Aioin tänään tehdä oman profiilin ja meinasin vastata erääseen kiinnostavaan ilmoitukseen. Kumppani olisi aika kiva saada mutta rohkeus petti jo tässä vaiheessa. Rupesi hikoiluttamaan niin että sikseen ainakin tällä kertaa. Viimeksi ketään tavannut netin kautta 4-5 vuotta sitten ja nekin olivat aikamoista painajaista. Ei siksi että seura olisi niin huonoa, vaan siksi että omat hermot pettävät. Joten en vieläkään tiedä mitä tekisi. Ikävystyttävää käydä päivisin töissä ja iltaisin sitten käy kerran kaupassa ja istuu loput ajasta tv:n ääressä. Pitäisikö tehdä oma profiili vai ei? Eihän siitä mitään haittaakaan pitäisi olla.
Kahden keikoilla
m 25
2446
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä näemmekin hyvin varoittavan esimerkin: mies, joka on urautunut epätyydyttävään elämäänsä siksi, että on kerran antanut peloilleen periksi. Tämän seuraksena miehen pelot ovatkin vaihtuneet vain entistä painajaismaisemmiksi, mistä onkin seurannut huomattava onnellisuuden ja sosiaalisten tilanteiden hallinnan puute.
Siis nuoret miehet (ja miksei naisetkin), toimikaa ennenkuin on liian myöhäistä; muuten ette edes uskalla sitä vastakkaista sukupuolta silmiin katsoa.
Itselläni oli aluksi kohtuullisen helppoa lähetellä "flirttejä", "virtuaalisuudelmia" ja tietty normaaleja viestejä naisille näissä sähköisissä seuranhakupalveluissa.
Sitten kun tuli ekojen treffien vuoro, jotka kaiken lisäksi olivat vielä sokko- ja pikatreffit, niin kylläpäs rupesi poikaa hermostuttamaan.
Kummasti voisi rauhoittaa ajatus, että se vastapuoli on yleensä yhtä hermostunut tahollaan. Hänkin lienee jotain etsimässä ja toivoo sellaisen kohtaavansa. Ei muuta kuin tasavertaisina "taistoon". Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa.