Olen aika hajalla puolisoni työuupumuksen ja masennuksen vuoksi, jotka vaikuttavat jo parisuhteeseemmekin. Miehen oireilu alkoi n. vuosi sitten, ja on nyt syksyn mittaan pahentunut niin, että hän ei jaksa vapaa-aikana tehdä mitään, mikään ei kiinnosta, mikään tunnu miltään, haluaisi kuolla pois jne... Itsetuhoinen ei kuitenkaan vaikuta olevan. Enää ei parisuhteellakaan ole kuulemma merkitystä, minullakaan ei ole enää yhtään mitään väliä hänen elämässään. Lapsia meillä ei ole (onneksi!). Mieheni on kovettanut itsensä, jotta kestäisi päivittäiset työpaineet. Apua hän ei suostu missään tapauksessa hakemaan, raivostuu silmittömästi jos otan asian puheeksi. Haluaisin tukea puolisoani kaikin tavoin, mutta hän ei suostu ottamaan mitään vastaan. Rakastan miestäni, vaikka tämä onkin ollut tunteeton hirviö minua kohtaan jo kuukausia, koska näen että hän on henkisesti nyt epätasapainossa. Alan kohta itse olla hermoraunion partaalla. Jaksan kyllä käydä töissä (saa muuta ajateltavaa!), tehdä kotihommat ym, mutta kaikkein eniten minua "syö" se, että rakastamani mies on täysin kuollut minulle. Voiko noin pahasta työuupumuksesta ja masennuksesta parantua itsestään vai kuoleeko hän tuohon "saappaat jalassa" (miehen oma ilmaisu tilanteeseen)? En haluaisi erota tällaisen syyn takia (naimisissa 7 v), mutta jos elämä ei muutu, niin tulen kyllä hulluksi! Tällä hetkellä toivon, että hän sekoaisi sen verran, että joutuisi pakkohoitoon ja ehkä sitten alkaisi toipuminen... Älytöntä!!!
Burn out vie mieheni
Joanna
94076
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
hei
oletpa tosi kovilla! Sinun kannattaisi nyt hakea ensin apua itsellesi, ettet ala masentua.
Olin itse pitkään masentunut, mutta kuitenkin suht lievästi. Onneksi hain vihdoin apua! Elämään on alkanut tulla valoa ja merkitystäkin.
Ostin itselleni sellaisen Depressiotyökirjan.
SIinä edetään viikko kerrallaan pienin askelin. Voisikohan miehesi mitenkään suuttumatta lukea sen edes läpi? Voisiko hän sitten ymmärtää olevansa masiksessa. Sen avulla on mahdollista auttaa itsekin itseään! Voisitko jotenkin keplotella asian niinpäin, että hän voisikin auttaa sinua käymällä sinun työkirjaasi läpi sinun kanssa?
Mitkä syyt ovat mahtaneet johtaa hänen uupumukseen? Eikö hänen työtään ole arvostettu siellä työpaikassa? Onko siellä henkilöristiriitoja?
Tilanteenne kuulostaa vakavalta! Toivon sinulle voimia, auta ainakin itseäsi olemaan vahva. Ehkä miehesikin huomaa eräänä päivänä oman tilansa.
Ehkä Työkirja antaa sinulle muutaman työkalun, jolla saisit hänetkin liikkeelle? Sitä kirjaa saa ainakin mielenterveysliitosta, suosittelen lämpimästi.
(kerro joskus mitä tuumit siitä! Voimahali sulle)
Kävin kiireen vilkkaa tilaamassa sen työkirjan :) Aion ainakin itse käydä sen läpi, toivottavasti myös mies saisi kipinän. Hän on joskus sanonutkin, että kukaan muu ei häntä pysty auttamaan kuin hän itse. Jospa tuosta kirjasta olisi apua...
Olen ensi viikolla menossa juttelemaan perheasiain neuvottelukeskukseen tästä meidän pattitilanteesta, muuten en enää jaksa.
Kiitos voimahalista, se oli enemmän kuin tarpeen!!!
Oletko varma, ettei itse suhde ole kaiken takana? Voi olla, että hän purkaa jotakin turhaumaa tai muuta pahaa oloa töihin, jolloin kierre on valmis. Itselleni kävi näin, ja erohan siitä lopulta tuli. Kysy häneltä suoraan, mitä hän haluaisi tehdä. Teillä on selvästi ongelma, ja hänellä on ehkä siihen jonkinlainen ratkaisumalli. Millainen on hänen tulevaisuudennäkymänsä? Haluaisiko hän jatkaa yhdessä vai erikseen? Entä onko hän valmis tekemään töitä suhteen pelastamiseksi muiden töiden kustannuksella? Siinähän sitä jo onkin käsittelemistä, mutta toivottavasti sinä olet valmis ja halukas kuulemaan taustat sellaisina kuin ne ovat. Rehellisesti!
Miehelläni on rikkinäinen lapsuus; isänsä kuoli viinaan vuosia sitten. Perusahdistus on kuulunut hänen elämäänsä aina, mutta nyt työstressin takia tilanne on kärjistynyt sietämättömäksi...
Burnout on suoraan sanottuna ihan perseestä.
Burnoutin oireitahan on juuri että ei mikään tunnu enää oikein miltään. Työssä ehkä jaksaaa vielä mutta kotona rojahtaa vaan sohvalle ja sekin tuntuu kauhean turhalta. Postin avaaminenkin tuntuu usein suunnattomalta tuskalta jne.
Ite erosin entisestä työpaikastani liiallisen työmäärän vuoksi ja olin eromisvaiheessa jo burnoutissa, siitä lopulta toipuminen kesti monta kuukautta...
oliskohan mahdollista että miehesi irtisanoutuisi?
Sairasloman hakua kannattaisi ainakin harkita... koita saada miehesi työterveyslääkärillä käymään.
Burn out henkilö ei todellakaan jaksa enää mennä töihin. Haloo, nyt ei puhuta pikkuisesta uupumuksesta vaan vakavasta ja pitkään kestäneestä ylirasitustilasta, josta toiset eivät palaudu entiselleen enää koskaan vaan jäävät työkyvyttömksi.
On ikävää, että masennus usein samaistetaan burn out:ksi. Se on paremminkin burn outin seurausta, kun kokee, että jää niin monesta asiasta/toiminnasta osattomaksi. Ei ehdi palautua, koska unettomuutta saattaa olla niin paljon, eikä sitä pystytä hoitamaan kaikkien kohdalla lääkkeillä. Toisten kohdalla voi olla myös kyse ns, väsymyssyndroomasta, joka on seurausta pitkään jatkuneesta tulehdustilasta elimistössä. Tähän ei todellakaan auta mitkään terapiat tms.
Vitamiini- ja antioksidanttihoidot ovat parhaita henkilölle, joka ei koe kroonisen väsymystilansa johtuvan mielen apeudesta tai henkisistä syistä. Toivon, että ihmiset kuuntelevat itseään ja pohtivat mistä omalla kohdalla voisi olla kyse. Itse on itsensä paras asiantuntija loppujen lopuksi.
usuttaa miehesi työterveyslääkärille. Ainakaan mun miehelle se ei ollut yhtä vaikea paikka lähteä sinne puhumaan, kuin mennä psykologille. Työuupumukseen/burn outiin saa sairaslomaa 10 pv-1 kk alkuun ja samalla käynnistyy toipumista helpottavia prosesseja, esim. työterveyslääkäri tilaa yleensä ajan psykologin arviointiin. Helpottaa kaikkia osapuolia, kun toipumisesta vastuussa on joku ulkopuolinen asiantuntija, eikä kumpikaan kumppaneista.
Mun mies sairastui hoitamattoman burn outin takia myös kontrollioireyhtymään, ja erohan siitä tuli, kun en toisen jatkuvaa vahtimista ja sääntöjä jaksanut. Kannattaa ehkä mainita miehellesi, että työuupumus tuppaa kehittämään pitkittyessään myös muita mielenterveyden ongelmia, ja siinä on sitten helposti työura vuosien katkolla. Mitä nopeammin lähtee itseään hoitamaan, sitä nopeammin tilanne normalisoituu.
Voimia!
Burnoutista pääsee eroon kun lähtee työpaikasta lätkimään ja huilii vuoden-puolitoista. Itse olin melko samanlainen headcase kun toi ukkosi, mutta sitten vain lähdin firmasta lätkimään ja vaihdoin rennompaan. Toinen konsti on lätkäistä työpaikan ovi kiinni kello 17.00 ja paskat välittää mistään niin kauan kuin palkka juoksee. Burnoutissa ei paljon ihmissuhteet ja oma terveys kiinnosta, ja ihan turha kuvitella että työnantaja teidän perheenne hyvinvoinnista välittää.
Tolla menolla ensiksi teidän liitto menee säpäleiksi, sen jälkeen ukko. Ihan sama lähteekö se nyt sieltä omin jaloin vetämään vai kannetaanko vuoden päästä paareilla. Eli rahat veke firmasta ja parisuhdelomalle :).
syö ja nukkuu, käy töissä ja
syö, nukkuu ja syö nukkuu ja käy
töissä, eipä paljon muuta jaksa