Kellosta

Kellojen arvon määrittäminen


Kellojen hinta (tai arvo) riippuu hyvinkin monesta seikasta. Arvon määrittäminen on useasti hyvin vaikeata ja käyttämällä erilaisia kriteereitä samalle kellolle voidaan saada hyvinkin erilaisia hinta-arvoja. Usein näkee myynti-ilmoituksissa tai kuulee kirpputorilla jostakin kellosta, että sen on kelloseppä arvioinut sen ja sen arvoiseksi ja hintapyyntö (-toive) hipoo pilviä.

Usein kelloliikkeestä tai kellosepältä saatu arvio perustuu siihen hintaan, mitä tänä päivänä vastaava kello maksaisi uutena. Tämä tapa arvioida hintaa ei ole tuomittava eikä kenties kokonaan vääräkään, mutta oikea se ei ole. Ensinnäkin vanhojen mekaanisten kellojen valmistukseen käytettiin niin paljon aikaa per kello, ettei tämän päivän valmistus- ja työvoima-kustannuksilla laskettaessa kellokauppa juurikaan kävisi.

Toisaalta on kysymys käytetystä kellosta. Hyvin usein kellot ovat kuluneita, niissä on vikoja jotka ovat silmin havaittavissa, naarmut, lommot, huonon sepän tekemät ”korjaukset”, ei originaalit osat ym. vastaavat seikat pudottavat kellon arvoa huomattavasti. Toisaalta jos on kaksi kelloa, joissa on sama vika niin vian hintaa pudottava vaikutus saattaa olla kelloissa aivan eri luokkaa, mikäli vaikkapa toinen kelloista on kello, jota on valmistettu suuria määriä ja jos toinen taas on huomattavasti harvinaisempi. Siis vikojen arvoa pudottava määrä vaihtelee myös siitä riippuen, mikä kello on kysymyksessä.

Hintaan vaikuttaa luonnollisesti myös kysyntä. Mikäli kello on kysytty ja keräilijöiden (tai sijoittajien) keskuudessa haluttu, eikä sitä ole paljon tarjolla, kysynnän ja tarjonnan suhde vaikuttaa arvoon huomattavastikin. Esimerkiksi: Taskukelloa A on myyty huutokaupoissa vuosittain joitakin kappaleita, kello on ollut suhteellisen vähän liikkuvaa ja kello on olut haluttu; hinta on muodostunut suhteellisen korkeaksi. Jos sitten keräilijä, joka on kerännyt itselleen vaikkapa muutaman kymmenen kappaleen kokoelman ko. kelloa päättääkin yhtäkkiä realisoida koko kokoelmansa kerralla, aiheuttaa se tilanteen jossa tarjonnan ja kysynnän suhde muuttuu. Tämä saattaa pudottaa kellon arvon hetkellisesti jopa murto-osaan aiemmasta arvosta. Kun kellot taas on saatu kaikki myytyä, kysynnän ja tarjonnan suhde palaa alkuperäisiin uomiinsa ja hinta pikkuhiljaa kohoaa. Maassamme kellomarkkinat ovat keräilykellojen osalta kuitenkin sen verran pienet, että markkinoiden äkkinäinen kyllästyminen tietyllä kellolla saattaa heijastua kellon arvoon vuosienkin ajan.

Eräs seikka mikä vaikuttaa kellon arvoon on ostaja. Mikäli ostajana on keräilijä, jolta kaupan oleva kello puuttuu kokoelmastaan, usein keräilijä saattaa maksaa kellosta huomattavaakin ylihintaa saadakseen sen. Monesti kysytään onko kannattavaa maksaa jostakin kellosta ylihintaa. Normaalisti ei, mutta mikäli se tekee jostakin kokoelmasta täydellisen, kokoelman arvo taas täydellisenä nousee niin huomattavasti, että ei ole mitään haittaa vaikka se yksittäinen puuttunut osa kokoelmaa onkin ollut ylihintainen.

Kellon arvo riippuu paljon myös valmistusmateriaaleista. Jalometalleista valmistetut kellot ovat pääsääntöisesti arvokkaampia kuin epäjaloista metalleista valmistetut kellot; poikkeuksiakin toki on. Taskukelloissakin on kelloja, joissa kultakuorinen kello on hinnaltaan kutakuinkin samanhintainen rautakuorisen kellon kanssa.

Suomessa kellojen hinnat ovat yleensä jonkin verran huokeampia kuin esim. Keski-Euroopassa. Näin juuri laatukellojen kohdalla. Markkina-alue siis vaikuttaa myös kellojen hintaan.

Kellojen historia tai aikaisempi omistaja, myös kelloon liittyvä hyvä, todistettava tarina saattaa nostaa kellon arvoa huomattavastikin. Samaten kuin mahdollisesti kelloon liittyvät ”lisukkeet”, kuten laatikko, takuutodistus, myyntikuitti, esitteet, käyttöohjeet jne. vaikuttava kellon hintaan huomattavastikin.

Mistä sitten kysellä hinta-arviota? Kellon hinnoitteluun ja arvon määritykseen hyvänä apuna on esim. huutokauppaluettelot. Myös aktiivinen messuilla ja myyntitapahtumissa kiertely saattaa antaa apua ja osviittaa kellon hinnoittelussa ja arvon määrittelyssä. Parhaana apuna hinnanmäärittelyssä pidän kuitenkin saman alan harrastajia. Parhaat kellokaupat syntyvät yleensä kahden keräilijän välillä. Monesti jonkun tietyn kellon saa edullisemmin toiselta keräilijältä, kuin vaikkapa antiikkiliikkeestä tai messuilta.

Yksi kysymys mikä kellon arvoa määriteltäessä omistajan kannattaa tehdä on, mitä itse olisin valmis kellostani maksamaan.


lisätietoja
[email protected]

Kertokaa mikä kello on nitella alhaalla lukee ari pöyry ja pvä määrä