Miehet ja naiset tällä palstalla valittavat älyttömiä vaatimuksia. Eiköhän netti-ilmoituksissa etsitäkin sitä unelmien prinssiä ja prinsessaa ja vaatimukset ovat sitä luokkaa.
Todellisuudessa huimia vaatimuksiakin esitävän vaatimustaso laskee jos kohdalle sattuu mukava ja miellytävä ihminen. Luonne on kuitenkin vakavaa suhdetta etsiessä se tärkein asia. Ulkokuoreen kyllästyy nopeasti jos sisältö on kuraa.
Tälläisenä lyhyenä 170cm kaverina pistää silmään kun miehet valittavat naisten etsivän vain pitkiä miehiä, varmasti se monen naisen haaveena onkin. Kuitenkin omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei minulle pituudestani mitään haittaa ole ollut. Seurustelukumpanini ovat olleet kaikki minun pituisia tai pidempiä. Ainoaankaan netti-ilmoitukseeni en ole saanut vastausta johon olen pituuteni laittanut, mutta kun tapaa harrastuksen yhteydessä tai ravintolassa naisia, niin tuntuu, että mukava luonteeni, käytökseni tms. kompensoi lyhyyteni (jos se nyt ylipäätään mikään iso miinus edes on).
Niin ja se koulutus... eipä silläkään sen oikean kohdalle osuessa ole väliä (ellei sitten ole älyttömän pinnallinen ihminen kyseessä, joten silloinkaan sillä ei ole väliä).
Jos kukaan ei tyytyisi kuin siihen haaveiden kumpaniin, niin ainoatakaan paria ei tässä maassa olisi. Unohtakaa nettitreffit ja jalkautukaa ihmistenilmoille. Ilmoituksista kun ei näe toisen hymyä, katsetta, eleitä, puhetapaa, huumorintajua.... ne kaikkein tärkeimmät asiat eivät ilmoituksissa näy, edes kuvallisissa.
Todellisuudessa huimia vaatimuksiakin esitävän vaatimustaso laskee jos kohdalle sattuu mukava ja miellytävä ihminen. Luonne on kuitenkin vakavaa suhdetta etsiessä se tärkein asia. Ulkokuoreen kyllästyy nopeasti jos sisältö on kuraa.
Tälläisenä lyhyenä 170cm kaverina pistää silmään kun miehet valittavat naisten etsivän vain pitkiä miehiä, varmasti se monen naisen haaveena onkin. Kuitenkin omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei minulle pituudestani mitään haittaa ole ollut. Seurustelukumpanini ovat olleet kaikki minun pituisia tai pidempiä. Ainoaankaan netti-ilmoitukseeni en ole saanut vastausta johon olen pituuteni laittanut, mutta kun tapaa harrastuksen yhteydessä tai ravintolassa naisia, niin tuntuu, että mukava luonteeni, käytökseni tms. kompensoi lyhyyteni (jos se nyt ylipäätään mikään iso miinus edes on).
Niin ja se koulutus... eipä silläkään sen oikean kohdalle osuessa ole väliä (ellei sitten ole älyttömän pinnallinen ihminen kyseessä, joten silloinkaan sillä ei ole väliä).
Jos kukaan ei tyytyisi kuin siihen haaveiden kumpaniin, niin ainoatakaan paria ei tässä maassa olisi. Unohtakaa nettitreffit ja jalkautukaa ihmistenilmoille. Ilmoituksista kun ei näe toisen hymyä, katsetta, eleitä, puhetapaa, huumorintajua.... ne kaikkein tärkeimmät asiat eivät ilmoituksissa näy, edes kuvallisissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse rakastuin miehen silmiin ja katseeseen kohdatessamme. Silti löysin hänet netitse. Huumorintaju vei minut tapaamaan häntä, ei pituus eikä koulutus. Asennekysymys, sanoisin minä.
Entäs nää, kun on aluks vähän ujoja, ne ei saa ketään, mulle on käyny niin... ennenkuin tavataan, ollaan tosi innoissaan, kuvat on nähty ´ja näin, mutta muhun pitää tutustuu, ennenkuin todellinen minä tulee esiin.. toista tapaamista valitettavasti ei koskaan tule, johtuu varmasti siitä, että olen aluksi vähän ujo...
Joo, Nipa: samaa mieltä.
Olin kai noin vuoden tuolla treffipalstalla, kuvineni kaikkineni. Mutta en löytänyt mukavaa miestä. Meilailin kyllä muutaman kanssa, mutta eihän se oo samaa kuin jutella kasvokkain.
Sitten tapasin TOSI mukavan kaverin kapakassa pari kk:tta sitten ja nyt me seurustellaan.
Ei oo pitkä, ei huippuammatissa - ei semmoset kiinnosta! Tultiin juttuun heti, ja tunne jatkuu.
Turhauttavaa oli siellä palstalla semmoset vonkaajat, jotku tosi törkeitä. VAIKKA nimenomaan etsin seurusteluseuraa, en seikkailuja.