Mitä tekisitte asemassani?
Työskentelen vakituisessa työsuhteessa tukkumyyjänä. Koulutukseltani olen yrityshallinnon tradenomi, joten hain piruuttani yhteen johtajan paikkaan.
No pääsin aivan loppusuoralle asti, ja olivat kuulemma valinneet minusta ja jostakin toisesta hakijasta. No se toinen tietenkin pääsi siihen paikkaan. Ongelmaksi muodostuikin se, että tämä yritys haluaisi silti minut heille töihin, ja vieläpä täysin vastaavaan paikkaan. Eli siis varsinainen ongelma on se, että joutuisin muuttamaan toiselle puolelle Suomea ja jättämään rakastamani naisen, ystävät ym.
Onhan näitä työpaikkoja tietenkin tarjolla, mutta tilaisuus vaikuttaa melko ainutlaatuiselta, koska olen vasta 26 vuotias, ja palkka nousisi kuukaudessa noin 1000 euroa, tietenkin vastuuta tulisi roppakaupalla lisää, koska vastaisin kaikista kyseisen markkina-alueen toiminnoista täysimääräisesti. Olisi muutama alainen jne.
Kummanko valitsisitte
1. Nykyisen elämäni.
2. Ns. uuden elämän, jossa hyvä palkka haasteellinen ja vastuullinen työ, arvostusta jne. Paljon muuta ei sitten olisikkaan kuin se työ, ja mikä pahinta, en pystyisi jatkamaan suhdettani rakastamaani naiseen!
Tilanne on vaikea, koska valitsen kumman tahansa, myöhemmin kuitenkin alkaa vaivaamaan että, miksen käyttänyt mahtavaa tilaisuutta hyväkseni, tai miksi jätin rakastamani naisen!?
Työskentelen vakituisessa työsuhteessa tukkumyyjänä. Koulutukseltani olen yrityshallinnon tradenomi, joten hain piruuttani yhteen johtajan paikkaan.
No pääsin aivan loppusuoralle asti, ja olivat kuulemma valinneet minusta ja jostakin toisesta hakijasta. No se toinen tietenkin pääsi siihen paikkaan. Ongelmaksi muodostuikin se, että tämä yritys haluaisi silti minut heille töihin, ja vieläpä täysin vastaavaan paikkaan. Eli siis varsinainen ongelma on se, että joutuisin muuttamaan toiselle puolelle Suomea ja jättämään rakastamani naisen, ystävät ym.
Onhan näitä työpaikkoja tietenkin tarjolla, mutta tilaisuus vaikuttaa melko ainutlaatuiselta, koska olen vasta 26 vuotias, ja palkka nousisi kuukaudessa noin 1000 euroa, tietenkin vastuuta tulisi roppakaupalla lisää, koska vastaisin kaikista kyseisen markkina-alueen toiminnoista täysimääräisesti. Olisi muutama alainen jne.
Kummanko valitsisitte
1. Nykyisen elämäni.
2. Ns. uuden elämän, jossa hyvä palkka haasteellinen ja vastuullinen työ, arvostusta jne. Paljon muuta ei sitten olisikkaan kuin se työ, ja mikä pahinta, en pystyisi jatkamaan suhdettani rakastamaani naiseen!
Tilanne on vaikea, koska valitsen kumman tahansa, myöhemmin kuitenkin alkaa vaivaamaan että, miksen käyttänyt mahtavaa tilaisuutta hyväkseni, tai miksi jätin rakastamani naisen!?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vaihtoehdoksi ei käy, että ottaisin naiseni mukaan ja muutettaisiin yhdessä, koska hän on itse juuri päässyt hyväpalkkaiseen unelma-ammattiinsa, ja tiedän kysymättäkin, ettei hän sitä työtänsä olisi valmis jättämään!
Huomioitavaa on lisäksi se, että alue jossa asustan on ns. landella, eli kehä III ulkopuolella noin 35 000 asukkaan kaupungissa. Kyllähän noissa isommissa kaupungeissa noita hyviä töitä varmastikkin muutenkin olisi tarjolla!
Naisia on enemmän kuin työpaikkoja.
Tuo siis vain neuvona, ei minusta oikeasti olisi lähtemään kun mä luulisin että se tekee mun kanssa lapsia jne. kunnes se sitten joku päivä yhtäkkiä mut jättäisi.
Sillä juuri noin oon itsekkin ajatellut, ja uskon että tehdään lapsia, perustetaan perhe jne. Mutta ellei siitä tulekkaan mitään, niin siinä vaiheessa viimeistään varmasti tulee mieleen, tämä työtarjous, ja et olis vain pitänyt lähteä!?
Ainut vain että olisin kyllä itselleni todennäköisesti melkoisen katkera, kun luopuisin/jättäisin unelmieni naisen, jota rakastan "vapaaehtoisesti" ilman että syynä olisi edes mikään huono kemia!
Tällä hetkellä olen huomattavasti enemmän sen kannalla, etten työtarjousta ota vastaan!
Jos pystyt ajattelun tasolla pitämään työtä kilpailukykyisenä ELÄMÄSI NAISEN kanssa, hän ei ole elämäsi nainen. Koska alunperinkin työtä hakiessasi tiesit että se on hevon kuusessa, sinulla voi olla alitajuinen tunne siitä ettei suhde missä olet, ole jatkamisen arvoinen.
Hain työhön asuinpaikkakunnalleni, mutta en siihen työhön päässyt, mutta yritys haluaisi silti minut heille töihin, mutta vain eri paikkakunnalle! Tässä tämän kirjoituksen pointti onkin, ja siinä, että tarjous on ikäiselleni miehelle todella hyvä!
Eli en todellakaan tiennyt työtä hakiessani,että tälläisen tarjouksen saisin, jostakin hevon kuusesta, johon en tämän hetken ajatusten mukaan aio lähteä! No aika näyttää mitä tuleman pitää, sillä vastaus asiaan täytyy antaa vasta noin 3-4 viikon päästä.
todellakaan maininnut, että hakemani työ sijaitsi asuinpaikkakunnallani! :) Noo... virheitä sattuu :)
...ottaisin työn vastaan. Niin julmalta kuin kuullostaakin, niin naisia saa paljon helpommin kuin työpaikkoja. Olet siinä iässä, jossa tuollaiset työtarjoukset kannattaa ottaa vastaan jo ihan ammatillisen kehittymisenkin kannalta. Voittehan aluksi jatkaa suhdettanne viikonloppuisin ja katsoa, kestääkö suhde. Ja jos se tuon välimatkan kestää, uskoisin, että jomman kumman on helppo vuoden parin päästä tehdä uudet ratkaisut asuinpaikan suhteen.
pidän työtä kuitenkin toisarvoisena asiana.
Jos sinulle nyt tarjotaan hyvää työpaikkaa, niin miksei myöhemminkin voisi tulla samanlaista tilannetta eteen?
Voihan olla että et viihdy uudessa työssä tai sinuun ei ollakaan tyytyväisiä. Palkkakaan kun ei ole kaikki kaikessa...
Itsehän päätät, minä pysyisin nykyisessä työssä.
Tiedän omasta kokemuksesta, miten lähes mahdotonta on ottaa uusia haastavia työtarjouksia vastaan toiselta puolelta maata/maapalloa enää siinä vaiheessa, kun on lapsia. Siksi mun mielestä pitää olla avoin asioille vielä, kun siihen on mahdollisuus.
Ota se jota todella haluat enemmän. Nukkuminen auttaa todellisen tahtosi löytämisessä, koska et voi alitajuntaasi huiputtaa. Nuku, nuku, nuku. Loppuviikosta olet viisaampi.
ns. uuden elämän sillä jos naisesi rakastaa sua oikeesti se ymmärtää, että sulla on hyvä tilaisuus ja odottaa miten hommat edistyy. Hyvinkin saattaa olla, että tulee piakkoin perässä.
Meillä on vaimon kanssa hyvin toimiva diili siten, että se kumpi saa enemmän liksaa niin sen mukaan muutetaan jos uusi paikka on paljon parempi kuin ennen. Ja koska ollaan suht samanarvosissa töissä, niin ollaan nyt 10 vuoden aikana muutettu 3 kertaa työn perässä. Ja hyvin ollaan oltu tyytyväisiä.
Kuinka pohdintasi etenee? Miten tuskainen harkintasi etenee? Mitkä asiat painavat tänään vaakakupeissasi? Kerro kerro kerro!
myöntää, että olen alusta asti ollut sitä mieltä etten minnekkään lähde! ;) Halusin vain kuulla hieman mielipiteitä, että mitähän muut ihmiset vastaavassa tilanteessa tekisivät?
Jotkut varmastikkin olisivat ehdottomasti lähtemisen kannalla, mutta minä en!
Mikään rahasumma tai palkka ei korvaa rakastamaani ihanaa ja mukavaa unelmieni naista!!! :)
Kiva kuulla, että alunperinkin ajattelit jo noin! Rakkaus se kuitenkin tärkeintä on!