on ollut ilkeä, mutta koskaan ei ole tullut edes mieleeni että eroaisin miehestäni anopin vuoksi. Mieheni on puolustanut äitiään koko tämän ajan, jos olen jotain moitetta sanonut. Olen ajatellut sen niin että ei ole mieheni vika jos hänen äitinsä on ilkeä, siitä ei kannate miestä syyllistää ja kunnioitan hänen rakkauttaan äitiään kohtaan, se ei ole koskaan ollut minulta pois, minulle on myös riittänyt rakkautta. Joulut meillä on vietetty minun kotona, mieheni kotiin meitä ei ole koskaan kutsuttu aatoksi ja anoppini ei tule meille kutsumallakaan. Käyty on kyllä mieheni kotona joka joulu. Anoppini on nyt vanha ja edelleen ilkeä, mutta me emme jätä vanhaa ihmistä yksin, vaan käydään hänen luona ja soitellaan. Jouluksi pyydettiin meille, mutta hän tyrmäsi ajatuksen heti ja vastasi ilkeästi kutsuun. No tämä on tätä, siihen on jo tottunut. Kuitenkin ollaan taas ostettu anopille lahjat ja kääritty paketteihin, viedään ne aaton-aattona, jotta mummu voi sitten nauttia aatosta ihan rauhassa. Nykyään me nauretaan yhdessä anopin ilkeilylle, mieheni nauraa myös eikä juurikaan puolustele enää äitiään, niin se maailma muuttuu. Toivon kuitenkin anopille paljon terveyttä seuraaville vuosille. Hän on mieheni äiti ja senpä' vuoksi hän on tärkeä meidän perheessä. Hyvää joulua!
20-V U O T T A
A N O P P I N I
132254
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
että anopin vuoksi ei kannata riidellä
aina voi pitää vähän välimatkaa
niin mä olen tehnyt ja meillä menee hyvin
en pidä mieheni äidistä kovin paljon
mutta toimeen tullaan
Eikä anoppini ole edes ilkeä, ainoastaan elämää vähän nähnyt. Mutta sen vuoksi että lapsilla olisi isovanhemmat kannattaa pitää suhteita voimassa! Ja onhan anoppi aina itsellekin Elämänkokemus jos ei muuta ;-)
mustasukkainen kun miehelläsi on äiti josta hän välittää.En ymmärrä miksi vihaat vanhaa ihmistä ja anopillasi voi olla vaikka mitä vaivaa ja ei jaksa olla innostunut ja iloinen koko ajan.Mene itseesi,tunnistan kun käyttäydyin näin nuorena ja nyt kaduttaa kun anoppia ei enää ole.Tuskin anoppisi odottaa että käyt tai soitat kun olet noin mustasukkanen miehestäsi,ettei saa olla edes äitinsä kanssa väleissä.
Onkohan se vaan niin, että jotkut naiset eivät koskaan luovuta otetta pojistaan ja ovat mustasukkaisia kaikille muille naisille, jotka tulevat ja "vievät hänen paikkansa"... En tiedä.
riittääkö meillä rakkautta meille molemmille, siis minulle ja anopille... Mieheni on sanonut suoraan, että hänelle äiti on aina ollut ja tulee aina olemaan maailman tärkein nainen. Kuulemma kaikille miehille äiti on kaikki kaikessa ja vaimo vasta kakkonen, mutta muut miehet eivät vaan sano ääneen ajatuksiaan, vaan mielistelevät vaimoaan, näin on mieheni minulle kertonut. Mieheni oikein kehuu, että hänelläpä on selkärankaa sanoa totuus. Kuulemma minun arvo hänen silmissään ei koskaan pysty nousemaan kuin korkeintaan puoleen siitä, miten hän äitiään arvostaa. Ja sama on rakkauden kohdalla kuulemma. Mutta koska näin on hänen sanoman mukaan kaikilla miehillä, ei minun kannata ottaa asiasta nokkiini. Tämä näkyy myös ajan käytössä. Mieheni viettää kaiken vapaa-aikansa äitinsä luona, eli mieheni menee töitten jälkeen suoraan äitinsä luokse (tai saattaa matkalla käydä äidin puolesta kaupassa), syö äitinsä luona jne, usein myös saunoo. Kotiin mies tulee tuossa 21-23 välillä ja ei kun nukkumaan ja sama kuvio seuraavana päivänä. Viikonloput hän tietenkin viettää äitinsä luona.
Siinä mielessä minulla on helppoa, kun ei tarvitse kokata kuin itselleni. Mieheni on 40-vuotias, joten ei ihan poikanen enää. Hänen äitinsä on vähän yli 60-v ja aivan terve, eli ei tarvitsisi poikansa apua päivittäin. Anoppi osti juuri uuden autonkin, joten ei pojan olisi pakko edes kaupassa hänelle käydä. Mutta kun äiti on rakkain kaikista, niin mitäpä mieheni ei hänelle tekisi...
Kuten osaatte varmasti laskeskella, meillä ei mieheni kanssa ole käytännössä lainkaan yhteistä aikaa. Ilmeisesti ainoa asia, johon mieheni minua tarvitsee on seksi. Se kai hänet sitten iltamyöhällä kotiin ajaakin, ei mikään muu.
Todellakaan ei ole normaalia pitää äitiään vaimon yläpuolella. Eikä erityisesti laskeskella vaimon arvoa noin, että puoliksikaan niin tärkeä et koskaan tule olemaan kuin oma äiti. Tosi paha mieli sun puolesta, tuommosta ajatusmaailmaa miehellä on paha ees yrittää muuttaa.. Kun hän omaa "selkärankaa" sanoa noin loukkaavasti sulle, kertooko hän muillekin ajattelevansa noin (kaverit voi "ehkä" olla hieman eri mieltä ;))? Tuskin läheskään kaikki miehet tuollaista allekirjoittavat, ja teothan puhuu enemmän kuin sanat, eli ei sitä aina salaakaan ajatella äidin olevan vaimoa arvokkaampi.
Tätä palstaa kun lukee, tuntuu tietenkin, että suurin osa miehistä voisi ajatella noin, mutta muistetaan, että täällä on kai tarkoituskin kirjoittaa juuri niistä ongelmista.
Viikonloputkin äidin luona, ilman kummempaa syytä? Voi hyvä sisko, miehesi ei ole ihan normaali :,(
Varmaan itsekkin tiedostat ja lukijat täällä keskustelupalstoilla, että miehesi ja hänen äitinsä suhde ei ole terve. Ja se, mitä miehesi väitti kaikille miehille äidin olevan se tärkein, on myös täyttä puppua. Mutta jaksamisia sinulle valitsemallasi tiellä.
...mieluummin kuin tuollaisessa avioliitossa.
Ilmeisesti asemassasi kuitenkin on sen verran hyviä puolia, että tyydyt tähän.
Toivottavasti olet löytänyt tunteillesi uuden osoitteen.
Miehesi käytös ei ole ihan ok. Meillä mies kävi avoliittomme alkuaikoina äidin luona syömässä töiden jälkeen. Minä nostin siitä niin kovan metelin ja sanoin että kyllä nyt on korkea aika jättää äidin lihapullat, kun sinulla on vaimo kotona. Ainoa asia millä saat sen loppumaan on tehdä hänelle kunnon ateria joka päivä (älä unohda kotitekoisia lihapullia) minä tein niin. Kerroin sitten hänelle kellonajan, milloin syödään, meillä se meni hyvin. Olen aina ollut töissä kodin ulkopuolella ja tein aterian kotiin tultuani. Miehet vaan ovat niin mammanpoikia välillä, että heitä täytyy helliä. Nyt on kiva kun mieheni ei mene koskaan äidin luo syömään, enää ei ole kotona jokapäivä lämmin ateria odottamassa, mutta nyt hän on tottunut tulemaan kotiin töiden jälkeen ja hauskaa on se että hän tekee myös itse ruokaa meille.
Miehesi ei todellakaan kuullosta normaalilta. Kyllä oman vaimon pitäisi olla tärkeämpi kuin äidin. Miten ihmeessä se anoppi on osannut poikansa noin sitouttaa?
Mikäli olisin naimisissa ja mieheni sanoisi minulle "rehellisesti" ja olisi niin tunnekylmä idiootti (miksi miehesi ylipäänsä meni naimisiin jos oma äiti on niin ihana?) niin alkaisin kyllä kuittailla takaisin. "Kyllä se on ihan samoin naiselle/minulle. Kyllä se oma isä tms joku muu on paras ei se oma aviomies voi ikinä olla kuin toiseksi paras. (tai kolmanneksi, heti koiran tai kissan jälkeen). Yleensä kun toiselle voi ilkeästi kuittailla ja sanoa "rehellisesti" typerän mielipiteensä ja ihailla itseään omasta "rehellisyydestään". Mutta ans kattoo kun täydelliselle itselle joku ilkeä vihjaisee ettei olekaan täydellinen. Ehkä ne aivosolut löytävät toisensa ja miehesi tajuaa jotain.
Tsemppiä sinulle!
jos rakastat miestä pidät myös hänen äidistä.
tällä 'kantapään kautta'?
että kun kesken kesäloman lähdin pois anopin luota eli otin jalat alle ja huomasin jälkeenpäin miten tyhmää käytöstä.Minun olisi pitäny ajatella ja olla iloinen että minulla on hyvä mies ja lapset.Anoppi on tärkeä ihminen sillä ei olis miestäkään ja lapsia.Ja se että mies pitää äidistä on merkki että pitää muistakin naisista ja ei kohtele huonosti.Yritin nuorena saada miestäni vihaamaan äitiään ja siitä alko ongelmat!