Ollaan seurusteltu poikaystäväni kans 2½ vuotta! Mua on ruvennut ahdistamaan ihan hirveesti mieheni seura, mutta heti kun ajattelen että ei tästä meidän suhteesta tuu mitää niin mua rupee itkettään ja ahdistamaan ihan hirveesti! Tätä on jatkunutjo melkein puolisen vuotta! En tiiä haluunko kuiteskaan jättää sitä kun se on kaikinpuolin aivan loistava ja huomaavainen mies!
Mikä helvetti mua vaivaa..??
SUSANNA
31067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Tyttö hyvä mene juttelemaan tunteistasi terveydenhoitajalle tai lääkärille. Ihan varmasti saat apua.
Parempaa oloa!
Tollastahan käy jossain vaiheessa vähän kaikille. Tai en tiedä kaikista mutta itellä oli jonkun vuoden yhdessäolon jälkeen samantyyppisiä tunteita: itsellä oli itkuinen ja paha olo, mutta mieheni ei huomannut suurinta osaa, koska peitin sen niin hyvin. Mietin usein että tuleeko suhteesta mitään ja tuntui, ettei mies ymmärrä, vaikka oma vikahan se oli kun suljin hänet ulkopuolelle. Jatkoin kuitenkin mieheni kanssa, koska arvelin ettei paha olo luultavasti johdu hänestä, eikä suhteen lopettamisella siis parane..
Nyt olen tosi onnellinen mieheni kanssa ja todellakin iloinen, etten hänestä luopunut. Nyt kun olen myhemmin miettinyt asiaa, niin uskon että paha olo ja ahdistus johtui monista tekijöistä: yksi oli ainakin stressaavat välit vanhempiin, toinen oli se etten tuntenut saavani tarpeeksi happea suhteessa.
Kannattaa miettiä mikä pahan olon aiheuttaa, jos syy on itsessä, niin se ei miehen heivaamisella parane, voi pikemminkin pahentua. Jos ahdistaa, niin mieti oletko liikaa kiinni suhteessa: jos happi tuntuu loppuvan, niin näe ihmeessä kavereitasi enemmän. Ei välttämättä tunnu luonnolliselta lähteä niin usein ulos kavereiden kanssa jos on tottunut olemaan oman kullan kainalossa kaiken vapaa-ajan. Se voi kuitenkin auttaa ahdistukseen ja jos miehesi suhtautuu kummallisesti, niin kannattaa tehdä selväksi että sulla on täysi oikeus mennä yksinään mihin haluat ja vaatia luottamusta mieheltäsi. Kyllähän sitä tietysti pitäisi ollakin jo tuossa suhteen vaiheessa.
Tietysti ahdistus voi johtua myös siitä ettet ole oikean ihmisen kanssa ja silloin paras on tietenkin lähteä suhteesta...
Onnea! Ja koita nauttia joulusta kuitenkin, se on ihanaa aikaa... :)
jo erittäin hyviä ohjeita. Lisään vielä sen minkä jo tiedätkin; olet hyvin nuori.
Itseäni harmittaisi tänä päivänä jos olisin vielä sen lukioaikaisen tytön kanssa. Niin paljon olisi jäänyt kokematta. En sano etteikö elämä olisi voinut olla hyvää mutta tein periaate päätöksen siitä, että en halua vanhana katua elämätöntä elämää.
Joulu tulee olemaan varmasti vaikeaa, mutta koita olla perheesi kanssa mahd. paljon äläkä hautaudu huoneeseen itkemään. Kohta alkaa uusi vuosi ja se tuo varmasti sulle hyvää tullessaan.
Muista että erot sattuu aina. Sydänsurut on rakkauden hinta, siihen pitää vaan alistua jollain mentaalisella tasolla.