Olin 25 kun rakastelin ihan oikeasti ekan kerran. Sitä ennen oli ollut miesten kanssa vaan jotain hyväilyjä, yms.
Seurustelen edelleen tän ensimmäiseni kanssa, suunnitellaan yhteistä kotia ja tulevaisuutta. Mieheni mielestä olen paras seksikumppani, mitä hänellä on ollut. Hän kertoi ekan kerran jälkeen hämmästyneensä, miten luonteva ja hyvä olin sängyssä, vaikken aiemmin ollutkaan ollut yhdynnässä. Hänen mielestään on upeaa edelleen, että oon vapautunut seksiasioissa ja haluan kokeilla kaikenlaista. Ja hänestä seksi on parasta sellasen ihmisen kanssa, jota oikeesti rakastaa.
Nyt mua on itseäni kuitenkin ruvennut yksi juttu askarruttamaan. Kun en oo ikinä rakastellut kenenkään muun kanssa oikeesti, niin tuleeko jossain vaiheessa sellanen ylitsepääsemätön tarve kokeilla muita miehiä?
Mua kyllä uteluttaa, millasta olis olla jonkun muun kanssa sängyssä. Mutta rakastan tätä miestä, en haluais pettää häntä enkä luopua hänestä.
Oon jutellu tästä poikaystävälleni. Hän suhtautui ymmärtäväisesti, mutta sanoi, että tuskin mäkään pitäisin siitä, että hän rakastelisi jonkun muun kanssa nyt. Mun mielestä tilanne on kuitenkin eri. Hänellä on ollut aikaisempia suhteita vaikka kuinka, ei hänen tarvi hypätä sänkyyn jonkun muun kanssa vaan tietääkseen, millasta se on. Hän tosin on sanonut, että ei se ainakaan parempaa ole, ainakaan, jos toista ei rakasta. Kerran hän sanoi, että olis ehkä ollut parempi, ettei niitä aiempia suhteita olis ollut niin paljon. En tiedä, miksi.
Hän on myös sanonut, että rakastaa mua niin paljon, ettei voisi yhden syrjähypyn takia jättää mua. Hänen mielestään sellanen ei oo tarpeeksi hyvä syy suurten tunteiden kuolemiselle. Mutta mä en kyllä vois jatkaa suhdetta, jos se pettäis mua.
Mitä mä teen? Pyydän puoli vuotta aikaa saada juosta juoksuni? Tuskin hän kuitenkaan suostuis odottamaan kuitenkaan vaan pettyisi. Kokeilen kerran, enkä kerro? Vai yritän vaan elää ja unohtaa uteliaisuuteni?
Seurustelen edelleen tän ensimmäiseni kanssa, suunnitellaan yhteistä kotia ja tulevaisuutta. Mieheni mielestä olen paras seksikumppani, mitä hänellä on ollut. Hän kertoi ekan kerran jälkeen hämmästyneensä, miten luonteva ja hyvä olin sängyssä, vaikken aiemmin ollutkaan ollut yhdynnässä. Hänen mielestään on upeaa edelleen, että oon vapautunut seksiasioissa ja haluan kokeilla kaikenlaista. Ja hänestä seksi on parasta sellasen ihmisen kanssa, jota oikeesti rakastaa.
Nyt mua on itseäni kuitenkin ruvennut yksi juttu askarruttamaan. Kun en oo ikinä rakastellut kenenkään muun kanssa oikeesti, niin tuleeko jossain vaiheessa sellanen ylitsepääsemätön tarve kokeilla muita miehiä?
Mua kyllä uteluttaa, millasta olis olla jonkun muun kanssa sängyssä. Mutta rakastan tätä miestä, en haluais pettää häntä enkä luopua hänestä.
Oon jutellu tästä poikaystävälleni. Hän suhtautui ymmärtäväisesti, mutta sanoi, että tuskin mäkään pitäisin siitä, että hän rakastelisi jonkun muun kanssa nyt. Mun mielestä tilanne on kuitenkin eri. Hänellä on ollut aikaisempia suhteita vaikka kuinka, ei hänen tarvi hypätä sänkyyn jonkun muun kanssa vaan tietääkseen, millasta se on. Hän tosin on sanonut, että ei se ainakaan parempaa ole, ainakaan, jos toista ei rakasta. Kerran hän sanoi, että olis ehkä ollut parempi, ettei niitä aiempia suhteita olis ollut niin paljon. En tiedä, miksi.
Hän on myös sanonut, että rakastaa mua niin paljon, ettei voisi yhden syrjähypyn takia jättää mua. Hänen mielestään sellanen ei oo tarpeeksi hyvä syy suurten tunteiden kuolemiselle. Mutta mä en kyllä vois jatkaa suhdetta, jos se pettäis mua.
Mitä mä teen? Pyydän puoli vuotta aikaa saada juosta juoksuni? Tuskin hän kuitenkaan suostuis odottamaan kuitenkaan vaan pettyisi. Kokeilen kerran, enkä kerro? Vai yritän vaan elää ja unohtaa uteliaisuuteni?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Olen seurustellut vuoden ja hän on eka poikaystäväni, myös eka petikaverini ja olin silloin 23. Mietin myös usein, millaista se olisi toisten kanssa, varsinkin kun meillä ei seksi niin kauhean kehuttavasti suju.. Tuntuu myös, etten osaa vaatia häntä tekemään jotain asioita toisin, kun en tiedä miten niitä voi tehdä muuten kuin juuri hän tekee..
Olenkin sanonut hänelle, että mitäs jos minulle tulee joskus tarve saada lisää kokemusta? Hän sanosi vain, että sitten se on kai pakko kokeilla! Mutta hän myös lisäsi että kyllä hänelle itselleenkin voi sellainen tunne tulla!
Hei C'mon!
Havainnollinen kysymys: Jos ajelet Mersulla miksi haluaisit kokeilla Ladalla ajamista???? Et jää mistään paitsi jos jätät sen Ladan kokeilematta. Jos kokeilet, häpeät itseäsi jälkeenpäin niin, ettei se Mersulla ajaminenkaan enää maistu..
Eihän siitä haittaa ole jollet kerro vieraissa käyneesi.
Jos teillä on parisuhde muuten kunnossa, niin kyllä kumppanisi näkee sen naamastasi/arvaa käytöksestäsi, että vieraissa olet käynyt!!! Ei kannata ottaa riskiä ja pilata hyvää parisuhdetta jonkun typerän kokemuksen takia... Ole kiitollinen, ettei sun sydäntäs ole kukaan särkenyt ja voit rakastaa miestäsi puhtain sydämin!!!!
Meillä oli sama juttu. Päätimme kokeilla kolmatta pyörää johon yksi luotettava kaverini suostui. Näin sai vaimoni kokeilla toista miestä "valvonnassani". Samalla vaimoni sai kokeilla kerrosvoileipää ym. kolmannen osapuolen mahdollistamia juttuja. Olemme ottaneet tuon vielä pari kertaa uusiksikin. Meillä tuo kokeilu lujitti suhdetta entisestään.
Eikö olisi kannattanu ne juoksut juosta jo aiemmin? Ja mikä ilo siinä on kokeilla miltä toinen mies tuntuu?? Jos oma kultasi tyydyttää sinut, niin eikö sen pitäis riittää? Janen esimerkki oli muuten aika oivallinen...
Ite olen seurustellu 1½ vuotta ja olemme molemmat toistemme ensimmäisiä petikumppaneita. Kummallakaan ei ole ollu haluja kokeilla vieraita vaikka rakastelumme ei olekaan aivan hiuksia pystyyn nostattavaa, ei ainakaan minun kohdalla. Nautin kuitenkin valtavasti rakastelustamme ja se riittää. Minua alkaa heti yököttämään, siis ihan oikeesti tulee oksettava olo, jos ajattelin miltä tuntuis olla jonkun toisen miehen kanssa sängyssä tai edes suudella. Ei kiinnosta!
Mutta sinähän teet miten ite haluat ja minä niin kuin minä haluan.
itse olen elamani aikana rakastellut vain yhden miehen kanssa, oman mieheni. itselleni ei ole edes paahan palkahtanyt, etta pitaisi kokeilla joitain muita miehia vain sen takia, etta kun en ole muiden kanssa maannut. mieheni tyydyttaa minut taysin. han on aivan mahtava! miksi pitaisi hyppia muiden kanssa sangyssa?! ja vaikka oma seksielama ei taydellista olisikaan, en silti voisi koskaan pettaa miestani.
mita ihmetta sina sitten hakisit niilla syrjahypyilla? kokea toisen miehen penis emattimessasi? siitahan siina olisi ainoastaan kyse jos et niita miehia rakastaisi. nykyaan vaan on "normaalia", etta on ollut vahintaa 5:n eri henkilon kanssa sangyssa. jos niin ei ole, taytyy ne eri haaruvalit kayda kokeilemassa. yksihan ei voi millaan olla tarpeeksi! jos on, on epanormaali! huh huh! mihin tama maailma onkaan menossa?!
Miten suorastaan kadehdin tilannettasi! Miten ihana olisi, jos mieheni olisi ainoa ollut seksikumppanini.
Telkkarista, lehdistä ja vaikka mistä kuulee liian usein, miten käydään vieraissa ja erotaan ja mennään uudelleen naimisiin. Tuo kaikki mielestäni vain haavoittaa sielua, vaikka jotkut haluavatkin väittää, että on modernia olla sitoutumaton. Rakkaus, seksi ja sitoutuminen tuovat mielestäni elämään sen, mitä ihminen tarvitsee.
Voin sanoa, että toinen mies ei tuo sinulle mitään uutta tai mielenkiintoista. Kun rakastat nykyistä miestäsi, luulen melkein, että olet valmis oksentamaan, jos petät häntä. Siitä vihasta, mitä tunnet itseäsi kohtaan, kun olet antautunut sellaiseen, mikä ei oikeastaan ollut minkään arvoista.
Juoksuhalut voi paremmin ymmärtää nuorina seurustelun aloittaneilla, mutta niin kuin sanoin, maailma antaa viestiä, että kaikilla pitää olla takanaan rikkoutunut suhde ja yhden yön juttuja.
Jos kuitenkin uteliaisuutesi tuntuu tukahduttamattomalta, keskustele miehesi kanssa asiat mahdollisimman selviksi ennen sitä.
Kokeneena voin kuitenkin sanoa, että vaihtaisin paikkaa kanssasi heti. Et menetä yhtään mitään, vaikka miehesi olisi ainoa elämässäsi, päinvastoin, voit olla siitä onnellinen ja ylpeä!
ei se mies vaihtamalla parane!
Olen ollut mieheni kanssa yksissä 12 vuotta, hän on minun ensimmäinen, ainoa ja toivottavsti viimeinen sänkykumppanini. En koe menettäneeni mitään, vaikka joskus mietinkin miltä SE toisen kanssa tuntuisi. Itselleni hyvän seksin kulmakivi on kuitenkin että tunnen kumppanini, ja että hän tietää mistä minä nautin. Tämän opetteluun meni mieheni kanssa muutama vuosi, enkä nyt vihdoin hyvin sujuvaa seksiä halua "heittää menemään" pelkästään sitä varten etten ole toisten kanssa kokeillut. Ja jos jomman kumman tekee mieli kokeilla jotain uutta tai erilaista, kokeilemme sitä toistemme kanssa. Näin pysyy pieni jännitys aina päällä... Ja yhdyn kyllä edellisiin mielipiteisiin, ei seksi kumppania muuttamalla parane!
Onhan mulla muutamia kokemuksia. Juttu on vain niin, että ensimmäinen kerta uuden partnerin kanssa on ollut ehdottomasti minun heikoin kertani. Seksi on leikkiä, jota myös pitää opetella. Ei yksi kerta tee muuta kuin pahan mielen kummallekin. Kokemukset ovat hyviä ennen vakiosuhdetta. Sen aikana ei kyllä kannata ottaa riskiä, koska voi särkyä aika paljon. Ainakin minulle seksi on suhteen kohokohta, toisen tyydyttämistä, ja voi itsekin siinä saada paljon. Miksi pilata hyvää suhdetta huonolla kokemuksella?