Ystävän kaipuuta on kaiken ikäisillä. Useimmat kaipaavat ystävää, vaikka joukossamme on aina heitäkin jotka viihtyvät yksin.
Aktiivista elämää viettävät, monissa harrastuksissa viihtyvät henkilöt ovat aina paremmassa asemassa ystävien löytymisessä. Kaikkialla voi kohdata toisen ihmisen, tutustua ja ystävystyä. Toisin on, jos harrastukset eivät ole sellaisia joissa isot joukot kokoontuisivat, jos harrastus on yksin tekemistä, omissa oloissa harrastamista.
Oma ystävän kaipuuni syntyi leskeyden myötä. Moni ystävyys vain katosi puolison kuoleman myötä. Pariskunnat eivät enää ole niin innokkaasti yhteyttä ottaneet, yksinäisistäkin moni jo laiskistunut yhteyden pitoon, ja oma tilanne, asunto kaukana maaseudun rauhassa, vei ystävät eri teille. Joskus on ihan pakahduttava kaipaus keskustelu kumppanista, ihmisestä kuuntelemaan ja puhumaan kanssani.
Tottakai kaipaan miehenkin kosketusta, ne tunteet ovat olleet unessa, mutta hiljalleen herää ajatus uudesta, lämpimästä suhteesta, sillä pitkiä ovat päivät josta henkilökohtainen lämmin suhde puuttuu.
Me ihmiset olemme luotuja kumppanuuteen, antamaan ja vastaanottamaan rakkautta. Meidän itsetuntomme kärsii jos tunnemme olevamme tarpeettomia.
Yksikin hyvä ystävä jolla on aikaa sinulle, joka on kuin peilinä omille ajatuksille, voi nostaa mielialaa. Vastakaiun puutteessa henkinen vireys latistuu, yksinäisenä katsoo usein kadehtien toisten ihmisten kohtaamisia, ystävyyttä ja läheisyyttä joka sitoo muita, mutta puuttuu minulta....
Kuinka me voisimme tavoitta tilanteen jossa kukaan ei olisi ihan yksin? Emme kai kykene sitä millään, eikä missään saavuttamaan, mutta voimme kannustaa ja tukea yksinäistä missä ja kuinka hänet sitten kohtaammekaan.
Ystävyys vaatii molemminpuolista luottamusta, se vaatii toisen hyväksymistä, avoimuutta ja aitoutta.
On vain se pieni mutta... missä voisi kohdata ihmisen josta ehkä tulisi ystävä, missä luoda se ensimmäinen silmäys, ensimmäinen kontakti... ja katsoa syntyykö ystävyys, vai jääkö kohtaamien hetkeen jossa kaksi ihmistä kohtasi, löytämättä tietä toistensä sisimpään.
Mitä muuta tietä voisi ystävää etsiä kuin nuo treffipalstat.... siellä on mukana niin monenlaista "onnenonkijaa" ja "suhteenkalastajaa" että parempaa tapaa miettien.... kysyn toisiltakin,
Mistä löydän ystävän...?
Aktiivista elämää viettävät, monissa harrastuksissa viihtyvät henkilöt ovat aina paremmassa asemassa ystävien löytymisessä. Kaikkialla voi kohdata toisen ihmisen, tutustua ja ystävystyä. Toisin on, jos harrastukset eivät ole sellaisia joissa isot joukot kokoontuisivat, jos harrastus on yksin tekemistä, omissa oloissa harrastamista.
Oma ystävän kaipuuni syntyi leskeyden myötä. Moni ystävyys vain katosi puolison kuoleman myötä. Pariskunnat eivät enää ole niin innokkaasti yhteyttä ottaneet, yksinäisistäkin moni jo laiskistunut yhteyden pitoon, ja oma tilanne, asunto kaukana maaseudun rauhassa, vei ystävät eri teille. Joskus on ihan pakahduttava kaipaus keskustelu kumppanista, ihmisestä kuuntelemaan ja puhumaan kanssani.
Tottakai kaipaan miehenkin kosketusta, ne tunteet ovat olleet unessa, mutta hiljalleen herää ajatus uudesta, lämpimästä suhteesta, sillä pitkiä ovat päivät josta henkilökohtainen lämmin suhde puuttuu.
Me ihmiset olemme luotuja kumppanuuteen, antamaan ja vastaanottamaan rakkautta. Meidän itsetuntomme kärsii jos tunnemme olevamme tarpeettomia.
Yksikin hyvä ystävä jolla on aikaa sinulle, joka on kuin peilinä omille ajatuksille, voi nostaa mielialaa. Vastakaiun puutteessa henkinen vireys latistuu, yksinäisenä katsoo usein kadehtien toisten ihmisten kohtaamisia, ystävyyttä ja läheisyyttä joka sitoo muita, mutta puuttuu minulta....
Kuinka me voisimme tavoitta tilanteen jossa kukaan ei olisi ihan yksin? Emme kai kykene sitä millään, eikä missään saavuttamaan, mutta voimme kannustaa ja tukea yksinäistä missä ja kuinka hänet sitten kohtaammekaan.
Ystävyys vaatii molemminpuolista luottamusta, se vaatii toisen hyväksymistä, avoimuutta ja aitoutta.
On vain se pieni mutta... missä voisi kohdata ihmisen josta ehkä tulisi ystävä, missä luoda se ensimmäinen silmäys, ensimmäinen kontakti... ja katsoa syntyykö ystävyys, vai jääkö kohtaamien hetkeen jossa kaksi ihmistä kohtasi, löytämättä tietä toistensä sisimpään.
Mitä muuta tietä voisi ystävää etsiä kuin nuo treffipalstat.... siellä on mukana niin monenlaista "onnenonkijaa" ja "suhteenkalastajaa" että parempaa tapaa miettien.... kysyn toisiltakin,
Mistä löydän ystävän...?
Vastaukset 4
Vanhimmat
No vaikka tällaiset keskustelupalstat tai chatit.
Tosi hienosti kirjoitettu. Toivottavasti tapaamme.
Pidän Sinusta ja minä Sinusta. t. mara
Selasin omaa sivuani ja palasin tekstiini...
Kiitos vastauksestasi, Pazzu on ihan kiva mies ja tarkoittaa varmaan mitä sanoo...
Me elämme...
Pazzu on Pazzu. Visam on visam. Elä sen minkä osaan. Ja jos en osaa. Niin elän kuitenkin. Ja aika kuluu.