Mikä olis oikea syke maratonille. Sillä kyllä kai se on niin, että sykkeen mukaan vauhti pitää määrittää, eikä "arvio" kilometri vauhdin. Olis tarkoitus juosta ensimmäinen maratoni, ja oli hyvä saada kokeneilta vähän vinkkiä.
tällä hetkellä raja testissä max. 190, anaerobinen 160, aerobinen 140.
tällä hetkellä raja testissä max. 190, anaerobinen 160, aerobinen 140.
Vastaukset 23
Vanhimmat
itselläni ei ole koskaan mittari mukana maratonilla. juoksen fiiliksen mukaan, en sykkeen. kilometriajoista voi vähän päätellä, pitääkö jarrutella vai kiihdytellä.
juokse esim 125 keskisykeellä niin ei väsy
yhtä nopeasti jos juoksee isommalla sykkeellä
125syke kai sillä juku 4h alittuu vai?
vitsi? Keskisyke 125, älä naurata!!
Pyrkisin sinuna pitämään sitä 160:n paikalla. Vaikea tulee olemaan. Olen monesti kuullut, että jostain syystä (luultavasti jännityksestä johtuen) syke on noin 10 pykälää korkeampi kuin suunnitteltu.
Mitenköhän nuo kynnyssykkeet on määritetty? Sormenpäästä otetuista laktaatti-(maitohappo)näytteistä vai hengityskaasuista vai peräti molemmista?
sormen päästä määritettiin, ja onhan se mahdollista, että ne ei ole tarkallen oikeat
Vaikea sanoa, kun ei tiedä kuinka paljon olet harjoitellut ja millaisilla sykkeillä.
Jos jaksat juosta kevyesti 140 sykkeellä kympin, niin lähde sillä liikkeelle ja anna sykkeen nousta loppua kohti, mutta pidä 160 ylärajana.
vois olla aika lähellä totuutta. Kilometrejä viikossa tällä hetkellä n 50. Oli tarkoitus lisätä kevään kuluessa tuonne n 70 . Kerta viikossa ns. pitempi lenkki max n 140, n 12-20 km
Amatööri juoksee maratonin aerobisella kynnyksellä keskisykkeellä, eli sinulla n. 140.
Maailman huiput juoksevat maratonin hyvin lähellä anaerobista sykettä. Heillä maraton kestää alle 2:30.
Eli lähtisin ainakin 10 alle aerobisen kynnyksen. Ja juoksisin puoleen matkaan max. aerobisella kynnyksellä. Sitten 35:n jälkeen voi kiristää vauhtia.
Aika alhaiset sykerajat sinulla suhteessa maksimiin. Pitäisi itsekin käydä testeissä, jos sieltä jotain tällaista paljastuisi.
Unohda se syke. Paras aika tulee juoksemalla tasaisella vauhdinjaolla, ja siihen pääset vain juoksemalla nopeuden eikä sykkeen mukaan. Syke tietysti nousee loppua kohden. Pidät alusta asti huolen siitä, että nopeus vastaa tavoiteaikaa. Viimeisillä kilometreillä voit sitten kiihdyttää, jos vielä tuntuu helpolta.
Täyttä höpöä ,ehdottomasti kannattaa tietää sykerajat ja seurata niitä juoksun aikana sillä ei se tasainen vauhti auta jos kympin jälkeen sykkeet on jo punaisella, hyytyminen on varmaa siinä tapauksessa.
Eräs "never easy" ukkeli juoksi aina nopeuden ei sykkeiden mukaan ja mites sitten kävikään.
Nopeuden mukaan voi juosta, jos tavoite on realistinen. Ei pidä ahnehtia. Sykkeet nousee kyllä vauhdikkaan maratonin aikana, ja lopussa mennään lähellä maksimia. Hyytyy pahasti, jos alkaa hidastella sykkeiden vuoksi.
Moni hyytyy aluksi. Vauhdinjako vaatii vuosien kokemuksen juoksemisesta.
Paras tulos tulee tasaisella vauhdinjaolla. Se taas onnistuu vain ja ainoastaan nopeuden mukaan juosten.
Pieleen tietysti menee, jos tavoite on asetettu väärin. Yleensä paljon treenanneella on kuitenkin aika hyvä käsitys omasta kunnostaan ja realistisesta tavoitteesta. Hyytyminen johtuu siitä, että lappu rinnassa ja muiden kanssa juostessa tuntuu kulkevan eikä malteta pysyä siinä tavoitevauhdissa vaan vedetään vähän yli.
On vaan paljon helpompaa kun seuraa sykkeitä ja tekee tavoite vauhdin sykedatan pohjalta niin miksi sitä ei käyttäisi?.
Hyytyminen tulee joka tapauksessa, jos kestävyys ei riitä. Kannattaa juosta vdot laskurin vauhtia alusta alkaen, eikä pelästyä hyytymistä. Aika hidas aika tulisi, jos yrittäisi välttää hyytymisen kokonaan.
Toki tavoitevauhdin määrittämiseen voi käyttää sykedataakin. Tässä taisi kuitenkin olla kyse jonkun tietyn sykkeen mukaan juoksemisesta itse maratonilla. Tavoitevauhti tietysti määritetään ennen maratonia, ja kun se on määritetty, juostaan sen mukaan.
Milläs määrität sen maraton vauhdin jos et sykkeiden mukaan mutulla tai ilman ne sykkeet pitää olla selvästi alle kynnyksen, en kyllä tunne ketään maratoonaria joka ei käyttäisi sykemittaria apunaan.
Kovat ukot lähtee reippaasti matkaan eikä pelkää hyytymistä.
Minä lienen maratoonari, kun olen muutaman juossut ja lisää suunnitelmissa. Puolikkaita enemmän. Sykemittaria en käytä kisassa, tavoitetta määritellessä enkä treenatessa.
Maratonvauhdin määrittely pohjautuu aiempiin maratontuloksiin, viime aikaisiin puolikkaiden tuloksiin, näiden jälkeisen treenaamisen määrään ja vahvaan mutuun kunnosta.
Tällä menetelmällä olen onnistunut asettamaan tavoitevauhdin mielestäni hyvin. Yleensä olen päätynyt maaliin tavoiteajassa tasavauhtisella suorituksella kaikkeni antaneena. Kerran olen hyytynyt kesken, kun en osannut arvioida oikein edeltävän sairastamisen vaikutusta. Olisi oikeasti pitänyt jättää väliin koko kisa.
Vaikka sykkeitäkin käyttäisi määrittelyyn (mikä on tietysti täysin ok, ja varmastikin tuo lisäarvoa, jos osaa oikein tulkita), tarvitaan kuitenkin kaikki muut tekijät määrittelyyn mukaan. Sykkeen käyttäytyminenkin on hyvin yksilökohtaista, eikä sama kaava toimi kaikille. On myös selvää, että nopea maratoonari voi vetää paljon kovemmalla kuormituksella kuin hidas, koska suoritus on lyhyempi. 5 tunnin maratoonarin pitää "juosta" niin hitaasti, että jaksaa 5 tuntia. 2 tunnin maratoonarin tarvitsee kestää vain 2 tuntia, joten saa tykittää aika kovilla sykkeillä.
Minä juoksen vahvasti tuntumalla kilpailut. Sellainen ahdistuksen määrä, jolla arvioi selviävänsä maaliin asti.
Miula marasyke pari napsua yli anakin.