Tuttu työvoimaneuvoja päivittelee tilastointia koskien akateemisia työttömiä.
Viralliset tilastot näyttävät akateemisen työttömyyden nousseen, MUTTA ongelma on se että viralliset tilastot laskevat myös amk-porukan akateemisten joukkoon..
Hän on itse huomannut omissa tilastoissaan "oikeiden" akateemisten työttömyyden jopa laskeneen.
Sama varmaan peilaantuu suuriin hakijamääriin korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin=työnantaja tarkoittaa akateemista korkeakoulututkintoa, amk-tyypit hakevat sitten myös näitä hommia..
Viralliset tilastot näyttävät akateemisen työttömyyden nousseen, MUTTA ongelma on se että viralliset tilastot laskevat myös amk-porukan akateemisten joukkoon..
Hän on itse huomannut omissa tilastoissaan "oikeiden" akateemisten työttömyyden jopa laskeneen.
Sama varmaan peilaantuu suuriin hakijamääriin korkeakoulutusta vaativiin tehtäviin=työnantaja tarkoittaa akateemista korkeakoulututkintoa, amk-tyypit hakevat sitten myös näitä hommia..
Vastaukset 8
Vanhimmat
se on työtön kun akateeminen työtön mietä eroa näillä työttömillä on kummankin työpanosta tarvitaan tai sitten ei.
En kai sitten tunne viimeisimpiä trendejä mutta lukiessani työpaikkailmoitusta jossa edellytetään korkeakoulututkintoa ajattelen automaattisesti yliopisto/tekn.korkeakoulututkintoa. Eiköhän amislaisia haettaessa mainita erikseen amk tai tradenomi tms. Tradet ja restonomit ainakin nykyään vilisee hakuilmoituksissa.
TA´t eivät välttämättä mieti samoin..
Ovat itsekkin tippuneet kärryiltä..
Mainitsevat usein vaav korkeakoulututkinnon..
Amk-tutkinto on Suomen lain mukaan korkeakoulututkinto. Jos ei erikseen ole mainittu ylempi korkeakoulututkinto tai vaikkapa akateeminen tutkinto, niin silloin myös amk-tutkinnolla voi varsin hyvin hakea.
Julkinen sana ja oppilaitokset ovat hämmästyttävän tehokkaasti onnistuneet sumuttamaan opiskelemaan meneviä ja jopa opiskelleita.
Tarkoitan näitä kansankorkeakouluja.
60-luvun lopulla valmistuneena opistoinssinä voin ylpeänä verrata ikäluokkamme tasoa ja valmiuksia nyt näistä 'kansanakatemioista' tuleviin.
Työelämässä pääsin tutustumaan heihin. On joukossa toki kehityskelpoisiakin!
Lisäksi oikeiden korkeakoulujen tasoeroja hämärretään nimityksillä.
Tietenkin kannattaa mennä Otaniemen asemesta vaikkapa Lappeenrannan TEKNILLISEEN YLIOPISTOON! Otaniemihän on pelkkä tekninen korkeakoulu.
Ja tietenkin Lappeenrannan Yliopistoon
valmistumaan KAUPPATIETEIDEN MAISTERIKSI! Kauppakorkeastahan tulee pelkkiä ekonomeja. Jne.
Näiden 'kansankorkeakoulujen' opiskelijat ladataan täyteen valheellisia odotuksia loistavasta urasta ja hohdokkaasta palkkatasosta.
Verrattaessa palkkatasossa ammattitaitoista, työhön pytyvää duunaria ja tusinatradekadenomia ei tämä 'korkeasti koulutettu' tule kokonaisansioissa koskaan tavoittamaan duunaria.
Tietysti voi sievistellä ympäristön siisteydellä, työsisällöllä tai muulla vastaavalla.
Lisäksi monilta lapsukaisilta puuttuu kokemus käytännön työelämästä. Ei ole mitään tajua suoritusportaan ajatusmaailmasta. Paneppa sitten täläinen esimiestehtävään!
Työnantajan edustajana jouduin itse useamman kerran törmäämään tähän tosiasiaan.
Kun vielä amiskin voidaan purjehtia läpi osaamisen tarttumatta vaatteisiin niin ei hyvältä näytä. Mutta, kuten sanoin, poikkeuksikin on.
Jossain vaiheessa on kuitenkin otettava pakkia.
Itse olin aiemman työni puoleen useamman eri suuremman firman yhteinen rekrytoija ja itselläni oli seuraavat selkeät ohjeet, jos joskus laadin työpaikkailmoitusta:
Amk-tutkintoa ei tarvinnut merkitä erikseen, juuri tuo sana: KORKEAKOULUTUTKINTO korvasi sen. Tarkoitti jo aiemmin mainittua asiaa, että kaikella ammattikorkeakoulusta yliopistoon pystyi hakemaan.
Jos kelpasi alempikin, perus/opistotason tutkinto, niin se mainittiin sitten erikseen.
Jos taas haluttiin vain yliopistotutkinnon suorittaneita, niin se ilmaistiin jotenkin, esim. "Vaatimuksena koulutus x" tai "Ylempi korkeakoulututkinto".
Akateeminen tutkinto työelämässä on nykyään vakiintunut pitkälti tarkoittamaan sekä ammattikorkeakoulua, että yliopistoa.
Hyvin suuri syy tähän on vuosien varrella ollut, että ammattikorkeakoulussa on niin monenmoisia tutkintonimikkeitä, että etenkin vanhemmat työnantajat eivät pahemmin pysy perässä. (Nykyään vasta on vakiintunut esim, Tradenomin ja Merkonomin olevan täysin eri asia koulutusasteelta, rehellisesti sanoen luulin itse pari ensimmäistä vuotta molempien olevan opistotasoisia ja Datanomin olevan ammattikorkean tutkinto).
Siksi on huomattavasti parempi ja helpompaa kaikille, että vaikka hieman virheellisesti, niin "akateeminen" tarkoittaa yleisesti eri asioita ja sitten voi itse selittää asiat mahdollisessa haastattelussa. Tosin kyllä nyt tietty jo haastatteluun kutsuttaessa sen verran valveutuneita ollaan, että katsotaan kaiken täyttyvän.
Kaksipiippuinen homma tietenkin, amk:n käyneille on hyvä asia heidätkin rinnastettavan akateemisuuteen ja yliopiston käyneiden tilanne voi hieman kärsiä inflaatiota. Tosin sitten työnantajat jotka tarkkaan tuntevat alansa tutkintonimikkeet ja tietävät koulutussisällöt ym. niin hakevat jo ihan suoraan "oikealla" tutkintonimikkeellä "Arvostamme koulutusta X"-muodossa. Jos halutaan esim. käytännönläheisempi työntekijä, kuin yliopiston käynyt.
Sama on aikalailla nykyään tilanne työvoimatoimistoissa, sinnekin on levinnyt tämä sama termistö.
"...voi hieman kärsiä inflaatiota."
Korjaus: on kärsinyt aika paljon inflaatiota. Tosiasiassa tämä hallituksen ajatus siitä, että 70% ikäluokasta suorittaa "akateemisen tutkinnon" on kuolleena syntynyt. Miten lienee olisi onnistunut samanlainen järjestely ennen AMK:ta, oltaisiin laitettu sama joukko käymään yliopistoa. Ei taatusti olisi onnistunut, joten käytännössä opetuksen vaatimustasoa on laskettu reilusti kaikissa oppilaitoksissa, jotta se hitain ja tyhmin osa pääsee myös lävitse. Se mikä määrässä voitetaan, laadussa hävitään.
Jokainen voi miettiä, mitä tästä seuraa pitemmällä aikavälillä, eikä pelkästään opetuksen laadun vaan yhteiskunnan kannalta. Elinkeinoelämän Keskusliittoa edustava Leif Fagernäs ehti jo haukkumaan suomalaisen DI-koulutuksen tason pataluhaksi. Kuulemma 80-luvulla syntyneitä ei kannattaisi edes palkata, koska hommat eivät ole ns. "hanskassa". Mitä tai kenen etuja tällainen koulutuspolitiikka ajaa?
Meillä on taatusti kymmenen vuoden sisään joukko oppilaitoksia, sanottakoon niitä sitten AMK:ksi, korkeakouluksi, yliopistoksi taikka miksi tahansa, jotka ovat yksityisiä. Yksityisiä siksi, että koulutuksen laatu ei ole enää millään tavalla standardisoitu suhteessa koulutusnimikkeisiin tai koulutustasoon. Käytännössä siirrymme amerikkalaiseen koulutusjärjestelmään, jossa ei ole enää merkitystä tutkinnolla tai koulutustasolla vaan puhtaasti sillä, mistä koulusta olet valmistunut.
Tuskinpa vain kovin äkkiä tulee toteutumaan, mutta ajatuksena ihan ok. Se on täysin totta, että tutkintoihin valmistuu aivan liikaa väkeä ja monet hyvin keskinkertaisilla tiedoilla ja taidoilla. Pelkällä paperilla ei amk-tasolla tee välillä juuri mitään ilman työkokemusta, jolla erotetaan taitotasot toisistaan.
Toisaalta sitten jossain muodossa edes jonkinlainen tuollainen "eliittikoulu"systeemi voisi olla eräs ratkaisu. Kovin laajapa se ei tulisi olemaan kuitenkaan...Saisi paremman pohjan edes osa, jolla olisi rahaa käydä. Johan nyt on isoja eroja arvostuksissa yliopistoissa. Sanon nyt omasta työn kautta tulleesta kokemuksesta, että erään kaupungin yliopistoa mm. pidetään jo sellaisena paikkana, että sieltä valmistuvia ei oteta töihin ja työkkärit joskus neuvovat: haepa sinne, pääsee niin helposti sisään...
Kertooko jotain arvostuksesta?