Ja ns. eron jälkeinen kuukausi...Niin sanotun kyllä - ukko poissa kodista 4vkoa. Asuu jo entisen ex:n kanssa (15v. takainen). Loukkaa minua näyttäytymällä hänen kanssaan, leveilee hänen rahoillaan, vaatii isyystestiä lapsellemme ( 100% isä). Alkoholisimin takia laitoin paperit erosta. Tunnen itseni loukatuksi - ei rakkaus katoa noin vain vaikka olosuhteista johtuen ei voisi asua ja elää yhdessä. Niin, kaiken kestin ja annoin anteeksi - uskoin, rakastin. Tyhmä minä. Muuten ero menisi ok mutta se ex:n kanssa oleminen...sattuu..Pitääkö minunkin hankkia "pahan olon korvike ja elättäjä"? Ei kiitos -haluan toipua ja käsitellä asiat oikein: ymmärtää, hyväksyä, oppia, selvitä ja rakastua uudelleen. Joskus. Näinkin voi mennä.. Mutta uskon että jaksan...uhoa ainakin on. Ei, ajattelen selkeästi ja ymmärrän läpikäyntivaiheet - mutta näin pian uutta? Se ei sovellu ajatteluuni -milloin erotyö käydään läpi? Vain oliko vain "vaihe"?
Ja ex heti kuvioissa $
Killi
91728
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Täytyy entisen miehesi olla aika sekaisin,jospa siihen sattuu niin paljon,että yrittää satuttaa sua sillä exänsä luona asumisellaan.Outoa kuitenkin???!!! Hyvä jos sinä ainakin olet tahdikas :)
keskity itsesi pystyssä pitämiseen. Turhaan sä revit itseäsi miettimällä mitä ja miten exäsi toimii.
Jos hän siitä olisi piitannut, tuskin olisitte edes eronneet.
Anna olla, sä voit enää vain voittaa.
Niin kauan kun ei ole siltojen alla, alkoholisti tarvitsee huoltajan, olkoon ex tai uusi. Ei ole kyseessä rakkaus vaan hyväksynnän haku, kaikki kelpaa ja yleensä puheenlahjoja riittää. Alkoholisti on sen verran tunnevammainen, että yksineläminen ei onnistu. Mene eteenpäin omilla ehdoillasi, älä elä enää holistin ehdoilla.
t. korvaamatonta menettänyt ja vasta juomattomana sen huomannut
Eiköhön se exäkin anna ukolles kohta monoa. Siihen taitaa sattua loppujen lopuksi eniten.
hakee vaan turvaaja lohtua jostain vanhasta ja turvallisesta. Hänellä varmasti paha olo erostanne. Hänestä tuntuu ettei kestä yksin eroa joten hankkii samantien toisen. Suhde ei luultavasti tule kestämään.
Hänellä vain oli heti uusi nainen kuvioissa. Ei sentään mennyt asumaan hänen kanssaan mutta luulempa että teillä tämä x on se tuki ja turva sekä tarjoaa katon päänpäälle. Ei se rakkaudenkohteen vaihto niin helppoa ole. Tuollaiset miehet vain aina tarvitsevat jonkun.
Te olette eronneet sen vuoksi, että kumpikin haluaa elää omaa elämäänsä. Sinä itse et tätä tässä vaiheessa välttämättä niin halunnut, mutta toisen halu riittää.
On aivan naurettavaa sanoa, että "loukkaa näyttäytymällä toisen kanssa", hänellä on vapaus tehdä juuri niin kuin haluaa.
Pitäisikö hänen pysyä kotiarestissa siihen saakka kun sinä toteat, että voi kulkea ulkona?
Erossa ei koskaan haluta eroa yhtä paljon, ja voin vain pahoitella sitä, että sinä et nyt halunnut sitä. Elä omaa elämääsi ja anna toistenkin elää.
MINÄ hain eroa alkoholismin vuoksi - olemme yhä vahvasti naimisissa - meidät tuomitaan eroon vasta ensi vuonna syksyllä. Kuvittelin harkinta-ajan olevan aikaa jolloin suhdetta yritetään "kunnostaa" eli puhua asioista, tutkia sydäntä.. Mies lähti suoraan ex:n syliin. Siksi koen tunteeni loukatuiksi - ei tätä suhdetta enää korjata. No, nokka kohti itsenäistä elämää! Kärsin jonkin aikaa mutta selviän.
Hyppäämällä suoraan uuteen suhteeseen, miehesi pakenee ja torjuu eroon liittyvät tunteet. Helppo ratkaisu, joka ei pitkän päälle ole se oikea. Jos haluaa onnistuneen ja kestävän suhteen, on edellisen suhteen ja eron aiheuttamat tunteet käytävä itse läpi. Vasta sitten on uuden aika.
Et voi tehdä päätöksiä miehesi puolesta. Jos hän ei halua harkinta-aikana pohtia suhteenne jatkoa, niin keskity vain omaan jaksamiseesi ja hyvinvointiisi. Päivä kerrallaan uutta, ihanaa, aikaa kohti. Se odottaa sinua varmasti, kun jaksat käydä eroprosessin läpi. Sen jaksaa jokainen, vaikka hirveän vaikeaa se onkin. Lopussa kuitenkin paistaa aurinko. Voimia sinulle!