollut (ajauduimme yhteen).
Mies on yrittäjä, jolla työ vie kaiken ajan ja energian, ja siksi on ollut vuosia jo jatkuvasti kireä ja kiukkuinen. Olemme lasten kanssa oppineet katsomaan millä ilmeellä mies tulee kotiin, että uskaltaako puhua mitään, ettei tulisi taas kamalaa raivonpuuskaa niskaan. Yhteisiä lomia meillä ei ole ollut enää vuosiin. Seksiäkään ei ole kuin ehkä kerran vuodessa.
Taloudellisesti mies on paljon vahvemmalla pohjalla kuin minä - meillä on erilliset rahat ja minä hoidan kaikki omat sekä suuren osan lasten kuluista. Mies on todella pihi!

MUTTA nyt kun olen jo tehnyt oman päätökseni laittaa eroasiat pikkuhiljaa etenemään, on mies jotenkin pehmentynyt ja alkaa ostaa rahalla muun perheen hyväksyntää... Ihan kuin hän aavistaisi minun ajatukseni, vaikka en ole niitä aivan suoraan vielä ääneen kertonutkaan?
Ollaan me toki yritetty puhua erosta montakin kertaa, mutta aina yritykset ovat päättyneet kamalaan riitaan - ja miehen itkuun...

Mitä teen, kun tiedän että liitostamme ei ole jäljellä mitään sellaista, mitä oikeassa avioliitossa kuulusi olla? Haluaisin että saisin lasten kanssa jatkaa elämää rauhallisesti, ilman noita jatkuvia riitoja (lapsetkin toivovat sitä). Tiedän myös, että liiton jatkaminen on väärin miestäni kohtaan, koska en voi antaa hänelle rakkautta!

Mutta miten pitää suhtautua tuohon rahan "työntämiseen" - voiko rahalla ostaa rakkautta???
Minun mielestäni ei voi!!!

16

1840

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kummastuttaa..

      Oikeesti??

    • pitkästä suhteesta

      Itsekin erosin 18 v. kestäneestä avioliitosta. Meillä kyllä meni aivan väkivallaksi miehen taholta käytös ja lopulta minäkin iskin hanttiin. Lapset kärsivät. Riuhtaisin itseni irti. Vaikeat lähivuodet eron jälkeen ovat olleet, sitä kun aika muistoja alkaa kultaamaan entisen elämän suhteen. Muistan kuitenkin päälimmäisenä ahdistuksen ja juuri tuollaisen valmistautumisen miehen kotiintuloon, että minkä ilmeen valitsisi, ettei paukkuisi. Lapset jaettiin tasaisesti meidän kesken. Uusi elämä tuo myös omat stressit. Paratiisia kun ei maan päällä ole, mutta siedettävästi voi selvitä eron jälkeen.

      • jo lastenkin takia

        tarinani tuo pitkästä suhteesta ja voin sanoa että on se hyvä elää ilman pelkoa.


    • ja mitä

      Jos et voi pahoin suhteessas niin ei mitään hätää. Toiset ihmiset ei osaa puhua tunteistaan, ne käyttää siihen rahaa. Opittu lapsuudessa. Ihminen sun miehes vaan on. Et ainoastaan sinä.

      • voi odottaa

        sitä mitä haluaa mutta vaatia ja pakoittaa ei voi, ei rahallakaan.
        Kyllähän se tulee mieleen kun lueskelee "ulostuloja" että miksi on ajettu "kiireet " niin suuriksi ettei voi tehdä valintoja suhteen ja perheen sekä tehdyn kiireen välillä.
        Puhumatta ei aukea ja suhteen eteen on kai tehtävä "työtä" ja oltava "yrittäjä " siinäkin mutta molempien.

        Kun lapset vie ajan ja huomion joka heille kuuluu niin kumppani unohtuu useimmiten. Hältä vaaditaan vain korvausta siihen menetetyyn aikan ja huolenpitoon mitä saa antaa toisille eli lapsilleen tai työlleen.

        Riittankin tarvitaan kaksi joten ei se synny toisesta pelkästän. Vastuuta valintojen edessä sillä ei se "perusturva" ole tullut itsestään kellekkään vaan se täytyy tehdä jonka kohtuudella voi saada.


    • muuttua

      Ehkä hän on herännyt, ja yrittää korjata tilannetta, mutta ei oikein osaa. Oletteko riidelleet raha-asioista joskus?

      Ehkä nyt olisi aika keskustella rehellisesti siitä, mistä olisi apua tilanteeseen. Miehelläsi ei välttämättä ole aavistustakaan siitä mitä häneltä odotetaan, jos raha on ohjaillut häntä noin pitkään.

      18 vuotta on pitkä aika.

      • vaateet

        Mies pidetään itsestään selvyytenä että se varmistaa toimeentulon ja tuottaa kaiken mitä "onnellinen" elämä tarvitsee. "ulkoisesti" kun sen tuottaa niin alkaakin vaatimus että miksi mies ei ole "palvonut" kuningatartaan kokajan siten että ei mitään pettymyksiä olisi päässyt naiselle tapahtumaan??
        No kun on päässyt niin tapahtumaan että vaimokin on joskus kokenut "petymyksiä" niin mies onkin ulosheiton kohde koska täydellinen nainen ei ole saanut kaikkea mitä haluaa.

        Raha on järjetön keino koettaa paikata sekä ketään on ilmeisesti järjetöntä koettaa muuttaa uhittelemalla. Tilnateet syntyy kahdenihmisen käyttäytymisestä ja tavasta toimia joten ei ole yhtä joka tulisi "syrjäyttää" vaan mennä itseeensä ja katsoa peiliin. myös.

        Väistämätöntä on että tää unohtuu useimmiten.


      • Kirsikka
        vaateet kirjoitti:

        Mies pidetään itsestään selvyytenä että se varmistaa toimeentulon ja tuottaa kaiken mitä "onnellinen" elämä tarvitsee. "ulkoisesti" kun sen tuottaa niin alkaakin vaatimus että miksi mies ei ole "palvonut" kuningatartaan kokajan siten että ei mitään pettymyksiä olisi päässyt naiselle tapahtumaan??
        No kun on päässyt niin tapahtumaan että vaimokin on joskus kokenut "petymyksiä" niin mies onkin ulosheiton kohde koska täydellinen nainen ei ole saanut kaikkea mitä haluaa.

        Raha on järjetön keino koettaa paikata sekä ketään on ilmeisesti järjetöntä koettaa muuttaa uhittelemalla. Tilnateet syntyy kahdenihmisen käyttäytymisestä ja tavasta toimia joten ei ole yhtä joka tulisi "syrjäyttää" vaan mennä itseeensä ja katsoa peiliin. myös.

        Väistämätöntä on että tää unohtuu useimmiten.

        Siis minä en ole vaatinut mitään -päinvastoin, olen yrittänyt aina sanoa, että vähempikin työnteko riittää!
        Olen itse lähtöisin vaatimattomasta työläisperheestä, enkä ole tottunut saamaan luksusta. Olen tottunut säästämään vähästäkin (ompelen itse yms.)
        Enkä ole myöskään saanut mitään ekstraa itselleni... Talomme on perusmallinen ja sisustus on sitä, mikä on sattunut olemaan tarjouksessa rakennushetkellä.
        Sen mitä mies on "ylimääräistä" hankkinut, hän on sijoittanut omaan eläkevakuutukseensa yms. Nyt hänellä on (kuulemma) ongelma, mihin sijoittaisi seuraavaksi!!! Kuitenkaan hän ei ole suostunut kustantamaan lapsille mitään "ylimääräistä", vaan minun on pitänyt ne kaikki hankkia - kaapeli-tv, tietokone ja laajakaista, lasten kännykkämaksut, musiikinharrastajalle soittimet ja soittotunnit...

        Lisäksi toinen lapsistamme on vammainen ja hänen hoitamisensa on vaatinut melkoisen paljon - senkin olen tehnyt kaiken yksin ja ilman toisen tukea.

        Olenko vaatinut liikaa? Olisin vaan tässä vuosien varrella toivonut jonkinlaista henkistä yhteyttä ja yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta niitä en ole saanut...


      • miten vaadin?
        Kirsikka kirjoitti:

        Siis minä en ole vaatinut mitään -päinvastoin, olen yrittänyt aina sanoa, että vähempikin työnteko riittää!
        Olen itse lähtöisin vaatimattomasta työläisperheestä, enkä ole tottunut saamaan luksusta. Olen tottunut säästämään vähästäkin (ompelen itse yms.)
        Enkä ole myöskään saanut mitään ekstraa itselleni... Talomme on perusmallinen ja sisustus on sitä, mikä on sattunut olemaan tarjouksessa rakennushetkellä.
        Sen mitä mies on "ylimääräistä" hankkinut, hän on sijoittanut omaan eläkevakuutukseensa yms. Nyt hänellä on (kuulemma) ongelma, mihin sijoittaisi seuraavaksi!!! Kuitenkaan hän ei ole suostunut kustantamaan lapsille mitään "ylimääräistä", vaan minun on pitänyt ne kaikki hankkia - kaapeli-tv, tietokone ja laajakaista, lasten kännykkämaksut, musiikinharrastajalle soittimet ja soittotunnit...

        Lisäksi toinen lapsistamme on vammainen ja hänen hoitamisensa on vaatinut melkoisen paljon - senkin olen tehnyt kaiken yksin ja ilman toisen tukea.

        Olenko vaatinut liikaa? Olisin vaan tässä vuosien varrella toivonut jonkinlaista henkistä yhteyttä ja yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta niitä en ole saanut...

        Kirjoituksestasi käy ilmi, että miehesi toimii omasta mielestään oikein.
        Jotenkin siitä paistaa läpi, että Sinä vaadit. Ei kuitenkaan käy ilmi, miten vaadit.
        Mahdollisesti olet menneinä vuosina "nalkuttanut" niin paljon, että kärkevät keskustelut menevät vieläkin samaan piikkiin.
        Vaimon naputukset liiasta työnteosta ovat ainakin minulle olleet myrkkyä. Työ on tehtävä ajallaan jos on sen tekemiseen sitoutunut.
        Yritä herättää miehesi samaan todellisuuteen, missä itse mielestäsi olet. Jos lapset ovat tarpeeksi vanhoja osallistumaan keskusteluun, niin heidän läsnäolonsa voisi olla hyväksi.
        Jos ei lähestymistä synny tai tulee kunnon riita, niin on paikallaan panna "ryysyt jakoon"


      • Tuttua juttua entisestä elä...
        Kirsikka kirjoitti:

        Siis minä en ole vaatinut mitään -päinvastoin, olen yrittänyt aina sanoa, että vähempikin työnteko riittää!
        Olen itse lähtöisin vaatimattomasta työläisperheestä, enkä ole tottunut saamaan luksusta. Olen tottunut säästämään vähästäkin (ompelen itse yms.)
        Enkä ole myöskään saanut mitään ekstraa itselleni... Talomme on perusmallinen ja sisustus on sitä, mikä on sattunut olemaan tarjouksessa rakennushetkellä.
        Sen mitä mies on "ylimääräistä" hankkinut, hän on sijoittanut omaan eläkevakuutukseensa yms. Nyt hänellä on (kuulemma) ongelma, mihin sijoittaisi seuraavaksi!!! Kuitenkaan hän ei ole suostunut kustantamaan lapsille mitään "ylimääräistä", vaan minun on pitänyt ne kaikki hankkia - kaapeli-tv, tietokone ja laajakaista, lasten kännykkämaksut, musiikinharrastajalle soittimet ja soittotunnit...

        Lisäksi toinen lapsistamme on vammainen ja hänen hoitamisensa on vaatinut melkoisen paljon - senkin olen tehnyt kaiken yksin ja ilman toisen tukea.

        Olenko vaatinut liikaa? Olisin vaan tässä vuosien varrella toivonut jonkinlaista henkistä yhteyttä ja yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia, mutta niitä en ole saanut...

        Kyllä miehesi olisi pitänyt osallistua perustarpeiden kustantamiseen (tietokone, laajakaista, lasten kännykkämaksut, soittimet ja soittotunnit), kun hänellä on kerran tuloja. Onhan ne lapset hänenkin, ja hänellä on velvollisuus osallistua elatukseen ihan niin kuin sinullakin.

        Taitaapi olla työnarkomaani mies sinulla. Toivon, ettei alkoholia ole mukana kuvioissa.


      • yksikään
        Tuttua juttua entisestä elä... kirjoitti:

        Kyllä miehesi olisi pitänyt osallistua perustarpeiden kustantamiseen (tietokone, laajakaista, lasten kännykkämaksut, soittimet ja soittotunnit), kun hänellä on kerran tuloja. Onhan ne lapset hänenkin, ja hänellä on velvollisuus osallistua elatukseen ihan niin kuin sinullakin.

        Taitaapi olla työnarkomaani mies sinulla. Toivon, ettei alkoholia ole mukana kuvioissa.

        ole "perustarve" se että kuka maksaa ja kustantaa on vanhempien tehtävä , yleensä nainen laskee jälkikätteenkin kaiken minkä on itse kassalla maksanut ja säilyttää vielä kuittitkin koska hän jakaa jo perintö useasti suhteessa ollessaan "selän takana". Kertoo sitten maksaneensa kaiken.

        Kulut on kuluja ja maksoipa kuka tahansa on ne taloudellisesti päätösten seuraamuksia ja taloudethan ovat yhteisiä niinkauan kunnes ne on lapsineen ym kulu erineen erilleen laitettu.


      • Kirsikka
        yksikään kirjoitti:

        ole "perustarve" se että kuka maksaa ja kustantaa on vanhempien tehtävä , yleensä nainen laskee jälkikätteenkin kaiken minkä on itse kassalla maksanut ja säilyttää vielä kuittitkin koska hän jakaa jo perintö useasti suhteessa ollessaan "selän takana". Kertoo sitten maksaneensa kaiken.

        Kulut on kuluja ja maksoipa kuka tahansa on ne taloudellisesti päätösten seuraamuksia ja taloudethan ovat yhteisiä niinkauan kunnes ne on lapsineen ym kulu erineen erilleen laitettu.

        En sanonut, että nuo olisivat perustarpeita. Aikaisemmin joku vihjaili minun vaatimastani luksuselämästä ja tuo oli vastausta siihen..
        Kyllä nykyajan lapset kuitenkin tarvitsevat yhtä sun toista ja jos kerran se paremmin hankkiva ei niitä suostu hommaamaan, niin sitten minä sen teen. Mutta kyllä minä hankin huusholliin kaikkea muutakin mitä yleensä tarvitaan. Vain isommissa huonekaluostoissa olemme olleet yhdessä asialla! Myös lasten vaatteet yms. olen minä miltei poikkeuksetta hankkinut. Kuitenkaan en ole kuitteja talletellut!

        Ruokaostoksiin mies osallistuu, mutta ne hoitaakin sitten miltei itsenäisesti ja usein kaapeista löytyy kaikenlaista tarjoustuotetta, mitä ei syö kukaan muu kuin hän itse - ja lapset itkee, että puuttuu sitä taikka tätä perustuotetta.

        Ja tämä kaikki on vain pieni jäävuoren huippu... Siihen kun lisätään yleinen piittaamattomuus toisista ihmisistä - suoranainen halveksunta muita ammattikuntia kohtaaan, epäsiisteys ja itsestään ja ympäristöstään huolehtimattomuus. Jos mies joskus nauraa, niin se on melkein poikkeuksetta vahingoniloa toisten epäonnistumisille taikka onnettomuuksille...

        Mies on pomo, joka ei arvosta ketään muuta ihmistä!


    • siis puhua, elää

      perisuomalaista touhua, eletään,kulutetaan, kituutetaan - ja jokainen tarvii enemmän..., kiire painaa, ei ole aikaa panna asioita tärkeysjärjestykseen..

      pitäis puhua tunteistaan, noiden miesten etenkin, mutta eivät osaa,

      silti, tuosta sinun tarinastasi kuultaa kuitenkin vahva välittäminen (siis miehesi rakkaus) kyse on siis ettei osata

      anteeksi, mutta jätin lukematta viestin muut kommentit, ainoastaan aloittajan

    • ///

      Aivan rehellisesti kerrot olevasi vasynyt tahan yhteiselamaan. Kerrot tuon edella kuvaelmasi hanelle. Sitten aivan hyvin voit ehdotaa koeaikaa jolloin kumpikin viela todella yrittaa puhaltaa yhteiseen hiileen. Ellei asia muutu positiivisempaan (siis yha riitelya, eripuraisuutta, taloudellista kiristamista valttamattomissa menoissa jne.), olet aivan oikeassa purkaaksesi liiton.

      Ei tuollainen elama ole terveellista lapsille, puhumattakaan kummallekkaan aikuiselle

    • Sari

      On kuule niin, että kaikella on aina kääntöpuolensa. Itsekin yrittäjän puolisonsa tiedän mistä puhun...

      On miehiä ja miehiä. Sitten on vielä yrittäjämiehiä. Heille on elämässä tärkeintä tekeminen. Muuten he eivät tunne olevansa miehiä ollenkaan. Usko tai älä niin kyllä sellaiselle miehelle rahan tienaaminen ja sen "työntäminen" on tapa osoittaa rakkautta. Se vain olisi ymmärrettävä niin... Voi vielä ajatella asiaa toisinpäin; mies makaisi sohvalla, tyhjätasku, joka ei edes viitsi lähteä työnhakuun. Puhuisi vain rakkaudesta ja seksi sujuisi. Elättäisit hänet vaikkapa 1500 euron kuukausipalkalla. Täyttäisitte toimeentulotuki ja asumistukipapereita yhdessä... Kiinnostaisiko?

      Kerronpa vielä, että mieheni menestyvä firma meni persiilleen 90-lvuun alussa. Siitä alkoi loputtomalta tuntuva velkojen maksu. Käytännössä se tarkoitti sitä, että aluksi mies oli töissä 10-12 tuntia päivässä 6 päivää viikossa. Velkojen kanssa jatkoi sitten 10-23 tuntista päivää 7 päivää viikossa. Itse hoidin kodin ja kolme lasta lähestulkooon "yksinhuoltajana". Synnytyksissä mies sentään ehti käväisemään. Viisihenkisen perheemme käyttövaroiksi jäi pahimmillaan vain 200mk/kk vuokran ja lainojen jälkeen. Ilomme olivat jeesaavat sukulaiset. No, hengissä selvittiin ja viime vuonna velka tuli maksetuksi. Miehestäni tosin on puhti ollut pois koko vuoden. Nyt näyttää vihdoinkin alkavan tajuta, ettei velkoja enää ole. Kertaakaan en kyllä ajatellut, ettei tuo velkaraakin elämä ollut oikeaa elämää. Sitä se juuri oli.

      • miten vaadin ?

        Tässä kommentissa on asiaa todellisesta elämästä. Onnistuitte siinä, mikä usein on ylivoimaista ja ilmeisesti teillä pyyhkii nyt taloudellisesti hyvin. Toivottavasti myös asioista voitte puhua. Ei tähän ole mitään lisättävää.
        Kirjoitin samalla nimimerkillä toisen kommentin.
        En korjaile sitä mitenkään.
        Tsemppiä. ..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30728
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4141
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2714
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1879
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      590
      1654
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1584
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1561
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1488
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1238
    Aihe