Mä oon löytänyt parempia kavereita, kun mun vanha kamu, jos nyt rehellisiä ollaan, tiedän kuitenkin, että on hyvä olla paljon ystäviä, ja pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin. Jotenkin vaan alkaa ärsyttää kun se pitää koko ajan yhteyttä, vaikka mä haluisin olla enemmän muiden kans. Kuinka sanoa hänelle et jättää mut rauhaan, eikä silti loukata sen tunteita ja jättää riitaisia välejä, koska se on ihan ok tyyppi, mä oon vaan jo jotenkin kasvanut yli meidän bestis-suhteesta...
Ystävät saa valita...
mut vaikeaa...
4931
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
koska itselläni yleensä nuo vanhat frebdit on jääneet itsekseen taka-alalle. Toki joukossa on sellaisiakin, joiden kanssa jutellaan edelleenkin, mutta todella harvoin. Ja he ovat kuitenkin sellisia, joiden kanssa voi jutella, kuin olisimme juuri edellisenä päivänä tavanneet. Tarkoitan, ettei heidän kanssaan ole mitenkään vaivautunut olo, eikä tarvitse selitellä, miksei olla pidetty yhteyttä yms.
Sitten on kyllä niitäkin, joille on ollut pakko sanoa suoraan, eivätkä sittenkään ymmärrä pysyä poissa ja joihinkin on tehonnut vain huomiottajättäminen.
MJulla on vähän saman tyyppistä kokemusta. Töissä tutustuin yhteen toiseen tyyppiin ja paljon pyöritään yhdessä, käydään baarissa ja toistemme luona kahvilla puhumussa "viisaita". Toinen hyvä ystäväni on alkanut osoittamaan mustasukkaisuutta ja osoitti sen varsin selvästi jokunen aika sitten kun olin hänen kanssaan baarissa. Rupesi narisemaan että sen toisen tyypin kanssa on taatusti kivempaa kuin hänen kanssaan jne. Mulla meinas palaa käämit. On tosi lapsellista tuommoinen. Aivan kun mulla ei saisi olla muita tuttavia. Olemme pyytäneen tätä toista ystävääni mukaan baariin mutta eipä hän kuitenkaan lähde. Sitten ihmettelee kun on ulkopuolinen olo.
Tämä ystäväni vaikuttaa välillä hyvin omistushaluiselta. Kyseli jo hyvissä ajoin uuden vuoden suunnitelmiani etten vahingossakaan olisi silloin muiden kanssa. Aivan kuin pitäisi varata kaveri etukäteen. Ahdistaa välillä. Olemme parikymppisiä joten mistään kakaroiden "ei olla ton kaa" jutusta ei ole kyse.
tuollaiset omistushaluiset ystävät ovat sitten niitä kaikkein rasittavampia. Ei auttanut muu kuin laittaa välit poikki, koska muuten olisin tullut hulluksi. Nykyään olo on paljon helpottuneempi, saan tehdä mitä haluan ja milloin haluan ja kenen kanssa haluan. Nykyiset ystäväni ovat aivan parhaita, jokainen tietää että on minulle tärkeä, eikä kukaan tunne oloaan mustasukkaiseksi, vaikka pidänkin yhteyttä moniin ystäviin.
että haluat viettää aikaasi också med sun kavereittes kaa, niin eiköhän sen sillä jo pitäis tajuta. mitä kavereita silloon muka ollaan, jos ei voi niinkuin totuuksia puhua?