Jaahas, mistäköhan aloittaisin...
Olen ollut mieheni kanssa nyt 3 vuotta.
On ylä ja alamäkiä, mutta niistä on selvitty. Mieheni tykkää minusta kuin hullu puurosta ja kyllähän minäkin hänestä pidän.
Sitten on asioita jotka eivät ota sujuakseen. Aluksi opetin miehen pesemään auton, tankkaamaan pankkikortilla, käyttämään sähköpostia ja liitetiedostoja ym. ( Emme ole alle 30v)
Ruuanlaitosta olen opettanut ruskeaa kastiketta, se ei onnistu 20 harjoittelun jälkeen. Makaroonilaatikko ei onnistu kaveri sotkee koko keittiön, saan siivota niitä jälkikäteen. Olen opettanut siis käytännön elämää...
Pyykinpesua ei muista, tekee sen kerran kuussa kun räjähdän. Samoin roskien vieminen ja APK käyttö todella harvinaista.
Ei koskaan muista mitä kaupasta ostetaan. Kulkee perässä ja jättää kaikki ostospäätkökset minulle.
On jatkuvasti ajatuksissaan muualla ( työmaailmassa ) Tässä huippuna kysyi minulta 3 kertaa samaa asiaa minuutin sisään kun ei kuuntele. Ei löydä tavaroitaan, tarvitsee kokoajan apua niiden hakemiseen.
Istuu mielellään sohvalla ja kääntelee kanavia. Kuppeja jää joka puolelle, samoin kuorittuja omenoita. Kaveri jättää kaikki tavarat levälleen.
Jos lähdemme matkalle... minä pakkaan ja huolehdin kaikista.. hän laittaa oman partavetensä... siinä kaikki ja sekin saattaa unohtua...
Joo kyllä hän muistaa käydä pesulla, vaihtaa kalsarit, viedä loton ja huolehtii että pulla riittää seuraavaan päivään.
Sen tiedän, että hänen äitinsä on passanut poikaa yli 30-v saakka. Luuletteko että tämä voisi vielä parantua tästä uusio-avutoomuudesta ja uusiovastuuttomuudesta ?
Kaipaan todella nauvoja !!! Saadakseni tähän mieheen liikettä. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla huudolla ja jopa kiristyksellä...
T: Kranaatti ilman sokkaa
Olen ollut mieheni kanssa nyt 3 vuotta.
On ylä ja alamäkiä, mutta niistä on selvitty. Mieheni tykkää minusta kuin hullu puurosta ja kyllähän minäkin hänestä pidän.
Sitten on asioita jotka eivät ota sujuakseen. Aluksi opetin miehen pesemään auton, tankkaamaan pankkikortilla, käyttämään sähköpostia ja liitetiedostoja ym. ( Emme ole alle 30v)
Ruuanlaitosta olen opettanut ruskeaa kastiketta, se ei onnistu 20 harjoittelun jälkeen. Makaroonilaatikko ei onnistu kaveri sotkee koko keittiön, saan siivota niitä jälkikäteen. Olen opettanut siis käytännön elämää...
Pyykinpesua ei muista, tekee sen kerran kuussa kun räjähdän. Samoin roskien vieminen ja APK käyttö todella harvinaista.
Ei koskaan muista mitä kaupasta ostetaan. Kulkee perässä ja jättää kaikki ostospäätkökset minulle.
On jatkuvasti ajatuksissaan muualla ( työmaailmassa ) Tässä huippuna kysyi minulta 3 kertaa samaa asiaa minuutin sisään kun ei kuuntele. Ei löydä tavaroitaan, tarvitsee kokoajan apua niiden hakemiseen.
Istuu mielellään sohvalla ja kääntelee kanavia. Kuppeja jää joka puolelle, samoin kuorittuja omenoita. Kaveri jättää kaikki tavarat levälleen.
Jos lähdemme matkalle... minä pakkaan ja huolehdin kaikista.. hän laittaa oman partavetensä... siinä kaikki ja sekin saattaa unohtua...
Joo kyllä hän muistaa käydä pesulla, vaihtaa kalsarit, viedä loton ja huolehtii että pulla riittää seuraavaan päivään.
Sen tiedän, että hänen äitinsä on passanut poikaa yli 30-v saakka. Luuletteko että tämä voisi vielä parantua tästä uusio-avutoomuudesta ja uusiovastuuttomuudesta ?
Kaipaan todella nauvoja !!! Saadakseni tähän mieheen liikettä. Olen yrittänyt hyvällä ja pahalla huudolla ja jopa kiristyksellä...
T: Kranaatti ilman sokkaa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kotonaan liian pitkään äitinsä helmoissa loisineet aikamiespojat eivät ikinä opi uusia tapoja. Pitkällä yksinasumisella oppii itse ostamaan valmisruokansa, muusta on turha edes haaveilla. Aktiivinen ja pärjäämisestään huolehtiva mies olisi lähtenyt omilleen jo kymmenen vuotta nuorempana.
Erosin 3 vuotta sitten juuri tuollaisesta miehestä!! Ihan täsmälleen!! Sinäkö sen talteen korjasit. Mä yritin kouluttaa 15 vuotta ihan turhaan ja väsyin lopulta!
Syy ei ehkä kuitenkaan ole äidin eikä laiskuuden:
Miehelläsi voi olla tarkkaavaisuushäiriö tai jokin muu aivojen pieni häiriö. Ei munkaan mies paha ollut, oikein kiltti mutta täysin avuton ja saamaton, hidas ja kömpelö. Kyllä sillä nykyään joku diagnoosi on, en vaan muista mikä. Ei se tahallaan mua kiusannut, tiedän sen, mutta oli vaan niin raskasta hoitaa isoa miestä kun oli lapsetkin siinä huollettavana että erosin oman väsymyksen vuoksi. Mikäs se Aspergrenin oireyhtymä olikaan.. tai ADD tai ADHD... en muista. Tsemppiä!
Olen juuri eroamassa samanlaisesta palveluliitosta. Olo on todella helpottunut. Vinkkinä vaan, että ihminen ei muutu, jos ei itse ole halua ja ymmärrystä.