Meille on tulossa miehen sisaruksia kolme kappaletta puolisoineen juhlistamaan Uutta Vuotta. Sinänsä mukavaa saada vieraíta, kun kuitenkin niin kaukana asutaan toisistamme. Tarkoitus ei ole juhlia niinkään juomien kera, vaan lähinnä keskitytään hyvään ruokaan, meillä kun on pieniä lapsiakin. Pidän ruuanlaitosta ja olenkin siinä aika hyvä=) Siksi vieraat ikäänkuin kutsuivatkin itse itsensä meille tietäen, että jotain hyvää evästä on tiedossa.
Minua vaan risoo, kun he ovat aina valmiina aterialle, mutta eivät koskaan esim. yhteiseen illanviettoon tuo mitään. Itsellä ainakin on tapana viedä esim. viinipullo, jos menemme jollekin kaverille syömään. Tai jos menemme iltaa istumaan, niin viedään jotain naposteltavaa. Mutta nämä tulevat tyhjin käsin.
Olisi kivaa, jos joskus joku ehdottaisi nyyttäriperiaatetta - varsinkin nyt Uutena Vuotena, kun tarjottava on enemmän napostelutyyppistä. Taasen olen varautunut useammalla nakkipaketilla, sipsipussilla ja texmex-eväillä iltaan...eikä se huvi mitään ilmaista ole. Eikä siinä vielä kaikki; eivät he tuo koskaan juomiakaan, eikä me sitten isäntäparina kehdata itse ottaa olutta ja siideriä, vaan on tarjottava nekin vieraille=(
Sen verran kysyin, että voisiko vieraat tuoda muutaman raketin (lähinnä lasten iloksi), niin sain vastauksen, että ei me kyllä ajateltu ostaa...
Ajattelevatko tällaiset ihmiset, että koska toinen rakastaa ruuanlaittoa, hän tekee sen silkasta ilosta eikä ajattele kustannuksia tai työmäärää? Tai kun olemme työssäkäyvä, perheellinen pari, että meillä jotenkin olisi varaa aina passata vieraita = opiskelevia, lapsettomia avopareja? Vai eivätkö vaan "keittotaidottomina" osaa sillä tavalla ajatella asiaa emännän kannalta? Ei kahdeksan aikuisen ja kolmen lapsen ateriaa ihan kädenkäänteessä kuitenkaan taiota!
Toivon, että ikä toisi tähänkin asiaan heidän kannaltaan ajan myötä erilaisen asennoitumisen...
Minua vaan risoo, kun he ovat aina valmiina aterialle, mutta eivät koskaan esim. yhteiseen illanviettoon tuo mitään. Itsellä ainakin on tapana viedä esim. viinipullo, jos menemme jollekin kaverille syömään. Tai jos menemme iltaa istumaan, niin viedään jotain naposteltavaa. Mutta nämä tulevat tyhjin käsin.
Olisi kivaa, jos joskus joku ehdottaisi nyyttäriperiaatetta - varsinkin nyt Uutena Vuotena, kun tarjottava on enemmän napostelutyyppistä. Taasen olen varautunut useammalla nakkipaketilla, sipsipussilla ja texmex-eväillä iltaan...eikä se huvi mitään ilmaista ole. Eikä siinä vielä kaikki; eivät he tuo koskaan juomiakaan, eikä me sitten isäntäparina kehdata itse ottaa olutta ja siideriä, vaan on tarjottava nekin vieraille=(
Sen verran kysyin, että voisiko vieraat tuoda muutaman raketin (lähinnä lasten iloksi), niin sain vastauksen, että ei me kyllä ajateltu ostaa...
Ajattelevatko tällaiset ihmiset, että koska toinen rakastaa ruuanlaittoa, hän tekee sen silkasta ilosta eikä ajattele kustannuksia tai työmäärää? Tai kun olemme työssäkäyvä, perheellinen pari, että meillä jotenkin olisi varaa aina passata vieraita = opiskelevia, lapsettomia avopareja? Vai eivätkö vaan "keittotaidottomina" osaa sillä tavalla ajatella asiaa emännän kannalta? Ei kahdeksan aikuisen ja kolmen lapsen ateriaa ihan kädenkäänteessä kuitenkaan taiota!
Toivon, että ikä toisi tähänkin asiaan heidän kannaltaan ajan myötä erilaisen asennoitumisen...
Vastaukset 9
Vanhimmat
ja jaamme vastuualueet aina etukäteen oli kyseessä sitten joulunvietto tai retkeily. Ei tule päällekkäisyyksiä eväissä ja kukin saa myös esittää toivomuksia.
'Olisi kivaa, jos joskus joku ehdottaisi
nyyttäriperiaatetta'
Etkö sinä itse voi ehdottaa?
sinä tuot sitä
sinä sen
te tuotte nämä
me nämä
ja kaljat menee yhteisestä kassasta
jos et sano mitään, senkun kustannat!
Jos ovat tulossa, niin miksi et voi vain sanoa, että "hei muuten, tuokaa sitten sipsejä/viiniä/juotavaa/tms"? On kyllä kummalliset välit sisaruksiin, jos edes miehesi ei uskalla sanoa mitään.
Seuraavista pippaloista sanot, että nyt voidaan olla jonkun muun luona juhlimassa. Jos ne juhlat nyt kuitenkin osuu teidän luoksenne, kysyt, että mitä ruokia he ovat ajatelleet laittaa. Toimitte nyyttäriperiaatteella. Miehesi sinun on kuitenkin saatava puolellesi, että asia menee läpi.
Mieheni 31 vuotias sisko on näköjään siipeilyn malliesimerkki. Se on vasta nyt minulle selvinnyt, hän kun on asunut ulkomailla pitkään. No, suomeen tulonsa jälkeen hän on käyttänyt asuntoamme majapaikkanaan useita viikkoja kerrallaan. Olen vähän kysellyt, että milloin palaat omaan kotiisi, niin vastausta ei tule, ja poikkeuksetta vierailut venyvät sovitusta. Hän myös syö ruokaa kaapistamme ja juo minun ostamiani juomia bileissä ihan sumeilematta; enpä osannut arvata, ettei hän niitä koskaan tarjoa takaisin -kun on olevinaan niin aikuinen ja hyväkäytöksinen ihminen.
Meikän tarjoilut kyllä loppui siihen, kun huomasin mikä meininki oli. Valitettavasti kotini majapaikkana käyttämistä en näköjään voi "kieltää", koska mieheni suuttui ihan hel****tisti, kun kyseenalaistin onko ok, että hänen siskonsa punkkaa meillä niin paljon.
Joten -ihan oikeasti- näköjään ei kannata olla kovin vieraanvarainen, ihmiset alkavat pitää sitä normina ja automaationa. Odottavat toisen aina maksavan kaiken.
Olet hyvä tekemään ruokaa? Ja seuraavassa viestissä kerrot tarjoavasi juhlimaan tuleville (ruoka)vieraillesi nakkeja!
Se on joillekin perinne, että Uutena Vuotena syödään nakkeja ja perunasalaattia, ja näinpä oletetaan että niitä on tarjolla kyseisenä juhlana.
Onhan se kieltämättä noloa, että jouluna tarjoilin peruna-, lanttu-, porkkana- ja maksalaatikkoa, rosollia ja perunasalaattia, pipareita pullaa, jotka KAIKKI tein alusta saakka itse...ja sitten Uuden Vuoden aloitan nolosti nakeilla. Kyllä siinä muissa eväissä (salaateissa, pizzoissa ja piirakoissa, itsetehdyissä dipeissä ym.) oli ihan riittävästi tekemistä, että kyllä sinne muutama einesnakki ihan hyvällä omallatunnolla sekaan mahtui.
nakit ovat parasta evästä uuveenä.. joo, mut kerran se kirpasee..mut sanokaa vaan seuraaval kerral suoraan..et mitä kukanenki tuo..siis silleen itsestään selvyytenä..tyyliin et muutes tuokaa te sit sipsit ja raketit..kun toiset tuo juomat jne..