Pettäneet, kiinnijääneet, mieluiten naiset, kertokaa miten pääsitte yli syyllisyyden tunteistanne.
Pahinta tässä on se, etten enää koskaan voi palata siihen viattomuuden aikaan, jolloin saatoin sanoa olleeni aina uskollinen.
Maineen menetys, luottamuksen menettäminen, ainainen epäluulo miehen puolelta.
Silti ikävä vaikka kaiken kurimuksen joudun päivittäin kestämään.
Ja tiedän, että vielä koittaa päivä jolloin joudun tilille kaikista pahoista teoistani.
Karmaa vai mitä lie mutta uskon siihen.
Pahinta tässä on se, etten enää koskaan voi palata siihen viattomuuden aikaan, jolloin saatoin sanoa olleeni aina uskollinen.
Maineen menetys, luottamuksen menettäminen, ainainen epäluulo miehen puolelta.
Silti ikävä vaikka kaiken kurimuksen joudun päivittäin kestämään.
Ja tiedän, että vielä koittaa päivä jolloin joudun tilille kaikista pahoista teoistani.
Karmaa vai mitä lie mutta uskon siihen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
koskaan pettäny ex miestäni vaikka olisi ollut mahdollisuus monesti. Jos olen jonkun kanssa mulle riittää yksi mies. Nyt olen vaan ajautunu tilanteeseen olen ns "salarakas" saa nähdä mitä tuleman pitää... Mulla on huono omatunto toisen osapuolen puolesta. Hän sanoo että liitto on lopussa,mutta en tiedä mitä uskoa ja mitä ei. Kamalaa...
...
sellainen tunne itselläni. En kyllä halua olla kenenkään salarakas vaan ihan oman kullan haluan enkä jaettavaa!
sinä ja kaikki muut varatuissa roikkujat ovat. Suhde omaan puolisoon voi olla viileä, se voi tuntua olevan lopussa, mutta kun siihen saa jonkun salarakkaan paikkaamaan tilannetta, lämmittämään ja kiihottamaan mieltä, kotonakin tilanne elpyy, pikkuhiljaa, tai ainakin tekee siedettävämmäksi.
Nimeämällä tunne rakkaudeksi voi järjenkäytön lopettaa ja aloittaa unelmissa elämisen, ja ihmetellä netissä miksi ei kuitenkaan mene niinkuin pitäisi tai voisi, tai ainakin toivoisi.
Itse tein kanssa virheen ex-poikaystävän kanssa seurustellessa..Meillä meni kyllä todella huonosti ja on of suhdetta oli ollut ennekin. Vaikka eihän se ole mikään puolustus. No suhde ei kyllä päättynyt siihen. Mutta asia selvisi vuoden päästä silloiselle poikaystävälleni ja se oli kamalaa. Koko vuosi syyllisyyttä ja pelkäsin koko ajan että asia tulee ilmi...ja koittihan se päivä sitten viimeinkin.Koko ajan kun kieriskelin syllisyydessä ajattelin että minulla ei ole oikeutta kertoa poikakaverilleni koska se on omantunnon keventämistä. Ajattelin itsekseni että paras rangaistus pettäjälle eli minulle oli riutua syyllisyydessä...ajattelin että kärsin sitä vaikka koko elämäni jos on pakko.No ei ollut..Sen jälkeen kun asia paljastui seurustelimme vielä pari vuotta ja aina kun silloinen poikaystävä sattui olemaan kännissä tai muuten vain vittuuntunut muhun sain kuulla mokastani..vaikka sanoi antaneensa anteeksi..Eipä tainnut pystyä..Helpotus tuli vasta kun erosimme.
Kun on valinnut rehellisyyden ja epärehellisyyden välillä, niin tehty ei saa tekemättömäksi