Tavoitteeni on treenata laula kotona lähestulkoon päivittäin. Muistelen kuulleeni taannoiselta lauluopettajalta, että joitakin "lauluttomia" välipäiviä kannattaa kuitenkin viikossa pitää. En vaan muista, että kuinka usein välipäiviä pitäisi olla...kertokaa!
Ja onko eroa erityyppisillä äänillä sen kannsa, miten kauan kärsii olla hiljaa, ettei ääni taas mene huonompaan kuntoon ja sointi kärsi? Itselläni on aika korkeasointinen ääni verrattuna joihinkin tummaäänisiin kavereihini ja ollaan huomattu, että kirkkaalla äänellä joutuu enemmän pitämään "ansatsia" yllä, että ääni pysyy kunnossa? Tummaääniset kaverini voivat kuulemma olla viikonkin laulamatta ja sointi ym. ei kärsi. Voiko tämä pitää paikkansa?
Ja onko eroa erityyppisillä äänillä sen kannsa, miten kauan kärsii olla hiljaa, ettei ääni taas mene huonompaan kuntoon ja sointi kärsi? Itselläni on aika korkeasointinen ääni verrattuna joihinkin tummaäänisiin kavereihini ja ollaan huomattu, että kirkkaalla äänellä joutuu enemmän pitämään "ansatsia" yllä, että ääni pysyy kunnossa? Tummaääniset kaverini voivat kuulemma olla viikonkin laulamatta ja sointi ym. ei kärsi. Voiko tämä pitää paikkansa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
huomannut, että ääneni ei "kärsi" pätkän vertaa laulamattomuudesta esim. jos on ollut kurkkukipeänä (silloin ei saisi laulaa). Eikä mielestäni ole hyvä laulaa liian usein tai lähtee koko ääni.. Pitäisi kiinnittää huomiota mm. tukeen, ettei rasitta äänihuulia väärällä tekniikalla!
hiljaisuudesta - päin vastoin - mutta faktaa on se, että lihaksemme tarvitsevat treenausta muistaakseen, miten homma toimii. Älä stressaa pätkän vertaa lauluttomista päivistä, ainakaan, jos ihan itseksesi treenailet, koska kukaan ei kontrolloi myöskään sitä miten treenaat. Jos sinulla on lauluopettaja, noudata hänen ohjeitaan. Yli kahta tuntia päivässä älä laula, äläkä puolta tuntia kauempaa kerralla silloinkaan.
Ammattilainen ääntelee jotain päivittäin, muttei joinain päivinä haukotusta enempää :), joskus harjoitukseen hurahtaa tunteja, oopperalla vaikka. Hän myös treenaa muuta lihaskuntoaan, kylkiä, selkää, vatsaa, notkeutta.
Omat kokemukset täysin päinvastaisia. Oma ääni kirkas ja kevyt ja kestää iloisesti vaikka kuukauden treenaamattomuuden (harvoin kyllä sattuu tällaista enää nykyään). En muutenkaan ihmeemmin availe ääntä. Aamuisin totean, että se on siellä, pohdiskelen hetken tekniikkaa ja herättelen pari lihasta. Ja ei ku keikalle. Klassiselle.
Oletpa sinä varsinainen lahjakkuus! Moni joutuu ensin avaamaan nenänsä yön tukkeesta ja kostuttamaan suunsa ennen kuin lähtee edes jotakin muutä kuin katkeilevaa örinää. Sinulla on myös aika hyvä koordinaatio kropassasi, jos pieni herättely riittää.
Koordinaatiosta en tiedä (jazztanssi ei ole ikinä ollut lempilajini), mutta joku soveliaiden ominaisuuksien yhteensattuma siinä varmaan takana oli, että alalle ajautui ja jaksaa vieläkin hymyillä :)
On kummallisen vaikea välillä myöntää, että on ollut lahjakkuus, mutta kun muistaa, että se on vasta alkuedellytys, senkin saa ilolla hyväksyä. Ja mitä siis laulamiseen tulee, jokainen laulaja on onneksi erilainen. Minä nyt olen tällainen.