Olen kolmevitonen nainen, ollut sinkkuna jo yli 5 vuotta enkä edes halua sitoutua kehenkään. Nautin siitä että olen omissa oloissani ja voin tehdä mitä haluan ilman että pitäisi ottaa huomioon joku toinen. Olen huomannut että parisuhteessa olevat pitävät tätä jotenkin omituisena? Baareista en hae yhden yön seuraa, mulla on vakituinen seksikumppani siihen tarpeeseen.
Viihdyn sinkkuna!
Outoko?
375869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
No onhan syy tyytyväisyyteesi jokseenkin selvä. Sinullahan on vakituinen seksikumppani. Mietipä asiaa uudestaan jos ei sinulla sitä seksikumppania olisikaan. Saattaapi olla että kovasti kaipaisit suhdetta siinä vaiheessa. Seksi on aika tärkeä asia elämässä kuitenkin ja kyllä minullekin sinkkuus maistuisi jos minullakin olisi vakikumppani. Välillä tuntuu että aikas monella on joku vakihoito. Kertokaapas mistä ihmeestä löytää noita seksikumppaneita ? Minusta kun tuntuu etttä naiset yleensä haluavat joko seurustella tai sitten ei mitään. En koskaan ole törmännyt naiseen joka haluaisi vain seksiä !?!
itse ainakin kuulun tähän joukkoon..erosin yli kolme vuotta sitten,enkä kaipaa miestä saman katon alle asumaan,paljon helpommalla päsee kun on vakihoito jonka puoleen kääntyä aina tarvittaessa ;)Enkä todellakaan ole ainut ystävä piirissäni,meitä eronneita naisia on useita jotka olemme päätyneet tähän samaan järjestelyyn,eri miesten kanssa tietenkin :)),ei tarvitse olla tilivelvolinen menemisistään eikä passata miestä kotona.Kyllä naisetkin hyvää sexiä tarvitsee säännöllisesti.
Mulla on monta ystävää jotka on tai ovat olleet samassa tilanteessa, eli pitäneet vain vakihoitoa kun seurustelu ei kiinnosta. Ennen tätä nykyistä mua ei kiinnostanut suhde silloinkaan, seksi kylläkin. Ja seksikumppaneita olen löytänyt netistä ja baarista, yleensä netistä. Ja netissä hyviä paikkoja on vaikka nämä treffisivut, iskuri.net tai treffimesta.net. Ainoa hankaluus oli löytää vakihoito joka ei ole varattu kun niitä on tarjolla tosi paljon.
sinkku naiset on aikapaljon just tuollasii. Ei ne välttämättä mitää suhdetta halua. Sen takia ne sopii hyvin tuollaseen panosuhteeseen, ei sitoomukisii.Pidetään vaan kummatki hauskaa. Toisaalta muu suhde vähän muutenkin kyl epäiltyttäis kun ei varmast tietäis onko se jakanu jo puolelle kaupunkii..
"Ja netissä hyviä paikkoja on vaikka nämä treffisivut, iskuri.net tai treffimesta.net. Ainoa hankaluus oli löytää vakihoito joka ei ole varattu kun niitä on tarjolla tosi paljon."
Olenpa muuten kokeillut noita kyseisiä nettijuttuja mutta aika laiha on ollut tulos. Itselläni on ollut aikas monestikin niissä ilmoitus mutta vain yhden ainoan vastauksen sain. Ja kuinka ollakaan parin seksi kerraan jälkeen sekin nainen alkoi ehdottelemaan että haluaisinko kenties jotain vakavampaa. Kyllä noissa netti jutuissa on ehdottomasti naisten markkinat. Naiset saa ilmoituksiinsa satoja vastauksia ja aivan varmasti joukossa on iso kasa varattujakin miehiä. Harmittaa vaan kun siellä tosiaan joukossa on sellaisiakin jotka saavat seksiä jo kotonaa ja silti pitää vielä saada vierastakin. Täällä olisi yksi halukas sinkku ja ilman saa kuitenkin olla. Mutta se on semmoista. Toiset saa paljon ja toiset ei juurikaan :(
30-40v naista ja vanhempiakin jotka haluavat vain seksiä/vakipanoa. Eräskin ystäväni yli 40 sanoi että jo vuosia ollut vakipano (muutama eri hlö) eikä mitään halua vakavaan suhteeseen, ei halua miestä kotiin, ei sitoutua ym. On eronnut nainen, aikuiset lapset. Eikä ole ainoa. Myös meissä lapsettomissa sinkuissa löytyy...kaikki naiset ei todellakaan halua sitoutumista/seurustelua varsinkaan enää tässä vaiheessa kun ei enää perheenperustamis tarvettakaan.
Naisten markkinat on netissä, se on aivan totta... mutta on meitäkin jotka ei ota vakihoidoksi varattua miestä! Itse kun en siedä pettämistä niin en aio ketään auttaa sitä tekemään. Nykyinen on just täydellinen mulle, tulee vain kutsusta ja älyää lähteä ajoissa!
Niinpä, baareissa ne vaan notkuu yhdenillan panojen toivossa ja laulaa: "Mä oon kolmekymppinen"-biisiä korkealta ja kovaa ja yleensä nuotin vierestä ja sitten ovat vielä ylpeitä "itsenäisyydestään". Sitten kun ollaankin 40 vuotiaita, niin sitten itketään, kunnei kukaan enää huoli minua ja kirotaan miehet, kun ne juoksevat vain niiden nuorempien sutturoiden perässä...
Tiedän kyllä ettei 30 sinkkumiehet sen paremmin käyttäydy, mutta tämä keskustelu liittyy nyt 30 sinkkunaisiin, joten jätetään ne "kyllä ne miehetki"- kommentit vallan kirjoittamatta.
Toimiiko myös toisinpäin, vai onko mies koirasi?
Itse en kyllä tunne yhtäkään ikäistäni joka ravaisi baareissa vonkumassa yhden yön panoa tai edes laulaisi karaokea! ;D
Mun tuntemat saman ikäiset, naiset ja miehet, on joko vakisuhteessa tai sitten nauttivat sinkkuudestaan ja hoitavat seksiasiat vakituisen seksikumppanin kanssa.
Minä olen 43vuotias nainen ja nykyään sinkku,viihdyn hyvin näin tässä elämässä. Minulla on ollut ns yhden illan juttuja harvakseltaan ja nyt on myös vakituinen seksikumppani,johon olen alkanut kyllästyä. Valitettavaa. Viihtyisin varmaan ilman seksiäkin pitkiä aikoja. Nimittäin yhä harvemmin enää tekee mieli. Ikä varmaan alkaa painaa,vaikka yritän pitää huolta kunnostani jne. Mutta sehän on siis jokaisen oma asia ja oma persoona osaako olla sinkkuna vai kaipaako parisuhdetta. Itse en vaan kaipaa.
Olen juuri tuollainen.
Tiedätkö,että me villit sinkkunaiset emme välitä mitä kukakin mieltä meistä. Me elämme täysillä ja valikoivia olemme,ei me ihan joka törkyturvalle anneta😀
Tiedän yhden 58v kiimaisen naisen,joka etsii miehiä baareissa. Huvittavaa. Sanoisin,että nelikymppiset vielä ok, mutta melkein 60v not.
Ei teidän tarvitsekkaan välittää, koska nainen saa käytännössä aina halutessaan seuraa. Eikä tarvitse edes törkyturpia katsella.
Mutta kyllä sen välittämättömyyden huomaa käytöksessä: sinkkunaiset ovat muuttuneet suorastaan ilkeiksi.
Enkä tarkoita sitä, että törkyturville ei annettaisi (koska tästä kuitenkin itketään seuraavaksi), vaan yleisesti.
Sinkkunaisten "vakituinen seksikumppani" on yleensä joku varattu yt-mies
Iskuri on lihavien naisien seksinhakupaikka. Ei kiinnosta.
IkisinkkuerakkoM42v
oon 40v sinkkunainen omasta halustani. Samat fiilikset kuin sulla ja tyytyväinen oon. Seksihommat saa kyllä hoidettua jos niihin tarvetta on. Aina sitä tarvittaessa saa. Se on muuten kumma, että aina ihmetellään miten jo tälläinen iäkäs sinkku nekin hommat hoitelee. Kaikillahan ei edes ole hirveesti niitä tarpeita.
Et ole ja nyt olet jo 55v mummo, jota ei pane epätoivoisinkaan mies. Ja naisen seksihalut ovat kovimmillaan 40 vuotiaana, jolloin nainen alkaa muutenkin muistuttaa miestä.
Nuorella naisella ei juuri ole seksihaluja vaikka panijoita riittäisi, tosin suurin osa siitä seksistä olisi surkeaa
Et ole outo, tuo elämänvaihe tulee kaikille joskus. Kestää aikansa tai pitempään. Kun vakituinen seksikumppani löytää jonkun vakituisen seurustelukumppanin, sitten voi tulla suru, mutta onhan noita miehiä mistä valita, ainakin seksisuhteeseen.
En ole noin kauaa ollut enkä ole noin "vanhakaan", mutta ymmärrän pointtisi. Tosin sillä erotuksella, että minulla ei ole vakituista seksikumppania, mutta en sitä kaipaakaan, on hyvin varustettu lelulaatikko ja omat pikku kätöset, jotka tietävät monesta asiasta enemmän kuin mies :-) Ja toisekseen, kyllä minun seksielämäni on viimeisen vuoden aikana ollut värikkäämpää ja vaihtelevampaa kuin koskaan pitkässä vakisuhteessa.
Tottakai parisuhteessa pitävät tätä omituisena! ja niin pitääkin, miksi sitä haikailisi jotain muuta jos on tyytyväinen vallitsevaan olotilaan? Olen minä suhteessakin ollut tyytyväinen ja onnellinen, mutta ei se merkitse etteikö näin sinkkuna voisi nauttia elämästään ja olla siihen _täysin_ tyytyväinen.
Olenkin sitten näemmä syntynyt ihan väärälle vuosikymmenelle, koska minusta parisuhde on kuitenkin kaiken perusta hyvine ja huonoinen puolineen. Lähinnä kyllä puhuisin sinun tapauksessasi mukavuudenhalusta ja sitoutumiskyvyttömyydestä. Nykyajan naiset on varsinkin niin itsekkäitä, etteivät tee missään kompromisseja, mitä vääjäämättä toimivassa parisuhteessa tarvitaan. Käytän toimiva parisuhde sanaa, koska kaikkia ei todellakaan ole luonteeltaan ja kyvyiltään luotu parisuhteeseen eli joillekin on parempi omien hakkaamistaipumusten tai perverssien juttujen takia olla yksin ja hankkia tarvittaessa samanlaisten ihmisten seuraa.
Toisaalta millasen mallin tuollainen oman edun ja mukavuuden tavoittelu antaa nykyiselle kuitenkin vielä perhekeskeiselle yhteiskunnalle?
No uskoisin kyllä, että kirjoittajan mainitsema tyytyväisyys olemassa olevaan on väliaikaista ja muuttuu kun hän kohtaa sen oikean sielunkumppaninsa.
Vai ihan vakipano pitäis nykyään olla, aina sitä näemmä oppii uutta.
...dumpata minutkin väärälle vuosikymmenelle. En kyllä tässä iässä enää voisi kuvitellakkaan että harrastaisin seksiä ihmisen kanssa johon minulla ei ole henkistä yhteyttä. Vaikea kuvitella että jonkin vakiohoidon avulla saisi, seksi-perustarpeen lisäksi, myös henkiset tarpeensa tyydytettyä. Ihmisen tarpeet voi tyydyttää niin monella tapaa...Itse haen tätä täydellistä tyydytystä, niin mielellistä kuin ruumiillista. Haluan myös kumppanille saman antaa. Tämän olen kokenut ainoastaan parisuhteessa.
Rakastelu ja seksin harrastaminen ovat kaksi eri asiaa. Parisuhteessakin näitä molempia muotoja toki esiintyy.
Jokainen hakekoot etsimäänsä tyydytystä juuri niillä keinoilla jotka hyväksi havaitsee ja jotka eivät loukkaa muita. En siis tuomitse kenenkään tapoja. Ihmettelen vain suuresti sitä että miksi ihmiset hakevat helppoja ratkaisuja kaikkeen ja haluavat kaiken heti? Miksi tyytyä helppoon ratkaisuun kun voi tarttua haasteeseen? Miksi ihmiset eivät halua antaa sielustaan toiselle ihmiselle mitään? Pelkkää ruumista tarjotaan...Nämä kaksi asiaa kuuluvat yhteen.
Eli tällaista "saarnaa" tällä kertaa. Terveisin Mummo 29v.
Yhdyn edelliseen kirjoittajaan =)).
Itse ajattelen myös ihmissuhdetta kokonaispakettina eli vain sitä kautta kumpikin saa suhteelta sen kaiken hellyyden, läheisyyden ja turvallisuuden tunteen, mikä koko asian ideana on. Itse en ole koskaan harrastanut ns. irtosuhteita tai yhdenyön juttuja.
Ja mielenkiintoinen yhteiskunta tästä todella syntyy kun tuo kaikki itsekkyys siirtyy muillekin toimialoille. Ajatellaanpa esim. hoiva-alaa tai erilaisia sosiaalipalveluja tai psykiatrisia palveluita. Ja mikä on henkilöiden uskottavuus noissa instansseissa kun ovat esim. julkisuudessa huolissaan muka asioista ja sitten itse toteuttavat omassa elämässää noita helppoja ja pinnallisia ratkaisuja. Jos voisin mainita yhden esimerkin niin kirkon piirissä on myös havaittavissa moraalin höltymistä ja oman edun tavoittelun lisääntymistä.
Näin kirjoittelee nelikymppinen "vaari".
Ja niin kauan on ihmiskunnalla toivoa kun joku vielä haaveilee siitä kunnon parisuhteesta missä antaminen on saamisen sijaan se tärkein juttu...
Välillä käy mielessä että apinoidenko planeetalla olen kun ajatukset eroavat tuosta massan arvomaailmasta...En tiedä olenko itse apina vai onko massa niitä apinoita, mutta kiva tietää että samankaltaisia ajatuksia löytyy myös muilta.
"Vaarille" tsemppiä.Kyllä me dinosaurukset pärjätään täällä avaruusajan New Yorkissa!
Kyse ei ole siitä etteikö nämä kaikki tarpeet minulla olisi ja ettenkö haluaisi niitä tyydyttää. Juuri tällä hetkellä vain en halua niitä tyydyttää saman ihmisen kanssa. Henkiset tarpeet muiden kanssa kuin fyysiset tarpeet. Tietysti teen niin kuin itselleni on parasta, enkä ole kyvytön sitoutumaan, vaan tällä hetkellä HALUTON sitoutumaan. En anna mallia kenellekään vaan toimin oman itseni kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. En kritisoi ketään parisuhteessa olevaa ja olen sitä mieltä ettei parisuhteessa olevalla ole myöskään oikeutta kritisoida mun valintoja.
Ap oli kuitenkin nuorena parisuhteessa. Huvittaa nämä närkästyjät. Ei se parisuhde aina niin herkkua ole, ja monen elämä on täynnä muita virikkeitä. Jos samoin ajatteleva seksikumppani löytyy, niin molemmat voittavat. Ei se ole itsekkyyttä, vaan ainutlaatuisen elämän elämistä sellaisena, mikä tuntuu sopivimmalta. Kukaan ei tuosta kärsi.
Eipä ole elämä 15 vuodessa paljon muuttunut sitten kun aloitus on tehty vuonna 2005 :)
tästä ketjusta olisi mielenkiintoista kuulla pä'ivitetty versio. 15 vuotta sitten kolmivitosena sinkkuelämä on ollut ihanaa, mutta mikä on tilanne tänään? 50 ikävuotta mittarissa, vieläkö kiihkeä sinkkuelämä jaksaa kiinnostaa vai onko jo pesitynyt mökkiinsä kiikkustuoliin. Vai olisiko siihen kaveriksi jopa hyväksynyt jonkun? Ja jos olisi, niin millaisen...
Minäkin olen kolmekymppinen nais-sinkku ja ollut uksin jo hyvän aikaa.
Minulla ei ole edes sitä seksiseuraa enkä sellaista halua!
Olen onnellinen kun vihdoin tajusin miten haluan elää, ei enää niin kuin ympäristö olettaa ja oikeana pitää, vaan niin kuin minusta itsestä tuntuu hyvälle.
En ollut koskaan onnellinen enkä tyytyväinen elämääni ollessani parisuhteessa. Kun tajusin että en halua ketään toista elämääni, tuntui kuin ahdistava puristus olisi lauennut ympäriltäni.
Minulla on erittäin hyvä työ ja mahtavat työkaverit. Rakastan työtäni ja se on minulle hyvin tärkeää. Tienaan itse omat rahani ja itse niistä päätän. Olen ostanut oman asuntoni ja se on vain ja ainoastaan minun. Sinne ei tule kukaan jota en sinne kutsu. Saan olla rauhassa jos niin haluan ja tarvitsenkin omaa rauhaa paljon.
Mielestäni ihmisen täytyy pystyä olemaan yksin. Riippuvaisuus on kamalaa ja vielä kamalampaa jos joku riippuisi minusta! Sitä en kestä.
Pari erittäin läheistä ystävää on, on harrastukset, on kirjat- rakastan lukemista. On upeat yksinäiset kävelylenkit luonnossa missä lataan akkujani. On matkat ja uuden näkeminen ja kokeminen.
Elämme vain kerran, uusintaa ei tule, ja se ainut kerta pitää mielestäni elää niin että kuolinvuoteellaan voi sydämestään sanoa että minulla on ollut hyvä elämä enkä kadu mitään. Voi kuolla kylläisenä päiviinsä.
"Minulla ei ole edes sitä seksiseuraa enkä sellaista halua! "
Itsetyydytätkö vai onko halut 0?
Silmänräpäys meni ja et ole enää "edes"35v täti vaan jo 50v mummo.
Niin olisi joo, mutta mistä tiedät että nämä kirjoittelijat eivät olekin samoja jatkavat vain sitä 15 vuotta vanhaa keskustelua, jatkavat siitä mihin jäivät. Ovat vain vanhentuneet hieman.
Jatkavat, jatkavat.. Nyt viidenkympin villitys. Ei naisilla seura lopu koskaan. Ei mielisairas nal voi tietää nykyajan elämäntavoista, koska kukaan ei halua olla tekemisissä.
Mä en ainaskaa viihdy sinkkuna. Muutenki kokoajan yksin. En käy töis ja mitää. Kaipais naista.
Mikäs siinä ihan kiva. Mutta arveluttaa sekä mietityttää, miksi avauduit siitä julkisesti? Kaipaat jotain lisäksi?
Yksi 3kk:n suhde 14 vuotta sitten ja kerran seksiä. Muutoin yksin ja ilman seksiä. Oma käsi jos on pakko. Näin mennään niin kauan aikaa kunnes löytyy se lapseton, hoikka ja vielä mukava 30-42v sinkkunainen. Myyttihän sellainen on Suomessa. Yksin mennään siis!
IkisinkkuerakkoM42v