Vuoden ikäisenen tyttömme valvottaa paljon öisin. Siihen herää koko perhe. Nyt mieheni ilmoitti ostavansa korvatulpat. Entäpä minun valvomiseni. Toki ymmärrän että mies käy töissä, pakko saada nukkua. Itse lisäksi herään öisin vauvaa syöttämään (2kk). Kumpi valvoo viikonloput?Miten ratkaista tilanne ilman eroa?
oikeus nukkua- isän vai äidin?
eroko?
174011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Meillä näin. minä herään kaikki arkiyöt, mies lähtee arkiaamuisin 6.30 töihin. viikonloppuna minä saan nukkua kokonaisuudessaan toisen yön, mies toisen. Molempien pitää saada levättyä.
et kerro enempää...onko rytmi sekaisin...???mites jos yrittäisit nukkua sillon kun isompikin on päivä unilla...ja illalla kun mies tulee kotiin töistä niin saat vähän niitä yöllä menetettyjä unia takaisin..miehen on vähän pakosti saatava nukuttua...ja viikonloppuisin vois kyl koittaa auttaa suo ja ottaa vaik ees toisen yön syötöt...teil taitaa olla uus tilanne..ei lohduta paljoo mut hetken kun jaksat odottaa kaikki kääntyy paremmaxs..oliksko sukulaisista apuu?tai kummeista!!!ei nyt mitään eroa..vaan apua asiaan..
on kaksi päivää. toisena nukun minä,toisena isä. jos on jotain ohjelmaa ettei ehdi aamulla koisia,sitten nukun lapsen kanssa päiväunet.
Et kerro mistä johtuu 1 vuotiaan univaikeudet mutta tässä yksi ajatus:
Ottakaa 1v teidän väliin nukkumaan ellei ole jo.
Monet ovat kyllä sitä mieltä että lapsen pitää tottua omaan sänkyyn muuten lapsi on aina vanhempien välissä. Meillä on kuitenkin lapset aina aikanaan siirtyneet mieluummin nukkumaan omaan sänkyyn. Eli ottakaa lapsi väliin vaan jos se helpottaa nukkumista.
Meillä on käytännössa lapsi aina nukutettu omaan sänkyyn mutta yöllä jos herää niin saa tulla viereen. Jos ollaan jaksettu ollaan joskus kannettu takaisin omaan sänkyyn mutta yleensä lapsi on saanut nukkua loppuyön välissä. Siinä lapsi onkin nukkunut hyvin. Jotkut tosin ovat kovia potkimaan..
T_____
>Miten ratkaista tilanne ilman eroa?
Tuo lause vähän ihmetytti. En ymmärrä miten ero voisi helpottaa lapsen nukkumista? Muistakaa että te olette tässä asiassa samalla puolella.
yksi isä tuskailee samankaltaisen ongelman kanssa...
Meillä on asia ratkaistu niin että se joka on kotona lapsia hoitamassa herää. Viikonloppuna tms vapaana saa sitten univelkaa pois kun toinen vahtii ja valvoo.. Kun molemmat on töissä niin se herää joka saa aamulla nukkua pidempään.
Itsellä vauva pitänyt aikanaan hereillä pitkin öitä syömällä tiheään tahtiin ja oikeastaan koko äitiysloman ajan heräsi ainakin kolmesti.. Tiedän siis mitä väsymys on, mutta mielestäni ei oikeuta rassaamaan sitä töissäkäyvää arkiöisin tällä asialla.
Lisäksi itse voi ottaa univelkaa takaisin päiväunilla kun ukko kotosalla ja menemällä illalla ajoissa nukkumaan. Ei se niin hekumallista ole, mutta aikansa kutakin kestää ja jaksaa! Olen kerran kyllä tehostanut viestiäni menemällä peiton ja tyynyn kanssa vessaan nukkumaan - meni jakeluun laakista ettei kyse ole pelleilystä ja kiukuttelusta..
Erossa on yksi huono puoli; toinen valvoo sitten aina!!
Ongelmastahan olisi iso osa pois jos selviää miksi tyttö valvottaa teitä öisin. Et kerro siitä sen enempää joten ei voi yrittää auttaa..
Itse olen luvannut ukolle että tarvittaessa saa ostaa korvatulpat ja että minä hoidan enimmäksi osaa yöherätykset.. juuri sen takia että mies käy töissä, ja minä voin ottaa päikkäreitä sillon kun tuleva lapsemmekin. Toki joskus varmasti haluaa nukkua täyden yön ja tarpeen mukaan mies voi jonain yönä herätä.
Eikös teillekin tilanteeseen olisi sopiva ratkaisu jonkun asteinen tasa-arvo ratkaisu, eli mies huomioidaan siltä osin kun hän käy töissäkin, mutta välillä myös sulle niitä lepoöitä, vuoroviikonloppuja tms.
vaikka unikoulu? Miten olette antaneet tilanteen mennä noin pahaksi, ei kai yksi vuotiaan kuulu enää valvottaa öitä???
.....en jaksanut lukea kaikkia vastauksia, vaan kysyn: käytkö itse töissä, vai oletko kotiäiti ?
Mielipiteeni on se, että jollet itse käy töissä niin anna miehellesi yörauha, oli se sitten korvatulpat tai mikä lienee, ja sovi viikonloppuna itsellesi KUNNON TAUKO.
Ei töissä voi kukaan käydä puolinukkuneena.
Ero ei varmaankaan ole se oikea ratkaisu jos kaikki muu pelaa ! Sitäpaitsi lapset kasvaa niin nopeasti että kohta Sinullakin on ikävä sitä "pientä myyryläistä"! Tsemppiä ja koeta jaksaa ! Ihan vaan tuli mieleen sanoa.
Yhtään sen väheksymättä kotiäidin/isin roolia, se on kovaa työtä - mutta kantaa myös hedelmää.
Jos alkuperäinen nyt päättäisi erota, niin kuvitteleeko hän että silloin saisi nukkua yöt rauhassa?
suru vois tulla puseroon kaikille.
Jos kaikki MUU toimii perheessä, niin ei se noin pienestä voi olla kiinni ihmisen elämä.... lapset valvottaa aikansa ja rauhoittuvat sitten. Se on vaan kestettävä ! Tippa silmässä muistelen kun sai aamuyöstä antaa tuttipulloa pienokaiselle.... miten ne kasvaakin niin nopeesti !
Siihenkin on olemassa suhteellisen helppoja hoitoja, jos on kyse uni-valverytmin häiriöstä. Itse en uskonut asian korjaantuvan, mutta kahdessa viikossa tilanne muuttui niin, että lapsi, joka heräili usein lähes 20 kertaa yössä itkemään, alkoikin nukkumaan heräilemättä ja hyvin. Jos siis tuon vuosikkaan unet ovat olleet aina huonoja, niin jutteleppas asiasta lääkärin kanssa. Jos taas ongelmat ovat alkaneet vauvan syntymän myötä, niin voipi olla hyvinkin ohimenevää.
Itse olimme jo vähällä erota, ja näin jälkeenpäin ajatellen kyseessä oli vaan niin kauhea uupumus molemmilla, että asiat näyttivät paljon pahemmilta kuin oikeastaan olivat. Siksi ero on kaikista huonoin ratkaisu pulmaan. Eikä varmasti paranna väsymystä sekään, että sen jälkeen olisit ihan yksin valvomassa (tai miehesi).
Miksi kaikki ovat sitä mieltä, että vain työssäkäyvän pitää saada kunnon yöunet? Katsotaanko lapsia kotona hoitavan lomailevan vai muuten vaan viettävän vapaa-aikaa? Itse työskentelen kohtuullisen vaativassa ja kiireisessä palkkatyössä, tällä hetkellä kuitenkin kahden lapsen kotiäitinä. Valvomisen takia alan olla jo fyyysisesti ja psyykkisesti aika lopussa. Kaiholla muistelen niitä aikoja jolloin sai lähteä aamulla töihin, käydä vessassa kun oli tarvis ja ruokatunninkin pitää useimmiten ajallaan. ja mikä parasta, nukkua öisin. Rakastan lapsiani ja haluan heidät hoitaa kotona mahdollisimman pitkään, mutta ihmettelen ihmisten vähättelyä kotona tehtävää työtä kohtaan. Ovathan lastenhoitajatkin, joille lapseni pian vien taas työhön palatessani, oikeita työtä tekeviä ihmisiä.
koska olen sitä mieltä että viikolla työläisellä on oikeus uneen ja viikonloppuna tasataan tilit. Päiväunetkin on keksitty..
Ensinnäkin yhteiskunnan kannalta; on tehty päätös että toisella vanhemmalla on oiekus jäädä yhteiskunnan tuella kotiin hoitamaan lasta, se on siis katsottu kunnon työksi jota ei voi tehdä työn ohella jne tuonne lähelle vuoden ikää.
Työnanatajan kannalta; työnanataja maksaa palkkaa työntekijälle joka tulee ja hoitaa hommansa. Puoli nukuksissa oleva ei tunnetusti ole työteholtaan paras jos edes saa mitään aikaiseksi. Mistä siis työnanataja maksaa palkkaa? >Ajattele jos äiti ja isä ovat molemmat samalal työnanatjalla; äiti kotona ehkä vielä osittain palkallisella äippälomalla ja isä nukkuu työmaalla - ei kovin reilua..
Isän kannalta; isä joutuu menemään aamulla samalla kellonlyömällä töihin ja tekemään sitä duuniaan kahdeksan tuntia. Työturvallisuus ja tehokkuus kärsii suunnattomasti väsymyksestä. Muutoinkin koti tulee mieleen jos siellä ei kaikki suju hyvin.. Tuottamaton ja torkkuva mies voi olla pian entinen työntekijä ja silloin hän ehtii vahtia mukuloita äidin nukkuessa...
No, kärjistettyä, mutta suunnilleen noin asia menee.. minusta vaan on reilua että jos voin itse torkahtaa päivän aikana voin valvoa yönkin. Ukko tasasi tilejä vapaa-aikanaan. On turha alkaa kiekumaan sitten väsymyksen tasosta sillä itse olin niin väsynyt yhdessä vaiheessa ettei edes pukemisesta meinannut tulla mitään kikkina päivinä vaan pyjama päällä heiluin. Yöllä vauvan herätessä näin unta että mies alkoi häntä hoitamaan, heräsin kun tuupattiin sängystä pois.. Neljän lapsen aikana olen kolme kertaa sitten sortunut siihen että arkiyönä mies on saanut valvoa ja olen lukinnut itseni vessaan nukkumaan aamuyöksi... meillä jatkuva valvominen ei ole ollut ongelmana kuin joinakin tiettyinä aikoina esim hampaat, mahavaivat jne, mutta ne penteleet on kaikki olleet sellasia yösyöppöjä jotka syö parin tunnin välein vähän ja nukahtavat vaikka mitä tekisi!! Yritä siinä sitten nukkua itse..
Työtoverini selitti kerran että mies oli saanut varoituksen töistä kun oli kolmatta kertaa myöhästynyt kun oli nukkunut pommiin vauvan takia. Paheksui tätä.. kyse kuitenkin tehdasmaisesta linjatyöstä jolloin edellinen vuoro joutui jäämään paikkaamaan oman vuoronsa päälle, lisäksi turvallisuus erittäin tärkeää muutenkin leikkureiden sun muiden keskellä. Konttorissa valtiolla tai kunnalla tilanne olisikin toinen?!!
Ymmärrän toki sen että töissä ei voi olla puolinukuksissa. Mutta se huomio sinulta jäi pois, että voi siellä kotonakin tapahtua "työtapaturmia" jos äiti hoitaa lasta puolinukuksissaan.
Meillä mieheni ei herännyt vk:lla, kun hän kävi töissä ja minä olin lasten kanssa kotona. Ja kun väsytti tai tuli univelkaa, niin sain nukkua aina sitten kun mieheni tuli töistä. Ja mahdollisesti viikonloppuisin. Tosin omaa aikaa ei siinä paljon jäänyt. Näin jaksettiin molemmat hoitaa omat "hommamme."
Ja se järjestely toimi ihan hyvin.
Vuoden ikäinen lapsesi varmaan nukkuu vielä päiväunet ? nuku sinäkin päikkärit vauvan ja 1-vuotiaan kanssa. Kotityöt kyllä odottavat. Olisihan se aika ihanteellista, että saisit nukkua vk:nloppuisin.
Äidinkin jaksaminen on todella tärkeätä. Yleensä jos äiti voi huonosti, niin lapsetkin voivat huonosti.
Ei varmaan juuri nyt lohduta, mutta ajan myötä se kyllä helpottaa. Kun lapset ovat vanhempia, niin yötkin sujuvat paremmin.
Jaksamista !
Näin meillä: Poika 1,5 vee ja isä töissä ja äiti kotona. Miehellä niin hyvät unenlahjat ettei varmasti herää jos poika yöllä heräilee. Itse olen hoitanut joka ikisen yön ja päivän aikana teen melkein kaikki kotityö - isoimmat lumityöt tekee mies koneella. En koe olevani mitenkään huonompiosainen enkä valita vaikka en aina jaksaiskaan eikä huvittaiskaan. Toki omaa aikaa välillä toivoisin hetken olla ja olisikin jos vain itse sitä ottaisin. En ole ihminen, joka vain olisi ja makaisi kotona ja valittaisi väsymystään miehelle. Molemmat antavat oman panoksensa ja koen näin, että koska mies on töissä, niin mä hoitelen kotipuolen. Hommat tehty siihen mennessä kun mies tulee töistä - sitten jää yhteistä aikaa. Työnjako toki menisi uusiksi, mikäli itse saisin nyt töitä.