Olen jo pitemmän aikaa pyörinyt treffeissä, kuvallisellla profiililla. Olen onnistunut järjestämään useita treffejä viimeisen vuoden aikana naispuolisten henkilöiden kanssa. Itseasiassa seitsemät. Kolme näistä päättyi jo ensitreffeillä, itseni toimesta. Neljän kanssa olen seurustellut tai pikemminkin tapaillut 2-3 viikon ajan. Kaikissa tapauksissa tapailimme hyvinkin useita kertoja. Kaikki ovat päättyneet naisen aloittesta, mitä erilaisimmista syistä.
1. "ei ollu kipinää"
2. "liian mukava ja hauska, enemmän kaverityyppiä, mut haluan sut ehottomast vain kaveriks"
3. "liian kiltti"
4. "et haluu seksii joten et varmaankaa pidä musta, joten lopetetaa teeskentely tähän". Kyseinen nainen oli itse sanonut petipuuhien tulevan myöhemmin ja ajattelin noudattaa hienovaraista hyväksi katsomaani taktiikkaa, jossa ideana oli viivytellä reilun viikon - kahden verran minkäänlaisten vonkailujen suhteen.
Miksi ei sanota rehellistä totuutta heti ensi tai viimeistään toisilla treffeillä? Kyllähän järkevä suomalainen nainen osaa niinkin yksinkertaisen asian päättää varmasti siinä ajassa. Kyllä se kemia kolahtaa nopeasti, jos on kolahtaakseen. Ja jos ulkonäkö ei miellytä, niin sen huomaa ensimmäisen minuutin aikana, ellei pilkkopimeässsä tavata.
Tietysti olisi ymmärrettävää jos olisin osoittautunut joksikin toiseksi ihmiseksi luonteeltani kuin chätissa, puhelimessa ja kuvissa olin antanut ymmmärtää, mutta kun ei. Olen alusta loppuun asti ollut kiltti, kohtelias, hauska, uskollinen, rehellinen, mukava, naisia kunnioittava oma itseni. Ja tasaisesti. Mielestäni olen ollut varsin mukavaa ja hauskaa seuraa, ei siis ollut kyse tekonauruista yms. ja väittivätkin kivaa olleen. Ja kaikissa tapauksissa on ollut kosketusta, suuteloja jne. Miksi moinen teeskentely niinkin pitkään, kun kipinää ei sitten ollutkaan, muuta kuin yksipuolista. Minun.
Tuntuu, että edes maailma ei riitä. Pitäisi olla Tom Cruisen ja Johnny Deppin näköinen (vaikka itsekin olen takuuvarmasti söpö)ja jatkuva elämystaikuri, tirehtööri, joka luo henkeäsalpaavia hetkiä joka treffeille.
Tuntuu myös siltä, että useimmat naiset hakevat lähinnä pientä jännitystä ja teerenpeliä chätistä, ja kun sitten se sama jännittävä ja hauska mies onkin siinä livenä, niin jo alkaa kyllästyminen, ja nopeasti. Ehkä matka onkin tärkein, eikä määränpää, tai tässä tapauksessa määränpäänä sen oikean löytäminen.
Eli kannattaa aina lähteä leikkiin mukaan, mutta pitää muistaa, että kyseessä on ehdottomasti LEIKKI. Eli leikkimieli on hyvä muistaa.
Ja tunteita pitää pantata loppuun asti, mielellään hamaan. Koska muuten sattuu, ja syvälle sydämeen.
Ja ehkä sitä oikeaa ei ole olemassakaan, vaan ainoastaan ihmisiä, jotka tyytyvät vähään ja/tai kompromisseihin, myös niitä jotka ovat helppouskoisia. Tai sellaisia, jotka uskovat kauniisiin ja romanttisiin ihmiskohtaloihin..ehkä turhaan...
1. "ei ollu kipinää"
2. "liian mukava ja hauska, enemmän kaverityyppiä, mut haluan sut ehottomast vain kaveriks"
3. "liian kiltti"
4. "et haluu seksii joten et varmaankaa pidä musta, joten lopetetaa teeskentely tähän". Kyseinen nainen oli itse sanonut petipuuhien tulevan myöhemmin ja ajattelin noudattaa hienovaraista hyväksi katsomaani taktiikkaa, jossa ideana oli viivytellä reilun viikon - kahden verran minkäänlaisten vonkailujen suhteen.
Miksi ei sanota rehellistä totuutta heti ensi tai viimeistään toisilla treffeillä? Kyllähän järkevä suomalainen nainen osaa niinkin yksinkertaisen asian päättää varmasti siinä ajassa. Kyllä se kemia kolahtaa nopeasti, jos on kolahtaakseen. Ja jos ulkonäkö ei miellytä, niin sen huomaa ensimmäisen minuutin aikana, ellei pilkkopimeässsä tavata.
Tietysti olisi ymmärrettävää jos olisin osoittautunut joksikin toiseksi ihmiseksi luonteeltani kuin chätissa, puhelimessa ja kuvissa olin antanut ymmmärtää, mutta kun ei. Olen alusta loppuun asti ollut kiltti, kohtelias, hauska, uskollinen, rehellinen, mukava, naisia kunnioittava oma itseni. Ja tasaisesti. Mielestäni olen ollut varsin mukavaa ja hauskaa seuraa, ei siis ollut kyse tekonauruista yms. ja väittivätkin kivaa olleen. Ja kaikissa tapauksissa on ollut kosketusta, suuteloja jne. Miksi moinen teeskentely niinkin pitkään, kun kipinää ei sitten ollutkaan, muuta kuin yksipuolista. Minun.
Tuntuu, että edes maailma ei riitä. Pitäisi olla Tom Cruisen ja Johnny Deppin näköinen (vaikka itsekin olen takuuvarmasti söpö)ja jatkuva elämystaikuri, tirehtööri, joka luo henkeäsalpaavia hetkiä joka treffeille.
Tuntuu myös siltä, että useimmat naiset hakevat lähinnä pientä jännitystä ja teerenpeliä chätistä, ja kun sitten se sama jännittävä ja hauska mies onkin siinä livenä, niin jo alkaa kyllästyminen, ja nopeasti. Ehkä matka onkin tärkein, eikä määränpää, tai tässä tapauksessa määränpäänä sen oikean löytäminen.
Eli kannattaa aina lähteä leikkiin mukaan, mutta pitää muistaa, että kyseessä on ehdottomasti LEIKKI. Eli leikkimieli on hyvä muistaa.
Ja tunteita pitää pantata loppuun asti, mielellään hamaan. Koska muuten sattuu, ja syvälle sydämeen.
Ja ehkä sitä oikeaa ei ole olemassakaan, vaan ainoastaan ihmisiä, jotka tyytyvät vähään ja/tai kompromisseihin, myös niitä jotka ovat helppouskoisia. Tai sellaisia, jotka uskovat kauniisiin ja romanttisiin ihmiskohtaloihin..ehkä turhaan...
Vastaukset 13
Vanhimmat
..surullista luettavaa.
Itse haluan uskoa että se oikea on jossain.
Ehkäpä lähempänä kuin aavistammekaan.
Ihmiset luulevat että loukkaa kaveria jos heti tuo julki ettei ole kiinnostunut.
Sillä tavalla toimivat myös useat miehet.
Ei ainoastaan naiset.
Rauhaisaa joulun odotusta kuitenkin
kyllähn se on mun mielest paljo parempi et sanoo heti kättelys mitä mielt on ku et jatkaa jotai ihme teeskentelyy...paljo pahemmin siin myöhemmi loukkaa.
ei saa valittaa sisällöstä.
you have a problem...
Luin juttusi....
Ihmettelen vaan, miksi ihmeessä mun kohdalle ei koskaan tuollaisia miehiä osu???
Minkä ikäinen olet???
...tiedätkö, minäkin olen pettynyt... ja tajusin että täähän on ihan samanlaista kuin live-elämässä. Live-elämässä vain näkee heti monen ulkonäöt kerralla ja voi itse heti valita ketä lähtee yrittämään ja toinenkin näkee heti sinut. Se onkin livenä selkeempää !
Täällä netissä joutuu enemmän yrittämään ehkä, täytyy löytää sellainen joka vastaa omia toiveita ja silti ei ehkä itse vastaa toisen toiveita. Sit tavataan, ehkä kuvatkin on vaihdettu, mutta in real life ihminen on useimmiten aivan erilainen kuin kuvassa, puhelimessa tai nettikirjoituksissa...näin se vain on. Ja siihen vaikuttaa tietty myös se minkälaisen mielikuvan toinen osapuoli on sinusta tehnyt/saanut. Eli tää on vaikeaa ! Itse taidan lähteä etsimään sitä oikeaa tuolta live-elämästä, vaikka ei se tunnut sieltäkään löytyvän. Usein käy vielä niinkin että se johon itse ihastuu, niin se ei ole pätkääkään kiinnostunut - mutta jollei itse kiinnostu, niin toinen rakastuu heti palavasti... Miksiköhän näin?
Tsemppiä sulle ! Jos olisin 15v nuorempi niin sopisin sun kanssa treffit vaikka heti ! ;))
"Kolme ensimmäistä päättyi jo eka treffeillä,itseni toimesta.."
-eivät siis riittävän kauniita?
Neljä viimeistä ei sitten muuten onnistuneet..
-olivat kauniita,mutteivat riittävän seurustelunhaluisia?
Kaikkea ei voi saada,mutta kun löytää sopivan sekoituksen kaikkea mukavaa ja vielä vähän parempaa,niin kyllä se siitä!!!
no on sulla syitä: liian kiltti, liian mukava ja hauska. Voi luoja.....kumpa elämääni osuisi mies, jolla olisi nuo ominaisuudet. Ja kaiken kukkuraksi osaisi vielä puhuakin. Ja naisetko valittaa miesten ulkonäöstä. Voi kilin....!
Että näin on käynyt. Tekstisi perusteella vaikutat vallan mainiolta tapaukselta. Itsellekin on käynyt turhan usein samoin. Ja sen takia en aina kehtaa sanoa heti jos ei mies kolahda, vaikka tiedän että pitäisi. En halua tieten tahtoen loukata, vaikka samaan aikaan tiedän että se loukkaa enemmän jos toista johtaa harhaan. Eikä sitä aina teeskennellä, vaikka sitten juttu loppuisikin jo toisiin treffeihin. Itse ainakin haluan ja yritän saada jutun toimimaan. Ja toisen osapuolen viihtymään kaikesta huolimatta, ettei jäisi paha maku suuhun, koska tiedän että mitä useammat huonot treffit saa, sitä vaikeammaksi se treffailu ja koko asenne siihen menee. Eikä sitä nyt oikein voi ekalla minuutilla paukauttaa että joo, oot ruma, mä lähden nyt. Jos ensimmäisten treffien jälkeen on hieman epävarma olo, niin toiset ainakin jo varmistaa asian. Ja ihmisten mielikin muuttuu, ikävä kyllä. Ei sitä kaikkea aina voi heti tietää. Ja naisetkin sattuu ajattelemaan asioita huomattavasti monimutkaisemmin kuin miehet. Itse jaksan kyllä vielä uskoa sen oikean löytymiseen, vaikka vastoinkäymisiä onkin ollut. Ja tulee vielä olemaan. Enkä todellakaan aio tyytyä mihinkään vähempään. Mielummin olen sitten yksin kuin huonossa suhteessa.
..mene mieltäsi pahoittamaan asioista joille et mitään voi, jo noin nuorella iällä, kun etsit vain yhtä ainoaa. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamatokin.
Älä ihmeessä anna periksi. Olet mielestäni aarre, kun olet osannut olla rehellinen myös itsellesi. Ainakin kertomasi perusteella et ole naisille liikoja lupaillut. Itsellä on sama juttu, että katselen kaveria pari viikkoa tai siinä ajassa selviää, onko mahdollisuuksia pidempään juttuun eli mielestäni järkevänäkin ihmisenä tarvitsen hiukan pidemmän ajan kuin pari tapaamista. En ole näitä miehiä tavannut netissä vaan elävässä elämässä ravintolassa tms. Lähes kaikki ovat olleet omalla tavallaan oikein hyviä tyyppejä, mutta eivät minulle sopivia, mikä on aina myös itselle suuri pettymys. Miehen ei tarvitse olla minkään näköinen eli siitä ei ole kiinni. Toisessa vaan on jotain sellaista, josta itse pitää. Toivon sydämestäni, että et tulevaisuudessakaan lähde "leikkimielellä", koska juuri silloin se toinen voi olla tosissaan. Samoin olen sitä mieltä, että pitää ottaa haavoittumisen riski ja pistää itsensä peliin tunteineen kaikkineen ja uskaltaa sanoa, mitä ajattelee. On toisen tyhmyyttä, jos hän käyttää sitä väärin. Tiedän, että meitä on moneen junaan, mutta silti kannattaa olla juuri se oma hyvä itsensä, ettei kävele sen toisen hyvän tyypin ohi. Olet vielä sen verran nuori, että ei ole mitään hätää, vaikka olet pidempäänkin yksin. Jos et osaa olla yksin, et myöskään osaa olla kaksin. Itse olen ollut eron jälkeen lähes kokonaan yksin jo n. 10 vuotta ja silti uskon vielä tapaavani jonkun ihanan miehen, jonka kanssa vietän loppuelämäni. Kaikkea hyvää Sinulle ja Rauhaisaa Joulua sekä jännittävää Uutta Vuotta! Voi olla, että jo ensi vuonna...
Mulla sama ongelma, ensiksi kehutaan niin että tuntuu, olen söpö, syötävännäköinen ja kaikkee, vieläpä olen niin hurmannu luonnollisen romanttisella, rakastavaisella ja huomioon ottavalla asenteella..mutta mutta kuitenkaa juttut ei ole 2-3viikkoa pitempää kestäny, kivaa on kyllä ollut, suutelua ja kaikkee, mutta jätetään aivan noin vain eikä osata sanoo rehellisesti syytä. Eikö enää kunnon miehet kelpaa..vai pitäiskö olla kunnon adonis,pitkä ja lihaksikas.. kiitos ja joulun iloa :)
Samanlaista itsekin kuullut liika kauan. Reilu, kuunteleva keskustelutaitoinen mies ei ole saanut kuin aliarvostusta jatkuvasti.
Kyllä sellainen tulee aiheuttamaan väkisinkin mielelle pahoja ongelmia.
Jos teitä ns kunnollisia naisia onkin niin olkaa joskus itsekin aktiivisia enempi. Voisi tulla pareja nykymenoa enempi ja lopetettaisiin nämä valitukset vaikka niissä perää onkin.
Turha meidän on tapella keskenään näin pienessä maassa, elämäkin on turhan lyhyt ja muutakin tekemistä olisi. Olen puhunut, ugh! (en ole inkkari)