Kertokaa pliis mielipiteitänne!!
Sulhaseni "narahti" kun oli vastannut tekstitv:n chattiviesteihin.. Vedin herneen nenääni, koska miheni sanoo tarvitsevansa ystävää.ja prkl, ei ystäviä etsitä seuranhaku chateista!! Mieheni itkee, sanoo että on idiootti ja ettei ymmärrä miksi niin teki.. Jos tämä olisi ensimmäinen kerta, niin unohtaisin ja hautaisin koko asian, mutta kun pari kuukautta sitten sama tapahtui-mutta netissä! Lopettaako kihlattuni ikinä? Muuttuuko hän koskaan? Oppiiko virheistään jos häntä ei rangaista?? Lopetanko yli 6 vuotta kestäneen muuten niin palkitsevan suhteen tällaisen takia?? MITÄ MÄ TEEN???
Sulhaseni "narahti" kun oli vastannut tekstitv:n chattiviesteihin.. Vedin herneen nenääni, koska miheni sanoo tarvitsevansa ystävää.ja prkl, ei ystäviä etsitä seuranhaku chateista!! Mieheni itkee, sanoo että on idiootti ja ettei ymmärrä miksi niin teki.. Jos tämä olisi ensimmäinen kerta, niin unohtaisin ja hautaisin koko asian, mutta kun pari kuukautta sitten sama tapahtui-mutta netissä! Lopettaako kihlattuni ikinä? Muuttuuko hän koskaan? Oppiiko virheistään jos häntä ei rangaista?? Lopetanko yli 6 vuotta kestäneen muuten niin palkitsevan suhteen tällaisen takia?? MITÄ MÄ TEEN???
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuu ihan siitä mitä laatua nuo keskustelut on olleet. Pelkkä jutteleminenhan ei ole pettämistä, mutta jos aletaan suunnittelemaan tapaamisia, harrastetaan seksiä netin/puhelimen välityksellä ja muuta mukavaa, niin silloin en kyllä sietäisi. Kyllähän ihmisellä ystäviä pitää ola vaikka seurusteleekin.
Se yleensä alkaa näin..
Minulla on omia kokemuksi vastaavasta. Ensin chattaillaan ja sitten petetään ihan kunnolla, usko vain. Ei ole oikein jos suhteessa ei kaikkea kerrota. Suhde vaatii molemmin puolista luottamusta. Älä jää odottamaan, että pahempaa tapahtuu, sillä todellisia kavereita ei chatista löydä. Jos oma suhde on kunnossa, ei ole tarve löytää ystäviä chatistä..
Ei ole chatista kiinni kuka pettää ja kuka ei. Missä vaan voi nykyään pettää toista, kaveri voi löytyä vaikka kaupasta krapula-aamuna. Se, että etsii chatista ystävää, ei tarkoita pettämistä automaattisesti. Vaikka sinua onkin tätä kautta petetty. Tiedän, julma lause, tiedän kyllä miltä se tuntuu koska itse olen saman lauseen kuullut.
Itselläni on miespuolisia mailikavereita ja käyn aina joskus chatissakin. En seuran etsimisen vuoksi, vaan siksi että haluan jutella ihmisten kanssa. Tosin jos alkaa tulla viestittelyä ja numerojen vaihtoa niin huono homma. Tilanne vaatii kyllä tarkkailua.
Tuli muuten mieleen. Kannattaa vähän tutkia välissä sitä kumppanin puhelinta. Rikkoo yksityissuojalakia, mutta itse olisin välttynyt monelta tuskalliselta asialta jos olisin vilkaissut kuka on viestejä lähetellyt...
Ja vähän off topic: chatista voi löytää kunnon kavereita. Serkkuni löysi nykyisen miehensä sieltä. Ja mies on vieläpä mukava ja normaali.
Olet kyllä ihan oikeassa, ei chatistä mitään ystäviä olle etsimässä. ystäviä toki saa ja pitääkin olla molemmilla osapuolilla, mutta ei tuolla tavalla hankittuja. Ja jos tylsyyttään chattiin vastailee, niin sitten pyydät keskustelmaan sinun kanssasi.
Kovin täytyy olla yksinäinen jos tuota kautta täytyy ystäviä hakea! Ja varmaan nämä ystävät on naisia, eikö? Miks ei miehiä jos ystävää hakee?? Kyllä se on kuule niin, että seikkailut on mielessä ja sala-rakas hakusessa, älä nyt ole sinisilmänen hyvä nainen. On tainnut poika kyllästyä parisuhteeseenne, muttei uskalla lopettaa ennenku on uusi hankittu. Sellasii ne miehet kuule on!
Netin tai chatin kautta hankittu täysin anonyymi ihminen voi olla hyvääkin terapiaa. Olen huomannut aikoinaan, että täysin anonyymisti on helppoa avautua asioista, joista muuten on vaikea puhua. En käyttäisi tuollaisesta terapiachattailykaverista nimeä ystävä, mutta jonkinlainen henkireikä hän voi olla. Voi olla, että miehelläsi on jotain tuollaista mielessä.
hitto..
mieheni sanoo, että hän kaipaa ulkopuolista ja puolueetonta juttukumppnia, koska elää nyt todella vaikeita aikoja.. Hänen isänsä on vaikeasti sairas ja mieli pahana.. Väittää kuitenkin, että voi puhua minulle kaikesta ja että olen parasystävä.. Olen ihan sekaisin
Monien on vaikea puhua omalle puolisolle joistain asioista. Yksi syy voi olla se, ettei halua kaataa omia murheitaan puolison niskaan. Jos miehesi isä todella on vakavasti sairas, hän hyvinkin saattaa tarvita ulkopuolista juttukumppania. Joillekin se voi olla maksullinen terapeutti, mutta anonyymi chattikumppani voi ajaa saman asian.
"Monien on vaikea puhua omalle puolisolle joistain asioista. Yksi syy voi olla se, ettei halua kaataa omia murheitaan puolison niskaan. Jos miehesi isä todella on vakavasti sairas, hän hyvinkin saattaa tarvita ulkopuolista juttukumppania. Joillekin se voi olla maksullinen terapeutti, mutta anonyymi chattikumppani voi ajaa saman asian. "
Ei ne asiat miksikään muutu sillä, että sä itket niitä asioita ventovieraille! Voitko kuvitella, että tuollanen on tosi loukkaavaa sitä puolisoa kohtaan. Kyllä se parisuhde on sitä, että jaetaan ne HYVÄT JA HUONOT asiat toisen kanssa. Oletko koskaan kuullut kun pappi sanoo kirkossa "myötä- ja vastoinkäymissä"? Sitä se yhdessä elo on ennen ja jälkeen papin aamenen. Jos ei pysty toiselle puhumaan, niin ei siitä liitostakaan mitään tule. Jos et sen vertaa luota kumppaniisi, että kerrot hänelle huolesi, niin eihän sinuunkaan voi luottaa. Suhde jumiutuu täysin. Sulla on aina hyvä olo, kun itket sitä että "vaimo on kusipää" tms. jollekulle vieraalle. Kun käyt noissa chateissä ja jäät kiinni, niin vaimo tosiaan ensimmäiseksi ajattelee, että seuranhakupaikka - äijää ei enää kiinnosta. Tuollainen tilanne on todella ahdistava vaimolle. Siihen loppuu se suhteeseen panostaminen ja rakkauden tilalle tulee viha ja katkeruus.
Jos henkilö tarvitsee ulkopuolista juttukumppania, niin sitten olla hyvä ja menee kunnalliselle psykologille juttelemaan. Myös joillain työpaikoilla työnantaja maksaa yksityisen lääkärikeskuksen pyskologin palveluita. Ei siis nuo (kunnalliset)palvelut apua hakevalle maksa mitään, toisin kun chattaily jossain tekstiviesti chateissa (0,84 senttiä per viesti). Ja siinä on tosiaan objektiivista kantaa pitävä ammattilainen kuuntelemassa ja tarpeen vaatiessa antamassa neuvoja, jos niitä tarvitsee. Ei se chattikaveri siellä ruudun takana osaa olla objektiivinen!
"Ei ne asiat miksikään muutu sillä, että sä itket niitä asioita ventovieraille!"
Eipä muutu asiat, mutta oma olo helpottuu. Tietysti, jos sinä et ole sitä koskaan kokeillut, et voi tietää, miten pelkkä asioista puhuminen auttaa.
"Kyllä se parisuhde on sitä, että jaetaan ne HYVÄT JA HUONOT asiat toisen kanssa."
Jos ihmisellä tuntuu ongelmat kaatuvat päälle, ne sotkeutuvat kivaksi sekasotkuksi, jossa ajatukset puolisosta ovat yksi tekijä. Ei sellaista sekasotkua oman puolison kanssa aina voi selvittää. Lisäksi jotkut EIVÄT HALUA vaivata puolisoaan. Kyse ei välttämättä ole siitä, etteikö asioista voisi puhua. Kyse on siitä, ettei haluta kaataa omaa paskaa toisen niskaan.
"Jos henkilö tarvitsee ulkopuolista juttukumppania, niin sitten olla hyvä ja menee kunnalliselle psykologille juttelemaan."
Mitä järkeä on maksaa yksityiselle psykologille tai jonottaa viittä kuukautta kunnalliselle, jos ilmaista apua voi saada internetistä. (Tekstarichätit ovat asia erikseen. Ne ovat kalliita.) Lisäksi joillekin on vaikea tunnustaa olevansa päästään pipi. Useinhan psykologilla käynti yhdistetään mielisairauteen, vaikkei niillä sinänsä ole toistensa kanssa mitään tekemistä.
"Ja siinä on tosiaan objektiivista kantaa pitävä ammattilainen kuuntelemassa ja tarpeen vaatiessa antamassa neuvoja, jos niitä tarvitsee. Ei se chattikaveri siellä ruudun takana osaa olla objektiivinen!"
Jos terapiasta puhutaan, niin hyvin usein riittää se, että saa vain puhua asioista. Ei sen toisen tarvitse olla asiantuntija, kunhan vain osaa kuunnella. Itse asiassa on niin, että muutaman ensimmäisen käyntikerran aikana psykologi ei käytännössä anna mitään neuvoja. Niiden aika tulee vasta myöhemmin.
Miksei chattikaveri voisi olla objetiivinen? Hänhän on täysin tuntematon, joten ei hän voi mitenkään olla osallisena tapahtumissa.
Jos valittaa omalle puolisolle ongelmista, niin hänkö muka osaa olla objektiivinen? Salli minun nauraa. Kukaan, siis ei varmasti yksikään, ihminen ei ole objektiivinen kuunnellessaan puolisonsa ongelmia. Lisäksi erittäin harva puoliso on ammatiltaan psykologi, joten ei hän osaa auttaa sen paremmin kuin chattikumppanikaan.
"Sulla on aina hyvä olo, kun itket sitä että "vaimo on kusipää" tms. jollekulle vieraalle."
Missä vaiheessa ap tai minä olemme kirjoittaneet, että mies itkee muille, kuinka "vaimo on kusipää". Tuo on vain sinun oman (kieroutuneen) mielikuvituksesi tuotetta. Ilmeisesti et osaa ajatella asioista kuin sitä pahinta vaihtoehtoa. Suosittelen sinullekin suhtautumaan joskus asioihin positiivisesti. Löydät elämästä ihan uusia puolia, kun ei koko ajan tarvitse epäillä miestä pettämisestä. Ihmisillä on muitakin ongelmia kuin "vaimo on kusipää".
Uskomatonta...
Minunkaan helluni ei ole mitään keskustelu tyyppiä eli pitääpä laittaa syyniin, istuu kyllä koneella aika ahkeraan. Minusta se on väärin, halventavaa puolisoa kohtaan.
Tekispä miehelle samoin niin johan olis huora yms...
Miehet ei todellakaan ajattele mitä kaikkea se saa puolisossa aikaan ja sitten valitetaan kuinka suhde ei enään toimi tälle ns. toiselle naiselle, eikä ihme..
Itse ne omat suhteensa vaimoihin pilaa ja sit valitetaan. Ja samahan pätee vaimoihin jotka harrastaa samaa kuin miehesi, ei pidä väheksyä sitäkään.
Me puhuttiin asiasta vihdoin mieheni kanssa.. Nyt olo on hyvä ja mieli parempi.. Sairastan todella vaikeaa atopiaa ja yöuneni ovat todella lyhyitä ja kutina vie voimat. Mieheni kertoi, ettei halunnut kuormittaa minua enempää huolillani vaan halusi ulkopuolisen juttukaverin. Enään hän ei sitä tarvitse, yksi itkuinen yö kainalossani helpotti ja nyt hän tietää, että tunnen itseni tärkeäksi jos voin hänen mieltään lohduttaa! Loppu hyvin, kaikki hyvin!! Sydämessäni tiedän, että päätökseni oli oikea ja mieheni on uskolinen
..ettei ne lopu siihen..sori vaan! Minun mieheni on narahtanut tuollaisista jutuista useasti, pääasiassa seksi-jutut ovat olleet aiheena. Aina hän lupasi ettei ikinä etsi seuraa chateistä mut tasasin väliajoin on jäänyt kiinni niistä. Olemme olleet 13 vuotta yhdessä,olen hieman alle 30v. En ole vielä jättänyt miestäni,mut ei se kaukana ole enään..