Merkonomi= merkonomi, tradenomi=tredenomi ja ekonomi=ekonomi ja sillä sipuli!
Merkonomin tutkinnossa asiat käydään läpi pintaa koskettamalla, tradenomin tutkinnossa hieman pintaa syvemmälti ja ekonomin tutkinnossa (KTM)asiat käsitellään syvällisesti. Osaaminen/tietämys on tietenkin ed. mukaista ja niin myös palkat ja työmahdollisuudet
Ajat muuttuvat ja niin myös koulutus ja koulutuksen taso! Ennenvanhaa ja vielä nykyäänkin on johtajia, jotka eivät ole käyneet kuin kansakoulun, eikä ollut mitenkään harvinaista, että osa pankinjohtajista oli merkonomeja etc.
On täyttä faktaa, että todellisiin asiantuntija-tehtäviin, opettajan tehtäviin, ylimmän johdon tehtäviin ym. vaaditaan lähes poikkeuksetta ylempää korkeakoulututkintoa, eli ekonomi (KTM) tai joku muu!
Tradenomin koulutuksella on mahdollisuus hakeutua alemman- ja keski-johdon tehtäviin. On kuitenkin huomattava, ettei näin välttämättä ole, sillä ei todellakaan ole selvää että kun luet tradenomiksi tai ekonomiksi, niin sinusta automaattisesti tulisi jonkin tason johtaja, päällikkö tai että saisit hyvä työn! Kaikki on kiinni ihmisestä itsestään ja asenteesta, on oltava valmis ottamaan aluksi huonompiakin töitä! On turha kuvitella, että suoraan koulunpenkiltä johtajan pallille hypättäisiin! Monesti on oltava valmis jättämään ns. entinen elämä taakseen ja lähdettävä työn perässä kotikonnuiltaan toisaalle, johon ainakaan itse en ole ainakaan tällä hetkellä valmis. Tuoko ura sitten onnea, se on eri juttu?!
Merkonomeja, tradenomeja ja ekonomeja, näitä kaikkia on eritasoisissa tehtävissä, ja myös työttömänä!
Kaupallisen koulutuksen ongelma on mielestäni se, ettei mistään varsinaisesta alasta tiedetä mitään! Vaikka tietäisit kaiken esim. markkinoinnista, niin jostakin alasta ja sen erityispiirteistä täytyisi tietää jotakin, ja varsinkin ns. paremmissa hommissa vielä melkoisen paljonkin, ennenkuin sinua kukaan uskaltaa "puikkoihin" päästää!
Ainakin itse näin ajattelen, että jos minulla olisi jokin yritys, niin vaikka olisi markkinoinnin professori, niin en häntä voisi ottaa yritykseni markkinointipäälliköksi ellei hän tietäisi yritykseni alasta hölkäsen pöläystä! :)
Merkonomin tutkinnossa asiat käydään läpi pintaa koskettamalla, tradenomin tutkinnossa hieman pintaa syvemmälti ja ekonomin tutkinnossa (KTM)asiat käsitellään syvällisesti. Osaaminen/tietämys on tietenkin ed. mukaista ja niin myös palkat ja työmahdollisuudet
Ajat muuttuvat ja niin myös koulutus ja koulutuksen taso! Ennenvanhaa ja vielä nykyäänkin on johtajia, jotka eivät ole käyneet kuin kansakoulun, eikä ollut mitenkään harvinaista, että osa pankinjohtajista oli merkonomeja etc.
On täyttä faktaa, että todellisiin asiantuntija-tehtäviin, opettajan tehtäviin, ylimmän johdon tehtäviin ym. vaaditaan lähes poikkeuksetta ylempää korkeakoulututkintoa, eli ekonomi (KTM) tai joku muu!
Tradenomin koulutuksella on mahdollisuus hakeutua alemman- ja keski-johdon tehtäviin. On kuitenkin huomattava, ettei näin välttämättä ole, sillä ei todellakaan ole selvää että kun luet tradenomiksi tai ekonomiksi, niin sinusta automaattisesti tulisi jonkin tason johtaja, päällikkö tai että saisit hyvä työn! Kaikki on kiinni ihmisestä itsestään ja asenteesta, on oltava valmis ottamaan aluksi huonompiakin töitä! On turha kuvitella, että suoraan koulunpenkiltä johtajan pallille hypättäisiin! Monesti on oltava valmis jättämään ns. entinen elämä taakseen ja lähdettävä työn perässä kotikonnuiltaan toisaalle, johon ainakaan itse en ole ainakaan tällä hetkellä valmis. Tuoko ura sitten onnea, se on eri juttu?!
Merkonomeja, tradenomeja ja ekonomeja, näitä kaikkia on eritasoisissa tehtävissä, ja myös työttömänä!
Kaupallisen koulutuksen ongelma on mielestäni se, ettei mistään varsinaisesta alasta tiedetä mitään! Vaikka tietäisit kaiken esim. markkinoinnista, niin jostakin alasta ja sen erityispiirteistä täytyisi tietää jotakin, ja varsinkin ns. paremmissa hommissa vielä melkoisen paljonkin, ennenkuin sinua kukaan uskaltaa "puikkoihin" päästää!
Ainakin itse näin ajattelen, että jos minulla olisi jokin yritys, niin vaikka olisi markkinoinnin professori, niin en häntä voisi ottaa yritykseni markkinointipäälliköksi ellei hän tietäisi yritykseni alasta hölkäsen pöläystä! :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
moneen ammattikuntaan.
Kärjistetysti ottaen, oppiarvot ovat vanhempia, sukulaisia ja vanhakantaisia työantajia varten. Käytännön vastuut ja työtehtävät muodostuvat hyvin pitkälti omien taitojen ja kokemuksen mukaiseksi. Jos on hankkinut vähintään muodollisesti alempaa korkeakoulututkintoa vastaavan oppiarvon kaikki on sen jälkeen kiinni omasta itsestä. Eikä oma ura yleensä sillä etene että tekee omasta muodollisesta koulutuksestaan kovin suurta numeroa.
Olen joskus ihmetellyt, miten tradenomin erottaa toisesta tradenomista? Katselen ammattiini liittyen silloin tällöin firmamme työhekemuksia. Jos yrityksessä on paikka auki vaikkapa markkinointiapulaiselle, niin johan postista pyrähtää 400 hekemusta, keneltäkäs muilta kuin TRADENOMEILTA. Ja ne kaikki alkaa samalla lauseella "Olen kiinnostunut markkinoinnista..." Miten tästä sitten aletaan karsimaan jyviä akanoista?!
Te tradenomit olette sellaista suurta ja vellovaa massaa. Ette erotu toisistanne millään tavalla. Tässä tradenomi/merkonomikoulutuksen ongelma. Jos tradenomikoulutusta suunnattaisiin TODELLA syvällisiinkin tietotarpeisiin, olisi suuntautumisvaihtoehtoja paljon enemmän kuin nykyään. Samalla työnantajien olisi helpompaa valita omaan tarpeeseensa soveltuvat henkilöt. Nykyisellään tradenomit tulevat samasta tuutpista sissä ja ulos. Koulutus pitää sisällään vain sen perusopetuksen joka on suunnilleen sama joakiselle.
Perustradenomi tekee perustyöt, ei muuta. Koulutus ei suuntaa itsensä kehittämiselle eikä anna valmiuksia esim. vähittäiskaupan markkinointiviestinnän asiantuntijaksi tai rahoituksen vaativiin tehtäviin. Miksei? Siksi, että on jumittauduttu merkonomikoulutuksen sudenkuoppiin. Merkonomien muutos tradenomiksi oli pelkkää pluffia.
Tradenomi=merkonomi, sorry vaan.
Vain ekonomit ovat sitä mieltä, että tradenomi = merkonomi.
Käsittelen työhakemuksia silloin tällöin, ja tradenomit erottaa toisistaan mm. suuntautumisvaihtoehdon ansiosta, joka yleensä lukee CV:ssä. Jos yritykseen, haetaan kirjanpitoon apulaista, kannattaa valkata sellainen henkilö, joka on suuntautunut taloushallintoon. Esim. logistiikkaan suuntautuneella on todennäköisesti paremmat taidot muualla, kuin kirjanpidossa.
Tiedän, että kaikki tradenomit saavat perusopit kirjanpidossa, tietojenkäsittelyssä, markkinoinnissa ehkä myöskin logistiikassa, jne... mutta ainakin hieman pintaa syvemmälle mennään siinä aiheessa, mihin on suuntauduttu.
Mainitsit esimerkissäsi vapaan markkinointiapulaisen paikan. Vaikka moni tradenomi onkin kiinnostunut markkinoinnista, niin valitsisin työhaastatteluun sellaiset tradenomit, jotka ovat suuntautuneet markkinointiin ja/tai vaikkapa yritystoimintaan. Sellaiset henkilöt aivan varmasti ovat käyneet enemmän markkinoinnin kursseja, kuin esim. taloushallintoon suuntautuneet.
No täytyy kyllä sanoa, ettei kaikki ekonomit ainakaan mitään ruudinkeksijöitä ole, kun suurimmalla osalla melkein kaikki kurssit on suoritettu alemmilla mahdollisilla arvosanoilla!?
En usko että ne olisi saanut ammattikorkeakoulussakaan sen kummempia arvosanoja, sillä he ovat vain menneet hakemaan kauppakorkeasta vain KTM titteliä, arvosanoista millään tavalla piittaamatta! Arvosana kuitenkin mittaa osaamisen tasoa?
Monen KTM:n, lääkärin ja muun yliopiston käyneen suusta olen kuullut, ettei arvosanoilla ole mitään merkitystä, kunhan vain on saanut paperit!?
Mitä tämä kertoo ekonomien asenteesta???
on kasvatettu, ellet vielä tiedä että tradenomeja valmistuu todella monista eri suuntautumisvaihtoehdoista? Taisit vain heittää provon? ;)
Erikoinen ajattelumalli tradenomi=merkonomi? Tuolla logiikalla merkonomi=merkantti merkantti=ekonomi ja ekonomi=tradenomi ;)
Arvosanoilla on hyvin vähän käytännön merkitystä sen jälkeen kun on ensimmäisen työpaikan saanut (ammatista riippumatta). Ehkä jossain yliakateemisissa piireissä tai kunnan tai valtion korkeisiin virkoihin tms. hakijoiden kohdalla saatetaan ainakin periaatteessa katsoa arvosanoja mutta jos hakijalla on vähänkään muuta näyttöä niin arvosanat voidaan unohtaa.
Itse ainakin olen paljon mieluummin vuosikymmenten kokemuksen omaavan lääkärin käsissä kuin vastavalmistuneen priimuksen.
Jokainen vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittanut työelämässä mukana jo vähän pitempään ollut nämä asiat tietää ja tiedostaa...
Arvosanat muuten eivät mittaa mitenkään erityisen pätevästi osaamisen tasoa vähänkään pitemmällä tähtäimellä. Yleensä ne mittaavat kuinka hyvä ulkomuisti ihmisellä on tai miten motivoitunut hän on ollut tiettynä ajanjaksona opiskelemaan. Jos ne jotain merkityksellistä mittaavat niin ehkäpä oppimiskykyä tarvittaessa.
Terveisin eräs perusinsinööri (AMK)
Itse olen vuosittain rekrytoimassa n. 5 henkilöä asiantuntijatason tehtäviin. Lisäksi muutaman kerran olen ollut mukana rekrytoimassa päällikkötason tuloksentekijöitä.
Ekonomi puhui osoittain asiaa. Syventäviä opintoja voisi olla laajemmin tarjolla ammattikorkeakoulun puolella.
Kuitenkin moniin tehtäviin tarvittava osaaminen kertyy vasta yrityksen oman tuotetuntemuksen ja työkokemuksen kautta. Olen havainnut, että ammattikorkeakoulusta valmistuneilla tavallisesti hyvä asenne sekä (kenties opiskeluissa hankittu) kyky nopeasti omaksua uutta tietoa. Tiedekorkeakoulusta valmistuneilla tai siellä viellä kirjoilla olevilla tuntuu monesti olevan tuo asenne enemmän hakusessa.
Monesti on sitten löytynytkin motivoitunut ja riittävät perustiedot omaava henkilö ammattikorkeakoulututkinnolla varustettuna. Lähes poikkeuksetta on rekrytointipäätös myös osoittautunut käytännössä toimivaksi.
80-luvulla jolloin kouluttauduin merkantiksi sanottiin että merkantit suorittavat toimiston niitä töitä joissa ei tarvitse itse päättää eikä suunnitella, vaan tehdään (tylsiä) töitä selkeiden ohjeiden mukaan. Merkonomien sanottiin sijoittuvan toimistoalan johtotehtäviin!
Opiskelin itseni merkonomiksi -98. Mitä tehtäviä minulle on tarjolla? Kahvinkeittoa, pahvinpalasten kanssa askartelua, puhelinvaihde, numeroiden naputus papereista päätteelle, saneluiden purku (sairaaloissa) yms. tylsää ja yksitoikkoista ja jopa naurettavaa näpertelyä.
Tradenomiksi en enää jaksa lukea. Yritän saada lisää atk-tuntemusta ja pärjäillä sillä...
Et varmaan ole kuullut uudistuksesta, jolloin osasta opistotason kouluista tuli ammattikorkeakouluja, merkantin tutkinnosta luovuttiin ja opistoasteen tutkintoa alettiin kutsua merkonomin ja datanomin tutkintonimikkeillä?
Merkantin tutkinto ei ole koskaan ollut opistotason tutkinto, vaan kouluasteen tutkinto!
Merkonomin tutkinto taasen on aina ollut opistotason tutkinto!
Opistotason koulutusta antaviin kouluihin on tullut lisäksi ammattikorkeakoulutusta, koska ei ole järkeä rakentaa sitä varten erillistä koulua, jos kerran sopivat tilat on jo olemassa, ja tilaa on!?
pääsee pitkälle. Sulkekaa koulujen ovet viimeinkin. :)
Kauppakorkeakouluopetus on työelämälle vierasta. Se ei juurikaan anna nopeita valmiuksia työhön. Saattaa olla, että se synnyttää opiskelijoissa aivan ylikorostuneita ja epärealistisia työ-, palkka- ja uraodotuksia.
Eihän tämä outoa ole: kysäise joskus opettajien omakohtaista (todellisen työelämän) kokemusta.
Teoriaa on pakko opettaa, kun ei itse ymmärrä todellisuudesta juuri mitään. Ja harha se vain korostuu..........
ammattikorkeakoulussa, sillä ainakin siihen ammattikorkeakouluun missä itse opiskelen on ehdottomana vaatimuksena opettajille vähintään kahden vuoden työkokemus yritysmaailmasta, aineesta jota aikoo opettaa. Onko se välttämättä riittävä on sitten eriasia, mutta on se ainakin parempi, kuin että ei olisi työkokemusta ollenkaan!
Minulla on lääke täälläkin puhuttavaan ongelmaan.
Suomessa on muutamia nimekkäitä kaupallisen alan kouluttajia ammattikorkeakoulusektorissa (HELIA, TAMK...). Näihin kouluihin taitaa päästä sisään alle 10 % niihin ensisijaisesti hakeneista.
Lisäksi Suomessa on paljon ammattikorkeakouluja, joiden opiskelijoiden taso (ja mahdollisesti myös oppimistulokset) ovat surkeita.
Annetaan vain näiden nimekkäiden=laadukkaiden oppilaitosten hoitaa käytännänläheinen korkea-asteen opetus kaupalliselle alalle.
Johan nousee tradenomien arvostus, eikä tarvitse näilläkään palstoilla ruikuttaa.
Tämä kaikki johtuu lopultakin meidän suomalaisten pohjattomasta tittelinkipeydestä. Nythän jo ammattikorkeakouluihinkin puuhataan tosissaan jatkotutkintoja! Ennen muinoin ylioppilas oli jo iso herra. Muistakaapa vaan vanhat Suomi-filmit, joissa kulkuri paljastui loppukahinoissa ylioppilaaksi tai peräti "akronoomiksi". Kohta kaiketi kaikilta vaaditaan professorin pätevyys vaatimattomampiinkin hommiin. Tärkeintä lienee kuitenkin se, että kykenee tarvittaessa oppimaan työelämässä tarvittavia tietoja, omaksumaan uutta jne. Kouluissa/opistoissa sun muissa OPETETUT tiedot kuitenkin tuppaavat hapantumaan aikaa myöten. Eli taas edesmennyttä Erno Paasilinnaa vapaasti siteeraten: Minua ei ole opetettu, minä olen oppinut.
Olen juuri valmistunut tradenomiksi tietojenkäsittelylinjalta. Minulla ei ole työpaikkaa, mutta atk perusosaamista on, mutta ohjelmointitaitoni on tosi huonoa. Saatanpa jäädä tyttömäksi kun töitä näyttää olevan vain Hesan suunnalla. Onko muilla samanlaisia kokemuksia ? Koulussa en paljoa oppinut, mutta kurssit oli silti rankkoja ja teoreettisia. Siis tutkinnon suorittaminen oli melkoinen urakka ja vain harva valmistui.