Tuota..nyt on ruvennut enemmänkin ahdistamaan tälläinen asia; miulla on aivan ihana poikaystävä (vasta tuli täyteen 6kk), ei ole ikinä lyönyt,ei uhkaillut, ei haukkunut, ei tehnyt mitään pahaa edes humalassa. Aina kohdellut hyvin. Hän kuitenkin on väkivaltaisesta perheestä (isä löi ja molemmat vanhemmat olivat alkoholisteja) ja itsekkin käyttää alkoholia melkoisen runsaasti ja on helpostikkin humalassa toisia miehiä kohtaan agressiivinen ja on minusta mustasukkainen. Olen nyt ruvennut miettimään että ei kai hänestä tule isänsä kaltaista, siis alkoholistia ja hakkaajaa? En kyllä voisi sitä hänestä uskoa, mutta niin monesti kuulee että tämä väkivalta tulee periytymään. Tiedän kyllä että poikaystäväni ON mustasukkainen, ei pidä jos esim menen miespuolisen ystäväni luokse, muttei ikinä ole asiasta sanonut pahasti, rupeaa vain mököttämään leppyen kuitenkin melkein saman tien. Mutta se että monesti on tapellut ja saattaa humalassa melkein ilman syytä ruveta haastamaan riitaa vaikka täysin tuntemattoman kanssa. Tämä on minusta hieman pelottava ja huolestuttava piirre. Onko pelkoni ihan aiheellista? Tiedän kyllä että sellaiset tapahtumat mitä hän on joutunut lapsena kokemaan (isä hakannut, ajanut koko perheen talosta ulos kirveen kanssa, huostaanotto, vanhempien kuolemat muutama vuosi huostaanoton jälkeen, veljen kuolema huumeiden yliannostukseen yms) jättävät jälkensä, mutta kuulostaako tämä siltä että hän joku päivä voisi minua ruveta lyömään? Minulle on kyllä sanonut että mielummin lähtee montun täytteeksi omasta takaa kun minua satuttaa millään tavalla...
Olisi kiva tietää..
LevotonTuhkimo
101190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pitää vielä lisätä että poikaystäväni inhoaa ylikaiken miehiä jotka lyövät naisia. Ei pysty millään sulattamaan tälläistä asiaa ja on muutamaan otteeseen meinannut tulla meille "kotivisiitille", kun isä on kännissä innostunut haukkumaan, heittelemään tavaroita yms.
Väkivalta ei periydy vaan se on kotoa oppimaa.. Eli sen minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Kundisi on nähnyt ja kokenut kaikenlaista.. Oman kokemukseni perusteella voin sanoa, että exäni oli oppinut tämän väärän käyttäytymistavan isältään. Ex-appiukko etsi humalassa ollessaan asetta, jolla voisi ampua itsensä ja potki vaimoaan ja arvosteli rankalla kielellä poikiaan jne. Ja melkein voin ex-appea vain syyttää siitä, että keskimmäinen poikansa hakkasi, potki, kuristi ja haukkui minua minkä kerkesi. ONNEKSI lähdin lätkimään, joskin ehkä liian myöhään. Jäi ikuiset arvet siitä pahoinpitelystä (jota jatkui myös liian kauan, olin tyhmä kun en lähtenyt aikaisemmin!). Varmaa se ei ole, että sinun poikaystäväsi alkaisi käyttäytymään yhtä nuijasti kuin isänsä (toivottavasti ei!!), mutta tarkkaile. Puhu näistä tuntemuksistasi kultasi kanssa, kerro hänelle rehellisesti, miltä tuntuu.
Mmmh.. Tuolla periytymisellä tarkoitin että kotoa oppii sen, taisin vain väärin valita sanat:) Kuitenkin vaivaa se ettei poikaystäväni ole minulle ikinä edes suuttuessaan huutanut ja kuitenkin ollaan jo 6kk yhdessä oltu ja tässä vaiheessa on jo tullut kyllä riideltyäkin. Ennen ei käynyt edes mielessä että hän voisi minuun koskea, mutta sitten alkoi sukulaiset puhumaan että pitäisi varoa. Mutta, pitää huomenissa ottaa tämä aihe pojan kanssa puheeksi...
kyllä periytyykin, mikäli sen aiheuttajana on esim. perinnöllinen sairaus.
Ihan vaan tiedoksi.
Yleensä murrosiässä lapset alkavat kyseenalaistamaan vanhempiensa teot, jolloin lapsi itse alkaa myös miettimään arvomaailmaa ja sellaista. Eli miehesi on varmasti vihainen lapsuudestaan eikä hyväksy vanhmpiensa tekoja. Hän ei halua toistaa niitä. Ainakin on itselleen tehnyt selväksi, ettei haluu satuttaa naisia. MUTTA ei kai kukaan voi tietää etteikö niin voisi joskus käydä. Mut eihän kukaan sitä halua; kaikista vähiten varmasti juuri miehesi, koska silloin hän pettäisi myös itsensä.. Miehesi kuulostaa ihan ihanalta tyypiltä. Mitä nuo baarirähinät voisi unohtaa. Eli tottakai jonkinlaisia patoutumia on lapsuudesta jäänyt, jotka sitten hän yrittää ehkä baarissa päästää. Mut en todellakaan usko että sinulle mitään pahaa haluaa. Kaikkea hyvää sulle!
"Mut en todellakaan usko että sinulle mitään pahaa haluaa." Tuota mieltä itsekkin olen ja siihen haluankin uskoa. (: Mutta pitää tänään vielä keskustella poikaystävän kanssa... Ja hän on vähintäänkin niin ihana miltä kuullostaa. ;)
Mun miehen kotona ei nyrkki heilunut, mistähän tämä erittäin agressiivinen tapa on siis tullut? En opettanut minäkään sitä, sillä jo hänen exänsä tulivat nyrkin eteen.
..ihan pelkkiä faktoja, siis mitä hän on tehnyt: haastaa riitaa ventovieraille, tappelee, on uhannut tulla "visiitille" kun isäsi on riehunut jne.
Kyllä hän ON väkivaltainen!
Se tuntuu olevan hänen tyylinsä kohdata ja selvittää negatiivisiä asioita.
Mulla on ollut kaksi tuollaista miesystävää, molemmat sanoivat alussa, etteivät IKINÄ naista lyö!
Kerronko miten kävi, vai arvaatko?
Se on lähinnä ajan kysymys.
...sehän on totta että hän on väkivaltaan taipuva,sitä en kiellä millään tavalla, mutta ikinä hän ei ole lähimilleen tehnyt mitään. En ole ikinä edes kuullut hänen riitelevän kenenkään muun kanssa kuin jonkun joka on tullut v-mäilemään tms. Ja sitähän minä tässä mietin, että tuleeko hän olemaan ikinä väkivaltainen minulle tai muille läheisilleen. Ja kyllä minä tuon ymmärrän että hän meille olisi visiitille tulossa, sillä hän ei jaksa katsella milloin on mustasilmä tai kyljet mustelmilla enkä jaksa sitä kauaa enää itsekkään.. :/ Mutta eipä ole tullut poika, sillä olen kieltänyt. Eikä hän esim ole ikinä minun nähden ketään lyönyt, vaikka monesti aihetta olisikin voinut olla, mutta hän tietää mitä mieltä minä olen tästä "riehumisesta" ja kuuntelee minun mielipidettä, oli sitten vesiselvä tai rapakunnossa. Ja meidän yhdessä olonkin aikana häneltä on tappelut jäänyt melko vähiin, enää aukoo ehkä päätään, jos joku esim tuijottaa liian pitkään tms. (Hän ei ole ulkonäöltä ehkä mikään "kilteimmän" näköinen joten saa välillä kuulla melkoisen karuakin kommenttia hänestä)
Sosiaalisesta perinnöstä voi kieltäytyä päättämällä, että minusta ei tule samanlaista kuin vanhempani ja pitäytymällä tässä päätöksessä sanoin ja teoin. Sosiaalinen pääoma ei myöskään aina periydy: jos periytyisi, me oltaisiin kaikki perheväkivallan uhreja.
Sinuna en murehtisi turhaan etukäteen, ei siitä mitään hyötyä ole. Jos sinua alkaa pelottaa poikaystäväsi seurassa, kannattaa varmaankin harkita, onko suhteella tulevaisuutta. Lisäksi ihmiset monesti alkavat käyttäytymään ympäristön heille asettamien paineiden mukaan, esim. mustasukkaisten ihmisten puolisot voivat alkaa pettää sillä perustein, että kumppani on jo joka tapauksessa sitä mieltä, että häntä petetään, joten ihan sama vaikka sitten pettäisikin. Näistä asioista kannattaa puhua kumppaninsa kanssa.