Joillekin ihmissuhde tarkoittaa vain seksiä.
Niin kauan kuin se maistuu yhden kanssa, "suhde toimii".
Kun alkaa kyllästyä seksiin sen yhden kanssa, "suhde" loppuu.
Onko se joku todellinen ihmissuhde ?
Ei.
Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen, että on paljon ihmisiä, jotka ottavat vielä todestakin tällaisen luonnevikaisen tyypin, joka itse asiassa käyttää vain hyväkseen muita ihmisiä, jotka haluavat elämältä ja ihmiseltä paljon enemmän, mutta kuvittelevat ja uskovat naiiviudessaan, että seksi jonkun kanssa on sama kuin parisuhde.
Niin kauan kuin se maistuu yhden kanssa, "suhde toimii".
Kun alkaa kyllästyä seksiin sen yhden kanssa, "suhde" loppuu.
Onko se joku todellinen ihmissuhde ?
Ei.
Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen, että on paljon ihmisiä, jotka ottavat vielä todestakin tällaisen luonnevikaisen tyypin, joka itse asiassa käyttää vain hyväkseen muita ihmisiä, jotka haluavat elämältä ja ihmiseltä paljon enemmän, mutta kuvittelevat ja uskovat naiiviudessaan, että seksi jonkun kanssa on sama kuin parisuhde.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Seksi on keskeinen osa siihen kykenevien ihmisten parisuhdetta. Nimitän suhdetta ilman seksiä ystävyyssuhteeksi.
Seksin merkitystä vähättelevältä ihmiseltä haluan kysyä: Miksi kumppanisi ei saisi tehdä sitä jonkun muun kanssa, jos se on niin vähäpätöinen asia? Miksi se jonkun muun kanssa harrastettaessa yhtäkkiä muuttuukin elämää suuremmaksi, jopa suhteen päättäväksi asiaksi?
Minusta marjojen poimiminen on vähäpätöinen asia. Vaimoni saa käydä marjastamassa vaikka naapurin Sepon kanssa, jos haluaa.
mutta miksi niin monet pitävät seksisuhdetta parisuhteena ?
Ehkä siksi, että sänkyyn meneminen on joillekin helpompaa kuin asioista puhuminen. Toisekseen usein toinen osapuoli luulee elävänsä parisuhteessa ja toinen luulee, että hänellä on fuck-buddy. Elämän lystikkäitä väärinkäsityksiä. Puhumattakaan siitä, että joku ihastuu vakipanoonsa.
Olen asunut jo kolmatta vuotta
miehen kanssa, jolle parisuhde näköjään tarkoittaa käytännössä vain seksiä.
Muuta yhteistoimintaa ei ole.
Itse asiassa elän pelkässä seksisuhteessa, joka ei anna tyhjyydessään minulle mitään, vain rajoittaa elämääni, koska henkinen puoli puuttuu täysin.
Näinkin voi käydä.
Loistavan ytimekäs puheenvuoro, jonka vertauksiin yhdyn täysin!
ja mielestäni siinä ei ymmärrä mitään aidosta rakkaudesta. Toki seksi on osa parisuhdetta, mutta ajatus siitä, että jos seksiä ei ole vähään aikaan se on sama asia kuin ystävyyssuhde ei mielestäni pidä paikkaansa. Sillä parisuhteen pitäisi olla muutakin kuin vain seksiä. Intiimi suhde kahden ihmisen välillä on jakamista niin fyysisesti kuin henkisestikin; uskaltautumista lähelle. Siinä on seksiä, mutta paljon muutakin.
Monesti suhteet, jotka painottuvat alussa lähinnä fyysiseen puoleen tulevat pidemmän päälle aika ongelmallisiksi ellei sitä henkistä intiimiyttä osata arvostaa ja hakea.
Olen myös huomannut, että seksi on suuri asia siksi, että sillä on niin kaiken kattava vaikutus kaikkeen muuhun parisuhteessa, etenkin näihin henkisiin arvoihin. Mielestäni on täysin puppua, että seksi ikäänkuin söisi tätä henkistä intiimiyttä, sehän tukee ja nostattaa tätäkin puolta. Ja näiden kaikkien yhteissumma kaikkine ihanine kiemuroineen on minulle sitä aitoa rakkautta, ettei väheksy mitään puolta parisuhteesta, vaan riemuitsee ja kunnioittaa kaikkia osa-alueita. Yhdessä nämä tukevat toisiaan ja tekevät toisistaan mahdollisia. Mielestäni henkinen yhteys ilman fyysista, on ystävyyttä.
Seksi korostuu siksikin, että se on se tunnistettavin osa-alue parisuhteessa, jota ei soisi harrastettavan muiden kanssa.
olen samaa mieltä sinänsä kanssasi. Toimiva parisuhde on kuin spiraali, jossa fyysinen ja henkinen yhteys täydentävät jatkuvasti toisiaan tai sitten vastaavasti syövät ja näivettävät toisiaan jos jokin osa puuttuu. Mutta pointtina siis se, että seksin ei pitäisi olla sellainen asia, joka ainoana tekee parisuhteen ja jos vaikka sairauden takia ei pariin viikkoon kykene, niin jotenkin se oikeuttaisi jo heti heittämään kirveen kaivoon suhteen osalta.
En kannata mitään pihtaamista parisuhteessa, vaan tarkoitan sitä, että jos seksi on liikaa keskiössä (esim. sen kautta kiristetään, vaaditaan, alistetaan, loukataan, hyvitetään, sovitaan ja hoidetaan muutenkin kaikki tunteet) eikä osata puhua asioista, niin pidemmän päälle voi tulla ongelmia.
jos muu ei toimi.
Mutta jos henkinen puoli toimii kaikki voi järjestyä.
Me kaikki on eri seksitarveet ja halumäärä. Yleensä
parisuhteeseen on kaksi eri tarpeet ja aika harvinaista se on että kaks ihmiset jolla on sama seksitarveet ikinä löytyis toisinaan. Sitten vielä halu ja tarve vaihtuu eri suuntin vuosien mittaan, ihan miteen ihminen kehittyy vuosien mukaan. Ja ihmisten seksihalu ei pitäis tarvitaa tuntua häpeää, vaikka se oo pieni tai ISO. No periaatteks parisuhteessa puolisot pitäis osaa puhua tästä keskenään, mutta tosielämää näyttää että puolisot ei ole niin avoinna kuin saisi olla keskenään. Moi. :)