Sovimme miehen kanssa erosta. Asuntolainaa on juuri ostetusta asunnosta vähän enemmän kuin asunnosta ikinä saisimme myymällä joten mietin, voiko yksinkertaisesti tehdä niin, että minä ottaisin asunnon ja lainan kokonaan omikseni ja vapauttaisin miehen vastuusta? Entä voiko lainasta käydä sopimassa uudelleen että esim. aavistuksen pienentäisi kuukausieriä tms?
Raha-asioista lyhyesti
Dean
71231
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näin voi toimia. Mutta kyllä ihmetyttää, että asunnosta on ENEMMÄN lainaa kuin myymällä siitä ikinä saisitte... Huonot kaupat olette siinä tapauksessa vähän aikaa sitten tehneet. :(
Erotessa meillä joitakin vuosia sitten mies piti yhteisen asunnon, koska minä vaihdoin paikkakuntaa. Mies otti kontolleen myös lainan. Minä sain säästömme, koska olimme ehtineet asuntoa jo jonkin verran makselemaan. Tämä menettely tietysti tarkoittaa sitä, että sillä yhdellä, joka lainan itselleen ottaa, pitää olla riittävästi maksukykyä sen hoitamiseen, että pankki siihen suostuu. Vähän kuukausieriä voi tietty rukata.
Asuntoa ostaessa piti ostaa vähän muutakin samalla joten otimme enemmän lainaa kuin oli tarvis.. Mutta näitä 'ylimääräisiä' rahoja tuskin saa pois kun asunnon myy. Samalla pitäisi sitten myydä autot ja huonekalut...
Mutta minä olen meistä se enemmän tienaava joten ajattelimme että mulla olisi mahdollisuus maksaa asuntoa ainakin siihen asti, kunnes sen voi myydä pois ilman, että joutuu makselemaan ylimääräisiä veroja...
Jos asuntonne on omistettu 50-50, joudut muuten "ostaessasi" naisen ulos asunnosta maksamaan varainsiirtoveron ostamastasi lisäosuudesta. Näin siitä huolimatta, että olisit itse maksanut aikoinaan koko lainan ja/tai leimaveron, eikä vaimosi penniäkään.
Että kannattaa ottaa huomioon...
Niin ... siis sehän on varainsiirtovero, ollut jo vuosikausia.
Ja kyllä, jos kyse osituksesta missä toinen lunastaa puolison osuuden velatomasta asunnosta, ja siinä joutuu käyttämään pesän ulkopuolisia varoja ... niin menee ko. vero (siltä osuudelta kuin käytetään pesän ulkopuolisia varoja).
Veronahan tuo ei kauhean suuri ole, muistaakseni alle 2% asunto-osakkeesta, noin 4% kiinteistöstä.
Mutta, ellei pesän ulkopuolisia varoja käytetä, eli samalla ottaa yhteistä velkaa nimiinsä, tai luovuttaa vaikka auton ja kesämökin puolisolle "maksuna", ei mene varainsiirtoveroa.
"Mutta, ellei pesän ulkopuolisia varoja käytetä, eli samalla ottaa yhteistä velkaa nimiinsä, tai luovuttaa vaikka auton ja kesämökin puolisolle "maksuna", ei mene varainsiirtoveroa. "
Vähän omituinen väite, ettei tasinkoa maksettaessa joutuisi maksamaan varainsiirtoveroa. Mikäli näin on, on ystäväni kohdalla tehty virhe (neuvotteluista huolimatta) ja hän on joutunut maksamaan varainsiirtoveron turhaan.
Kyse oli tiukasta avioehdosta ja kumppanilla ei ollut mitään omaisuutta (tuhlaavainen kun oli). Kaikki, mitä hän sai mukaansa osituksessa, oli pelkkää hyväntekeväisyyttä. Paperilla kumppani omisti yhteisestä asunnosta 40%. Eron tullessa oli helppo todistaa, että kumppani ei käytännössä omistanut asunnosta mitään, koska ei siitä ollut mitään maksanutkaan. Asunnon varainsiirtoveron oli maksanut kokonaisuudessaan ystäväni.
Eron tullessa kumppani ei ollut lyhentänyt asuntolainaa ollenkaan ja ystäväni otti lainan kokonaan omiin nimiinsä. Vaikka ystäväni oli todistetusti maksanut aiemmin varainsiirtoveron koko asunnosta, hän joutui maksamaan varainsiirtoveron uudelleen tuosta 40%:sta, joka siirtyi hänen nimiinsä. Vero siis maksettiin osuudesta, jonka veron hän oli jo kertaalleen maksanut.
Pitkä on valtion koura.
Niin, kuvamassasi tapauksessa oli "tiukka avioehto" (millainen se väljä avioehto on?) ... se merkitsee ettei puolisoilla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä tasinkoja makseta.
Ositusta (missä lasketaan nettovarallisuudet, ja tasattan ne tasingolla) ei tehdä kun avioehdollinen ero, jako kyllä.
Tässä kuvaamassasi tilanteessa siis ei virhettä tapahtunut, toinen puolisoista sai 40% asunnosta ja veroa oli maksettava sen arvosta. Se, että hän on aikanaan maksanut verot koko asunnosta on tulkittu niin, että hän on maksanut puolisonsa puolesta ne silloin.
Mutta totta, eihän tuo aivan oikeudenmukaista ole.
Kuten tossa yllä jo vihjattiin ... ei tuo ole yksin teidän sovittavissa. Kyse kun käytännössä uudesta lainasta, vaikka periaatteessa lainasopimuksiin vain tehdään muutos (toinen vapauteaan velkavastuusta ... vastaavasti lainhuudot tai osakekirjat sinun nimiisi, joskin pankissa edelleen vakuutena).
Eli, pankki harkitsee maksukykysi ja sen pystytkö suoriutumaan yksin velasta. Samoin mahdollisilla henkilötakaajilla on mahdollisuus olla olematta enää takaajia uudessa tilanteessa.
Jos kaikki OK, ja noin tahdotte menetellä ... niin ei sille mitään esteitä ole tai veroseuraamuksia tule (kunhan ositussopimus oikein tehty).